Ketkä pääsevät nyt koronatestiin, kun niitä lisätään? Ylilääkäri: "Oireettomien testaamiseen ei ole syytä"

Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, että koronavirustestejä lisätään huomattavasti.

koronavirus
Koronaviruksen testausta Terveystalon Leppävaaran lääkärikeskuksessa Espoossa.
Koronaviruksen testausta Terveystalon Leppävaaran lääkärikeskuksessa Espoossa 1. huhtikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ilmoitti, että ihmisten testaamista koronaviruksen vuoksi tullaan lisäämään edelleen. Kiurun mukaan testauskapasiteetti on mahdollista kaksinkertaistaa lähiaikoina ja jopa kolminkertaistaa melko pian.

Nyt testejä tehdään noin 2 500 kappaletta vuorokaudessa.

– On erityisen tärkeää varmistaa, että terveydenhuoltohenkilökunta pääsee testiin heti, kun on pienintäkään syytä epäillä tartuntaa, Kiuru sanoi.

Laakson sairaalan koronaterveysasema Helsingissä.
Laakson sairaalan koronaterveysasema Helsingissä.Janne Järvinen / Yle

Lue lisää: Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Keitä on testattu tähän mennessä?

COVID-19-pandemian takia Suomessa aloitettiin testit hengitystieinfektioista kärsiville potilaille helmikuun lopussa (siirryt toiseen palveluun), kun ensimmäisen suomalaisen todettiin saaneen koronavirusinfektion Pohjois-Italiasta palattuaan.

THL aloitti influenssan laboratoriopohjaiseen seurantaan kerättyjen näytteiden testaamisen koronaviruksen osalta maaliskuun alussa.

Testaaminen on laajentunut potilasmäärän kasvaessa, mutta missään vaiheessa oireettomia ei ole testattu julkisen terveydenhuollon toimesta.

COVID-19-näytteenottoa on suositeltu seuraaville ryhmille:

  • Sairaalan päivystykseen hakeutuneet tai lähetetyt potilaat, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen.
  • Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnan kannalta kriittinen hoitohenkilökunta, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita.
  • Hoitolaitoksissa, joissa epäillään koronavirustartuntaa: terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunta sekä potilaat ja asukkaat, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita.
  • Avohoitoon hakeutunut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireitaja joka on oleskellut ulkomaillatai ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistetun COVID-19-tapauksen kanssa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua.
  • Hoitavan lääkärin arvion perusteella voidaan testata iäkkäät henkilöt (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he ovat kotihoidon palvelujen piirissä.

Testien määrää vähennettiin maaliskuun puolivälissä koskemaan vain riskiryhmiin kuuluvia ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä.

Koronatestien analysointia Synlabin laboratoriossa
Synlabin laboratoriossa Talinnassa analysoidaan koronavirustestejä ympäri vuorokauden.Synlab

Ketkä kuuluvat lisätestien piiriin?

Kun testien määrää lisätään, yhä useampi pääsee näytteenottoon.

Ongelmana ei ole ollut nytkään näytteenottokapasiteetti, vaan tartuntaketjujen työläs jäljittäminen. Tästä puhuivat THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Ylen A-studiossa tiistaina.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintalan mukaan nyt testataan sairaalahoitoon joutuvat ja laitoksissa olevat potilaat, joilla epäillään koronavirusinfektiota. Lisäksi terveydenhuollon henkilökuntaa, joka sairastuu hengitystieinfektioon.

Seuraavaksi testausta laajennetaan lähinnä hengitystieoireisiin potilastyössä oleviin. Oireettomia henkilöitä ei edelleenkään testata eikä systemaattisesti kaikkia perusterveitä oireisiakaan henkilöitä.

Tämän vahvistaa myös HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen, jonka mukaan edelleen kannattaa testata sairaita, koska silloin löydetään eniten tartunnan saaneita. Järvinen testaisi myös kotioloissa hengitystieinfektioita potevia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvia. Oireettomien testaamiseen ei Asko Järvisen mukaan ole syytä.

Koronavirustapausten kontaktien jäljittäminen tapahtuu potilaan kotipaikkakunnan terveyskeskuksen toimesta.

Kontaktien jäljitys ja karanteenin valvonta sitoo ylilääkäri Esa Rintalan mukaan paljon työvoimaa. Kun tapausten määrä kasvaa, terveyskeskuksiin tähän työhön tarvittaisiin lisää väkeä.

HUSin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan vastuu seurannasta kuuluu lain mukaan kunnille. Esimerkiksi Helsinki on yli kymmenkertaistanut henkilökunnan altistusketjujen jäljittämiseen ja silti se toimii kovan paineen alla.

Ministeri Krista Kiurun mukaan yksityisillä yrityksillä saattaa olla rooli tartunnalle altistuneiden jäljittämisessä. Myös lääketieteen opiskelijoita ja muuta terveydenhuollon henkilöstä voidaan käyttää tähän.

Ylilääkäri Asko Järvinen ei odota ministeriöltä koko maata koskevia ohjeita testaamisen lisäämiseksi, koska COVID-19 etenee eri tahtiin Suomen eri maakunnissa.

Testejä on voinut myös ostaa yksityisiltä terveydenhuoltoyrityksiltä

Koronavirustestejä on voinut vajaan kuukauden verran ostaa myös Terveystalolta, Mehiläiseltä ja Pihlajalinnalta. Yritykset ovat avanneet erityisiä drive in -näytteenottopaikkoja ja hengitystieinfektioklinikoita.

Tähän mennessä nämä yritykset ovat testanneet kolmisen tuhatta ihmistä koronaviruksen takia.

Terveystalon ja Pihlajalinnan näytteet analysoi Synlab. Mehiläinen on lisäksi maanantaina (30.3.) ilmoittanut aloittavansa yhteistyön myös eteläkorealaisen laboratorion (siirryt toiseen palveluun) kanssa näytteiden testaamisessa.

Mehiläisen tavoitteena on mahdollistaa 18 000 näytteen analysointi seuraavan kahden viikon aikana. Tulokset saadaan noin kahden vuorokauden kuluessa näytteiden ottamisesta.

Mehiläisen ohella myös Terveystalo ja Pihlajalinna ovat valmiita lisäämään näytteidenottoa huomattavasti nykyisestä.

Lue lisää: Kuinka saan karanteenia rikkovat naapurini kuriin? Vaikuttaako veriryhmä koronan tarttumiseen? Tässä vastaukset yli 80 koronakysymykseen

Tuleeko parantuneille testejä?

COVID-19-taudin sairastaneiden vereen muodostuu vasta-aineita, jotka kertovat virusinfektiosta. Niitä ilmestyy jonkin ajan kuluttua infektion alkamisesta.

Vasta-ainetesti paljastaa, ketkä ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin ja tunnistaa myös ne, jotka ovat selvinneet tartunnasta lievin oirein tai oireitta.

Testistä olisi apua esimerkiksi sen selvittämisessä, keillä lääkäreillä ja hoitajilla on vastustuskyky sairautta vastaan.

THL:n Mika Salminen kertoo, että jo taudin sairastuneiden vasta-ainetestit ovat tulossa käyttöön. Markkinoilla on ollut Salmisen mukaan huonolaatuisia testejä, jotka ovat antaneet vääriä tuloksia. Näitä virheitä halutaan tietysti nyt välttää ja käyttää harkintaa, mitä hankitaan.

THL:n ja yhteistyökumppaneiden tutkimushanke selvittää lähiviikkoina, paljonko vähäoireisia tai tietämättään tartunnan saaneita on väestössä. Tämä seuranta auttaa olennaisesti epidemian kulun ja tehtyjen toimien tehokkuuden seurannassa.

Pidemmällä aikavälillä verinäytetulokseen perustuva tieto mahdollisesta suojasta taudilta voi olla arvokas.

Keskiviikkona kerrottiin, että Terveystalon ja Synlabin (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on tuoda SARS-CoV-2-koronaviruksen vasta-ainetestit asiakkailleen vielä huhtikuun aikana.

Terveystalon tavoitteena on tarjota asiakkailleen mahdollisuus selvittää, ovatko he sairastaneet COVID-19-taudin ja voivatko he palata töihin ja arkeen.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus