Koronavirus on kohottanut ihmisten stressitasoa ja stressi taas heikentää vastustuskykyä – "Älä stressaa" -kehotus ei kuitenkaan auta

Pitkittynyt stressi lisää alttiutta sairastua muun muassa virustartuntoihin, siksi stressinhallinta on tärkeää juuri nyt.

stressi
Nainen venyttelee ja kurottaa kohti taivasta.
On tärkeää huolehtia levosta ja hengähdystauoista poikkeustilan keskellä alusta alkaen. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Pitkään jatkunut stressitila heikentää kehon immuunipuolustusta ja saa meidät altistumaan herkemmin infektioille. Myös unen puutteesta ja sen yhteydestä influenssaherkkyyteen on näyttöä. Siksi omaa kehoa kannattaa kuunnella nyt erityisen tarkasti.

Stressitaso on kohonnut globaalisti

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on kohottanut kaikkialla ihmisten stressitasoa. Sen vuoksi jokaiselle on hyötyä oman olon tarkastelusta.

Tilanne vaikuttaa monen ihmisen elämään varsin pitkään. Tärkeää olisikin huolehtia levosta ja hengähdystauoista poikkeustilan keskellä alusta alkaen.

– Vaikka ei olisi erityisen huolissaan tai ärsyyntynyt, silti tämä tilanne muuttaa meidän kaikkien elämäntapoja. Kaikki ennakoimattomuus ja muutos vaatii meiltä psyykkisiä voimavaroja, muistuttaa johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta.

Flunssakierre on vain yksi stressin seurauksista

Pitkittyneestä eli kumulatiivisesta stressistä on kyse silloin, kun hälytystila tai stressi ei pääse välillä purkautumaan, vaan se jatkuu useita viikkoja tai kuukausia.

"Voin vaikuttaa siihen, miten asiaa käsittelen, mistä saan tukea ja mitkä asiat elvyttävät ja kohottavat mielialaani."

psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä

Stressitilanteessa elimistön puolustusmekanismin solut eivät enää reagoi normaalisti kortisolin ja adrenaliinin vaikutuksille, vaan ne menettävät parhaan toimintakykynsä.

– Sen takia saamme infektioita, mutta myös autoimmuunitautien pahenemista ja lisääntynyttä syöpien esiintymistä. Pitkittyneen stressin aiheuttama tautikirjo on valtava, sanoo Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen.

Nainen lukee kirjaa lattialla.
Rauhoittumisella ja erilaisilla itsesäätelykeinoilla voi yrittää katkaista stressitilaa.Henrietta Hassinen / Yle

Stressi on salakavala, koska siihen tottuu

Kaikki eivät koe stressiä yhtä voimakkaasti. Stressin ominaisuuksiin kuitenkin kuuluu, että ajan mittaan elimistö tottuu siihen. Silloin kohonnut verenpaine ja lisääntynyt sydämen lyöntitiheys ei enää hälytä meitä riittävän tehokkaasti. Epämukava on uusi normaali.

Stressaavan tilanteen kuormittavuus riippuu paljolti siitä, miten vakavia vaikutuksia se saa aikaan tai mitä vaikutuksia sen pelätään saavan aikaan.

– On eri asia pelätä henkensä puolesta, kuin joutua luopumaan harrastuksistaan. Toisilla taloudellinen vaikutus voi olla ohimenevä, toisilla kaataa yrityksen ja johtaa velkoihin, muistuttaa psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta.

Ulkoisille olosuhteille ja kriiseille, kuten koronavirukselle, on yksilötasolla mahdollista vaikuttaa vain vähän. Yksi ihminen ei voi pysäyttää koronaa, ehkäistä taloudellisia menetyksiä tai varmistaa työpaikkojen säilymistä.

– Sen sijaan voin vaikuttaa siihen, miten asiaa käsittelen, mistä saan tukea ja mitkä asiat elvyttävät ja kohottavat mielialaani, sanoo Ämmälä.

Stressi vaikuttaa ihmisiin yksilöllisesti ja se syntyy myös erilaisista asioista. Aiemmat kokemukset, persoonallisuus ja asenne vaikuttavat paljon siihen, miten hyvin tai huonosti siedämme stressaavia tekijöitä elämässämme. Yksiselitteistä asteikkoa on vaikea laatia.

"Stressin säätelyssä auttavat asiat, joihin ei liity tärkeää tavoitetta."

psykiatrian professori Jyrki Korkeila

– Joillekin virukseen liittyvä stressi menee lähelle kymppiä, toisille hyvä jos nousee tasolle viisi. Toisille taas suurempi stressi tulee rajoituksista. Ahdistukseen taipuvaisille ja bakteerikammoisille stressi voi olla suurinta mahdollista, jonkin verran piittaamattomalle individualistille lähellä nollaa, kuvailee psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

Stressi vaikuttaa suoraan ja välillisesti

Stressi vaikuttaa kehoon monia eri reittejä.

Stressi vaikuttaa suoraan kehon toimintoihin, mutta myös välillisesti esimerkiksi muuttamalla käyttäytymistä. Muut sairaudet, elintavat ja ympäristö kaikki vaikuttavat siihen, miten stressi vaikuttaa.

– Stressaantunut tupakoitsija tupakoi enemmän, ja on senkin takia alttiimpi, sanoo Ämmälä.

Miksi ei kannata sanoa "älä stressaa"?

Turhautuminen, kiukku ja keskittymisvaikeudet ovat ulospäin näkyviä stressioireita. Vaikka ne vaikuttaisivat lieviltä reaktioilta, kannattaa merkit ottaa tosissaan ja ottaa askeleita ja ajatuksia poispäin tilanteista.

"Älä stressaa" -kehoitus ei psykologi Tuija Turusen mukaan kuitenkaan auta tällaisissa tilanteissa. Stressi ei ole tahdonalainen asia. Tärkeämpää on sen sijaan tulla tietoiseksi olotilastaan ja tunteistaan ja vaikkapa tunnustaa itselleen, että nyt ärsyttää. Näin on paljon helpompi muuttaa olotilaansa.

– On hyvä muistuttaa itselleen, että en ole aina vihainen tai aina kiukkuinen ihminen. Kun tunteen huomaa, niin sen voi myös antaa vain mennä, opastaa Turunen.

Yliviritystä voi jossain määrin purkaa

Usein ajatellaan, että emme voi itse vaikuttaa näihin autonomisen hermoston toimintoihin, mutta jotain on mahdollista tehdä. Rauhoittumisella ja erilaisilla itsesäätelykeinoilla voi yrittää katkaista hälytystilaa alkuvaiheessa.

– Tietoisesti verenpainetta ei saa laskemaan, mutta toistuva ja taajaan harrastettu rentoutuminen voi siihen vaikuttaa. Varsinaista verenpainetautia sillä ei voi hoitaa, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

Jaa vinkkisi, miten sinä hoidat mielenterveyttäsi ja selätät stressin? 

Stressin säätelyssä voi auttaa rauhoittuminen, rauhallinen hengittäminen, luonnossa liikkuminen, jooga, mindfulness ja omat harrastukset.

– Asiat, jotka tuottavat mielihyvää, mutta joihin ei välttämättä liity jotain yksittäistä tärkeätä tavoitetta, Korkeila korostaa.

Nainen katselee ikkunasta ulos kirja kädessään.
Stressin säätelyssä voi auttaa rauhoittuminen.Henrietta Hassinen / Yle

Alivirittyneisyys on yhtä paha

Aina sressi ei näyttäydy samanlaisena.

Alivirittyneisyys on yhtä vakava pitkittyessään kuin ylivirittyneisyys, Tuija Turunen sanoo. Alivirittyneisyydestä kielii jähmeys ja vaikeus saada asioita tehtyä. Suorituskyky ja omaksumiskyky eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Sekään ei ole hyvästä, koska silloinkin toimintaa ohjaa tunne eikä järki. Oma olo on tärkeä oppia tunnistamaan, toteaa Turunen.

Itseään kannattaa palkita jo pienestä

Stressitason laskuyrityksestä voi tulla myös liian stressaavaa, muistuttavat asiantuntijat.

Yleensä ihminen on aika joustava ja palautumiskykyinen ja joskus rauhoittumiseen riittää rauhallinen hengittäminen ja ajatusten suuntaaminen hetkeksi toisaalle.

– Silloin voi jo kiittää itseään siitä, että on tehnyt jo tosi paljon. Kukaan ei tiedä, miten toinen voi, siksi ei kannata verrata itseään toisiin. Jokainen on itsensä paras asiantuntija, painottaa Turunen.

Miten stressi vaikuttaa?

Lyhyen aikavälin vaikutukset:

  • levottomuus
  • sydämen tykytys
  • hikoilu
  • valppaus

Pitkän aikavälin vaikutukset:

  • sairastumisalttius
  • uupumus
  • masennus
  • ahdistus

Lähde: Terveyskylä

Jaa vinkkisi, miten sinä hoidat mielenterveyttäsi ja selätät stressin?