Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Osa HUSille toimitetuista hengityssuojaimista on vanhentunut jo vuonna 2014. Valmistaja ei suosittele niiden käyttöä.

koronavirus
Ambulanssi Meilahden sairaala-alueella Helsingissä.
Tiina Jutila / Yle

"Hoitohenkilökunnan suojavarustetilanne on valtakunnallisesti hyvä, mutta yksittäisillä alueilla on tarvetta suojamateriaalin täydennyksiin. Sairaaloissamme ei tällä hetkellä ole kriittistä henkilöstö- ja tarvikevajetta".

Näin totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) hallituksen tiedotustilanteessa tänään keskiviikkona.

Viikko sitten hallitus avasi huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti (siirryt toiseen palveluun), että "suojaimia on hyvä määrä" ja että "ne eivät ole loppumassa".

Vakuuttelu on ollut ennenaikaista, tuumaa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Ehkä se oli ministeriöltä vähän liioitellen sanottu. Ei tilanne niin hyvä ole ollutkaan.

Vielä viime viikolla Lehtonen oli optimistinen suojavälineiden riittävyyden suhteen. Nyt kun varmuusvaraston tavaraa on saapunut sairaaloihin, optimismi on karissut.

Lehtosen huoli koskee erityisesti korkeimman suojaustason (tasot FFP2 ja FFP3) hengityssuojaimia. Niitä tarvitaan erityisesti siellä, missä koronaviruksen tartuntariski on suurin, eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teho-osastoilla.

– Me tarvitaan niitä lisää. Siitä ei ole mitään epäilystä, Lehtonen sanoo.

Ongelmana ei ole vain hengityssuojaimien määrä, vaan myös laatu.

Yle on nähnyt kuvia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin varastossa olevista suojausvälineistä. Niiden joukossa on on hengityssuojaimia, joiden viimeinen käyttöpäivä on ollut lähes kahdeksan vuotta sitten.

Varmuusvaraston HUS:lle toimittamia hengityssuojaimia. Pakkauksien mukaan viimeinen käyttöpäivämäärä oli vuonna 2012.
Kuvassa HUSin ja HVK:n yhteistyössä vuonna 2009 hankkimia suojaimia, joiden viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2012. HVK:n maaliskuussa HUSille toimittamien suojainten viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2014. Yle

Lehtonen on tietoinen myös siitä, että HVK:n maaliskuussa HUSille toimittamat hengityssuojaimet ovat aikaa sitten vanhentuneita.

– Ihan kuranttia se kaikki varmuusvaraston tavara ei ehkä ole ollut. Realiteetti on se, että niitä on säilytetty varmuusvarastossa vuositolkulla. Osassa tavaraa voi olla vähän ongelmiakin.

HVK:n johtaja: "Täytyy sitten vetää solmua kumilenkkiin"

Onko vuosia vanha hengityssuojain turvallinen?

HUSille toimitettujen hengityssuojainten valmistaja 3M ei suosittele (siirryt toiseen palveluun)vanhentuneiden suojaintensa käyttöä. Niiden osat voivat hapertua, mikä tekee maskista epätiiviin.

Lisäksi vanhentuneen suojaimen suodatinosa voi alkaa päästää läpi asioita, joita sen ei pitäisi päästää läpi. Kuten koronavirusta sisältäviä nestehiukkasia.

Huoltovarmuuskeskus HVK varmistaa hengityssuojaimien turvallisuuden ennen niiden lähettämistä sairaaloihin. Turvallisuustestauksesta vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Jokaista hengityssuojainta ei testata, vaan näytteitä eristä. Testeihin valitut hengityssuojaimet ovat läpäisseet testin, sanoo HVK:n perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.

Testit koskevat Hakolan mukaan hengityssuojaimien suodatinosaa.

– Siinä pannaan paine-ero molemmille puolille ja katsotaan paljonko menee läpi erilaista tavaraa. VTT:n testien mukaan ne täyttivät spesifikaation mukaiset vaatimukset.

Muilta osin suojaimet on HVK:n mukaan "katselmoitu kokonaisuutena". Esimerkiksi hengityssuojaimien kumilenkkejä ei Hakolan mukaan erikseen testata.

Ylen tietojen mukaan HUSin varastossa olevien hengityssuojaimien joukossa on kappaleita, joiden kumilenkki on niin hapertunut, että suojainta ei saa tiiviisti kasvoille.

– Sitten täytyy vetää vähän solmua kumilenkkiin ja kiristää sitä, Hakola vastaa.

Käytännössä vanhojen suojainten turvallisuudesta varmistuminen jää siis osin hoitohenkilökunnan arvioitavaksi. Hakolan mukaan sairaaloissa on käytettävä suojainten suhteen "talonpoikaisjärkeä".

– Jos on kumilenkkejä, jotka ovat täysin hapertuneita ja niitä ei voi ollenkaan käyttää, niin sellaista suojainta ei kukaan varmaan käytä. Sehän on vähän kuin panisi rikkinäiset kumisaappaat jalkaan, kävelee pihalle vesisateeseen ja toteaa, että jalat kastui.

HVK:n varastoissa olevat hengityssuojaimet on Hakolan mukaan hankittu sikainfluenssa-pandemian aikaan, eli vuonna 2009.

– Ne laitettiin varastoon pahan päivän varalle. Nyt sellainen tuli, ja ne otettiin käyttöön. Niitä ei olisi otettu käyttöön, jos tämmöiseen tarpeeseen olisi ollut muuta varautumista riittävän suuressa määrin.

Miksei suojaustarvikkeita säännöstellä? "Ministeriön on terästäydyttävä"

Valtaosa Suomen sairaalahoidossa olevasta 159 koronapotilaasta on HUS:n sairaaloissa. Diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan korkean suojaustason hengityssuojaimia on toistaiseksi riittänyt teho-osastoilla työskentelevien käyttöön.

Koronapotilaiden määrän on kuitenkin ennustettu nousevan voimakkaasti. Jos toimivia suojaimia ei siihen mennessä saada suuria määriä lisää, on mahdollista, että niitä ei riitä teho-osastoillekaan.

Se olisi turvallisuusriski, Lehtonen sanoo.

– Näin on. Sen takia me pidetään asiasta aikaa kovaa meteliä kaikkialla missä pystytään.

Ylen tietojen mukaan teho-osastoilla on alkanut jo viritä huoli omasta turvallisuudesta.

Huoli on oikeutettu, sanoo Lehtonen.

Mikä on viestinne omasta turvallisuudesta huolestuneelle hoitohenkilökunnalle?

– Teemme parhaamme, että varusteita saataisi lisää, ja että ne saataisiin kohdennettua sinne minne tarvitaan.

HVK ja sairaanhoitopiirit täyttävät suojausvälinevarastoaan niin nopeasti kuin mahdollista.

HVK:n mukaan tilauksessa on parhaillaan suojaustarvikkeita kuuden henkilöliikennekoneellisen verran. HVK ei kuitenkaan kerro yksityiskohtia esimerkiksi siitä, paljonko tilatun tavaran joukossa on hengityssuojaimia, ja paljonko niitä on varastossa.

Lisäksi Suomi on saanut käynnistettyä omaa tuotantoaan esimerkiksi visiirien ja suojapukujen valmistuksessa.

Toisaalta myös suojaustarvikkeiden kulutus on suurta. Lehtosen arvion mukaan Suomen hoitohenkilökunnan tarve pelkille kirurginmaskeille on koronaepidemian aikaan noin miljoona kappaletta päivässä.

Varastojen täyttymistä odotellessa olisi tärkeää säännöstellä nyt käsillä olevien suojainten käyttöä, Lehtonen sanoo.

Soteministeriö on jo päättänyt rajoittaa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi lääkkeiden myyntiä. Lehtosen mukaan oleellisempaa olisi huolehtia siitä, että suojaimet riittävät hoitohenkilökunnalle.

– Ministeriön on terästäydyttävä. Yksittäiset ihmiset ostavat suojaimia ja yksityiset toimijat pistävät poliklinikoita pystyyn. Jos he hamstraavat suojaimia sinne, riittääkö niitä meille päivystykseen ja tehoihin?

Korjaus 3.4.2020 klo 18:22: Korjattu alaotsikosta vuosiluku 2012 vuodeksi 2014, sillä HVK:n maaliskuussa HUSille toimittamat suojaimet ovat vanhentuneet vuonna 2014. Virhe oli myös A-studion lähetyksessä 1.4.

Kuvatekstistä poistettu virheellinen tieto siitä, että HUSin varastoissa ei olisi säilytetty vanhentuneita hengityssuojaimia. Ylen lisäselvityksen perusteella varastoissa on säilytetty HUSin ja HVK:n yhteistyössä vuonna 2009 hankkimia suojaimia, joiden viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2012. Kuvatekstiin lisätty tieto, että HVK:n maaliskuussa HUSille toimittamien suojainten viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2014.

Juttuun tarkennettu, että kuvassa olevat hengityssuojaimet ovat HUSin varastossa olleita hengityssuojaimia, ja että Ylen tieto huonokuntoisista hengityssuojaimista koskee näitä suojaimia. Virheet oikaistu myös A-studion lähetyksessä 6.4.2020.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus