Nature-lehti: Arktisen alueen ylle repesi kolmen Grönlannin kokoinen otsoniaukko

Poikkeuksellisen kylmä sää synnytti ilmiön, joka havaitaan yleensä Antarktiksella. Aukko hävinnee lähiviikkojen aikana.

otsonikerros
Kirkkaasti valaistu tutkimusalus tummenevalla jäisellä merellä, jossa kelluu jäälauttoja.
Saksalaisella Polarstern-aluksella on tutkittu kuluneena talvena ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjoisella jäämerellä.Stefan Hendricks / Alfred Wegener -instituutti

Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Otsoniaukko on jokatalvinen ilmiö Antarktiksen yläpuolella etelässä, mutta tutkijoiden mukaan nyt sellainen on havaittu myös pohjoisessa. Syynä ovat poikkeuksellisen kylmä sää pohjoisnavan ympärillä sekä polaari- eli napapyörteen voimakkaat länsituulet.

Ilmakehän stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Pohjoisen suuresta aukosta tuskin on vaaraa ihmisille, sillä tutkijoiden mukaan se hajonnee lähiviikkona kevään edetessä ja ilmakehän lämmetessä.

Aukko saattaa tosin ehtiä valua jonkin verran myös asuttujen seutujen ylle, jolloin suojautumiseen on hyvä käyttää aurinkovoidetta, tutkijat sanovat.

Otsonituhoa torjuttiin sopimuksella 1987

Eteläisellä napa-alueella talven kylmät sääolot suosivat otsoniaukon muodostumista, mutta pohjoisessa sellainen on harvinaisempaa. Tänä talvena ilmamassa arktisen alueen yllä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmää, mikä on synnyttänyt korkealle pilviä, joissa otsonia tuhoavat prosessit käynnistyvät.

Edellisen kerran pohjoisessa havaittiin merkittävää otsonikatoa vuonna 2011, mutta tänä vuonna syntynyt aukko saattaa olla vajaan kymmenen vuoden takaista suurempi.

- Minun mielestäni tämä on ensimmäinen kerta, kun Arktiksella voidaan puhua todellisesta otsoniaukosta, sanoo saksalainen ilmakehätutkija Martin Dameris Nature-lehdelle.

Maailman valtiot sopivat otsonikerrosta tuhoavien kemikaalien kieltämisestä vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa. Etelämantereen jokavuotinen otsoniaukko on sen ansiosta pienentynyt, mutta kemikaalien poistuminen ilmakehästä kokonaan kestää vuosikymmeniä.

Otsoniaukosta kertoi Suomessa aiemmin Tekniikan Maailma (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Pohjoinen napajää nyt laajempi kuin vuosiin – lämpimän talven Eurooppaan tuonut tiivis napapyörre tekee hyvää arktiselle alueelle

UV-säteilyltä suojaavan otsonikehän aukko on tänä vuonna pienempi kuin kertaakaan lähes 40 vuoteen

Jäälautalla ajelehtivat tutkijat selvittävät arktisen merialueen tilaa – katso kuvat pimeyden ja jääkarhujen keskeltä

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus