1. yle.fi
  2. Uutiset

Yritysten jättiosingot herättävät nyt pahennusta – "Mutta jos osinko jätetään maksamatta, ei siitä kukaan ulkopuolinen hyödy"

Koskaan ennen ei osingoissa ole ollut näin suurta epävarmuutta.

talous
Pörssitalon seinää ja lippuja
Helsingissä pörssikurssit ovat tulleet kolmisen prosenttia alaspäin.Marja Väänänen / Yle

Tällä viikolla Suomessa on puhuttu koronasta ja yhtiöiden suurista osingoista. Teleyhtiö Elisa päättää torstaina yhtiökokouksessaan satojen miljoonien eurojen osingoista ja myöhemmin keväällä energiayhtiö Fortum jakaa omistajilleen liki miljardi euroa.

Onko osinkojen jakaminen tällaisena aikana oikeudenmukaista?

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander ei osinkoja tuomitse, mutta tekee yhden rajauksen.

– Jos yritys saa koronan takia voimakasta valtion tukea, voitaisiin kysyä, onko osingon jakaminen ylipäätään mahdollista, Kiander sanoo.

– Muuten tämä oikeudenmukaisuuskysymys on vaikea. Osinkotulo on hyvin tärkeä monille tahoille – joista yksi ovat kaikki eläkerahastot.

Osingot ovat herkkä aihe, etenkin jos osinkoja jakavat yhtiöt samaan aikaan käyvät yt-neuvotteluja. Ammattiliitot älähtivät, kun joensuulainen lehtiyhtiö Punamusta Media ilmoitti lomauttavansa koko henkilöstönsä ja samaan aikaan omistajat nostavat osinkoja.

Jopa presidentti Niinistö totesi Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että osingot eivät sovi koronakevääseen.

Ajatus osinkojen yleisestä jäädyttämisestä on kuitenkin yrityksille mahdoton.

– Jos yhtiön näkymät heikkenevät merkittävästi ja se joutuu esimerkiksi lomauttamaan tai irtisanomaan, osingonmaksu saattaa herättää kriitiikkiä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

– Vaakakaupissa on samaan aikaan kuitenkin toinenkin tekijä. Osakkeenomistajat odottavat, että ne yhtiöt joilla on varaa maksaa myös tekevät sitä.

Ville Kajala
Keskuskauppakamarin Ville Kajalan mukaan osingoissa on kyse sijoittajien ja yhtiön välisestä luottamuksesta.Liisa Takala

Siinä missä rahan lainaaja perii velalliselta korkoa, sijoittaja toivoo saavansa ostamalleen osakkeelle osinkoja. Kajalan mukaan kyse on luottamuksesta. Jos osinkojen jakaminen lopetettaisiin kokonaan, se voisi vaikuttaa yhtiöiden mahdollisuuksiin saada jatkossa pääomia.

– Tämänkin kriisin aikana ja sen jälkeen voi monelle yhtiölle tulla tarve kääntyä osakkeenomistajien puoleen.

Osinkoja moittivien on syytä muistaa, että esimerkiksi juuri Fortumissa ja Elisassa eläkeyhtiöt ja Suomen valtio ovat suuromistajia. Valtion osuus Fortumin tulevista osingoista on liki puoli miljardia euroa.

Sille rahalle löytyy varmasti käyttöä koronaepidemiasta toipumiseen. Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että Ranskassa hallitus kehottaa valtio-omisteisia yhtöitä luopumaan osingoista (siirryt toiseen palveluun)koronaviruksen vuoksi.

He leikkaavat osinkojaan

Jos osinko uhkaa yhtiön vakavaraisuutta, yhtiöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuottaa sijoittajilleen pettymys. Esimerkiksi matkustajaliikenteestä elävät Finnair, Tallink ja Viking Line sekä ravintolayhtiö NoHo Partners ovat koronakriisin syvetessä peruneet osinkonsa.

Pörssiyhtiöiden osingot
Samuli Huttunen / Yle

Investors House Rahastojen pääsalkunhoitaja Antti Lahtisen mukaan yhtiöiden on huolehdittava kassan riittävyydestä ja luovuttava osingosta, jos sen maksu vaarantaisi yhtiön maksuvalmiuden.

Osinkojen arvostelu muilla kriteereillä on Lahtisen mukaan perusteetonta. On epärealistista ajatella, että jos kassaan jätetään viime vuoden voittovaroja, yhtiöt eivät tässä tilanteessa leikkaisi kustannuksiaan.

– Jos osinko päätetään jättää maksamatta, se jää yhtiöille – ja siitä ei kukaan ulkopuolinen hyödy.

Yhtiöiden tilanne Helsingin pörssissä vaihtelee suuresti. Energiayhtiö Fortumin liiketoiminta ei koronasta juuri heilu, mutta NoHo Partnersin ravintolaliiketoiminnasta ei ole jäljellä juuri muuta kuin kulut.

– Nämä ovat ne ääripäät joiden väliin muut yhtiöt asettuvat.

Tämä on huono osinkokevät

Alla olevassa kaaviossa ovat Osuuspankin kokoamat tiedot Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön näillä näkymin maksuun tulevista osingoista. Osinkosaalis on pariin viime vuoteen verrattuna vaatimaton.

OMXH 25 yhteenlaskettu osinkosumma
Samuli Huttunen / Yle

Hieman yllättäen, osinkojen notkahduksella ei ole juuri tekemistä koronapandemian kanssa. Nokia kertoi 5G-ongelmistaan ja osinkojensa perumisesta jo viime syksynä. Paljon ennen koronakriisiä oli tiedossa myös Nordean niukempi osinkolinja.

Helsingin pörssin 25 suurimmasta yhtiöstä vain Telia on leikannut osinkoaan pandemian vuoksi. Paljon enemmän on niitä yhtiöitä, jotka ovat ilmoittaneet osingonmaksun siirtymisestä.

Esimerkiksi Nokian Renkaat aikoo maksaa puolet osingosta heti ja toisen puolen myöhemmin – mikäli yhtiön hallitus katsoo sen hyväksi. Osinkojaan siirtävät myös esimerkiksi Huhtamäki, Eezy ja Solteq.

Euroopan Keskuspankki on ohjeistanut pankkeja, että ne eivät jaa osinkoja ennen lokakuuta. Tästä syystä myös Nordea siirtää osingonmaksuaan.

Moni yhtiö siirtää osingonmaksuaan siitä yksinkertaisesta syystä, että koronan vuoksi osakkeenomistajat eivät voi kokoontua yhtiökokoukseen. Uusi kokouskutsu antaa yhtiöille mahdollisuuden myös muokata osinkoehdotustaan.

"Koskaan ennen ei ole ollut näin suurta epävarmuutta"

Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi, että lähiviikkoina tullaan näkemään lisää osinkojen lykkäyksiä. Ja jos kriisi jatkuu, syksyllä ne saattavat kääntyä osinkojen peruutuksiksi.

Tilanne on Saaren mukaan ennennäkemätön.

– Koskaan ennen ei osingoissa ole ollut näin suurta epävarmuutta, hän sanoo.

– Vaikka sijoittaja saa osinkonsa, hän saa sen huomattavasti myöhemmin kuin normaalisti. Jos tilanne jatkuu huonona, todennäköisesti myös osinkojen peruuntumisia tulee. Mutta toistaiseksi puhutaan lykkäyksistä.

Vaatimukset siitä, että sijoittajat kantaisivat tässä tilanteessa vastuuta, ei Saaren mukaan osu kohteeseensa. Suomen 25 suurinta yhtiötä ovat menettäneet lähes 30 prosenttia arvostaan ja osinkopotti laskee vuodentakaisesta.

Kriisi on siis osunut työntekijöiden lisäksi myös sijoittajiin ja omistajiin.

Lue seuraavaksi