Yksi luonnon ihmeellisyyksistä: Miten lintu pysyy puun oksalla kun se nukkuu?

Linnuilla ja merinisäkkäillä on yhteinen nukkumiseen liittyvä taito.

linnut
Tunturipöllö
TunturipöllöJuha Laaksonen/Yle

Lintuja ja merinisäkkäitä yhdistää yksi yhteinen piirre: kummatkin pystyvät nukkumaan yhdellä avopuoliskolla kerrallaan.

Vilkkuluomi sulkeutuu, mutta toinen silmä pysyy auki. Linnut ovat siis osittain hereillä koko ajan – myös nukkuessaan. Sillä ne pystyvät välttämään saaliiksi joutumisen kesken unien.

Myös merinisäkkäille taito on elintärkeä, sillä vaikka ne nukkuvat sukelluksissa, niiden on tietyin väliajoin käytävä pinnassa hengittämässä.

Ryhmänukkuminen suojelee lauman jäseniä

Linnut nukkuvat mielellään ryhmissä, silloin yhden yksilön havainto vaarasta riittää hälyyttämään koko lauman.

Toiset, kuten hippiäiset, saattavat jopa kerääntyä tiiviiksi palloksi lämmittääkseen toisiaan, toiset lajit taas nukkuvat lähekkäin mutta erikseen.

Hippiäiset nukkuvat
Hippiäiset nukkuvat meren yli lennettyään väsyneenä pallomaisessa rykelmässä. Harvianen kuva on ikuistettu Utön saarella.Juha Laaksonen/Yle

Tutuista linnuista esimerkiksi harakoilla ja variksilla on molemmilla omat hyväksi havaitut yöpymispaikkansa, minne ne yleensä hakeutuvat auringon laskiessa, ja mistä ne lähtevät auringon noustessa. Lentoajat ovat niin säännölliset, että niiden perusteella on mahdollista vaikka tarkistaa kellonsa.

Yöpymispaikoiksi kelpaavat paikat, joissa kasvaa mahdollisimman tiheä rykelmä havupuita. Niiden oksistoon lintujen on hyvä piiloutua yöksi.

Talvisin ihmisten tarjoamat suojat kelpaavat myös hyvin, katulamppujen kupuihin ja talojen ja kauppakeskusten ilmastointihormeihin ja avoimiin kattorakenteisiin pääsee hyvin suojaan.

Varpaat ovat kuin koukut

Puolella päällä nukkuminen ei yksin selitä sitä, miksi linnut eivät putoile puista unen aikana. Luonto on varmistanut asian yksinkertaisella fysiologisella tempulla: jännelukolla.

Kun lintu laskeutuu oksalle oman painonsa varaan, vetää jaloissa oleva jänne linnun varpaat koukkuun ja ne kiertyvät oksan ympärille.Siinä ne pysyvät niin kauan kunnes lintu keventää painoaan, siis räpyttää siipiään lähteäkseen lentoon.

Silloin jänne suoristuu ja varpaat aukeavat, ja lintu on niin sanotusti vapaa.

Varis
Juha Laaksonen/Yle

Aivopuoliskot ja vuorottainen nukkuminen

Aivopuoliskojen vuorottainen nukkuminen mahdollistaa samalla sen kiistellyn seikan, että linnut voivat – ainakin teoriassa – nukkua tai ainakin levätä myös lentäessään. Tällaisessa lepovaiheessa lintu ei pitkien muuttomatkojen aikana vaivu lainkaan syvään unennäkövaiheeseen eli REM-uneen.

Entä silloin kun REM-uneen päästään, näkevätkö silloin linnut todellakin unia ja jos niin mistä?

Jotkut lintutieteilijät ovat ainakin puolivakavissaan pohtineet, että varsinkin nuoret uroslinnut saattaisivat nähdä unta laulamisesta. Ajatus on niin kaunis, että siihen on pakko uskoa, vaikka asiaa ei kyselytutkimuksella ole kyetty varmistamaan.

Juhat luonnossa -sarjan osan Nukkuvat linnut voit katsoa tästä: