BERLIINI. Saksaa on johdettu kohta kaksi viikkoa kotitoimistosta. Liittokansleri Angela Merkel vetäytyi karanteeniin sen jälkeen, kun häntä hoitaneella lääkärillä oli todettu tartunta.
Uudenlainen tilanne vaatii uudenlaista johtajuutta. Merkel on alkanut soitella kansalle. Hän on lähettänyt karanteenista puhelimitse nauhoitettuja podcast-viestejä (siirryt toiseen palveluun), joissa sekoittuvat johtajuus ja vertaistuki.
Merkel sympatiseeraa kaikkia hänen tapaansa kotoa työskenteleviä, mutta Saksan johtajana hän joutuu pyytämään kärsivällisyyttä. Merkelin mukaan koronatartuntojen leviämistä pitää saada vielä hidastettua ennen kuin pakkokeinoja voidaan höllentää. Suljettu elämä jatkuu Saksassa ainakin 19. huhtikuuta saakka (siirryt toiseen palveluun).
Kansalle soittamisessa on haasteensa. Maanantaina liittokansleri halusi kiittää oman vaalipiirinsä vapaapalokuntalaisia, jotka ovat vetäytyneet vapaaehtoisesti karanteeniin pysyäkseen terveinä ja palvelukunnossa.
Puhelimeen vastannut palopäällikkö André Muswieck löi luurin korvaan (siirryt toiseen palveluun), koska luuli joutuneensa radioaseman pilailusoiton kohteeksi. Merkel soitti uudestaan ja sai kiitokset läpi.
(Tämä on muuten yleinen ongelma Keski-Euroopassa. Yle on toisinaan joutunut vakuuttamaan haastateltavia pitkään, että kyse on todellisesta eikä satiiriohjelman pilailuhaastattelusta.)
Koronakriisi on aiheuttanut lukemattomia muita kriisejä, mutta Saksan johtajuuskriisin se lopetti (siirryt toiseen palveluun). Merkel istuu selkeästi johtajan paikalla ja spekulaatiot seuraajasta loppuivat kuin seinään. Valtapuolue CDU:n kannatus on noussut kyselyissä ja Merkelin kansalle julistamat poikkeustoimet saavat ARD:n kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) tuen 95 prosentilta kansasta.
Koronakriisi on pakottanut myös kirjeenvaihtajan kuuntelemaan Merkeliä uudella tavalla.
Omaan perheeseeni kuuluu suomalainen (minä), sveitsiläinen (puoliso) ja kaksi kaksoiskansalaista (lapset). Olemme viime vuosina asuneet siellä täällä Euroopassa, eikä rajan ylittäminen tai toiseen maahan asettuminen Schengenin sisällä ole koskaan ollut ongelma.
Koronakriisi muutti tämän kertaheitolla. Rajat menivät kiinni. Nyt on todella paljon väliä sillä, minkä maan passi meistä kenelläkin on. Berliiniin jääminen tuntui parhaalta vaihtoehdolta.
Saksa hoitaa kriisiä vakuuttavasti, ja pandemian aikana koti on siellä, missä sairausvakuutus.
Merkel sanoi historiallisessa televisiopuheessaan viime kuussa, miten koronan selättämiseen tarvitaan enemmän solidaarisuutta kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Kuolleiden määrä Saksassa riippuu myös siitä, miten kaikki noudattavat ohjeita ja rajoituksia.
Askartelin jo itselleni täysin epätieteellisen kasvosuojan sen jälkeen, kun siitä tuli Saksassa #maskeauf-tunnuksella trendaava kansanliike ja kun johtava virologi oli sitä suositellut (siirryt toiseen palveluun).
Maski ei ketään pelasta tai vapauta muilta rajoituksilta tai turvatoimilta, mutta sosiaalinen todellisuus vaikuttaa myös sosiaalisen eristäytymisen aikana.
#SOMESSA: Kaikkien aikojen palkanleikkaus?
Sisältöä ei voida näyttää
Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa.
Katso sisältö TwitterissäJalkapallo on valtava bisnes ja pyörittää isoa osaa koko Euroopan vapaa-ajasta. Konsultti-tilintarkastusyhtiö Deloitten mukaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopan jalkapallomarkkinan koko oli kaudella 2017–2018 runsaat 28 miljardia euroa.
Tänä keväänä stadionit kumisevat tyhjyyttään, kun kaikki kansalliset sarjat ovat koronatauolla. Seurojen palkanmaksu jatkuu, vaikka lippu- ja oheistuotot ovat jäissä. Keskiansion verran tienaavalla perusjalkapalloilijalla ei ole varaa tulla palkoissa vastaan, mutta huippuliigojen pelaajilla on. Italian Serie A:n huippuseura Juventuksen valmentaja ja pelaajat suostuivat neljän kuukauden palkanleikkaukseen, mikä vastaa noin 90 miljoonan euron summaa.
#FAKTA: OECD arvioi BKT:n hiipumista ja kulutuksen vähenemistä
Talousjärjestö OECD julkaisi paljon lainatun ennusteen koronan vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun) eri maiden talouteen. Ennusteen mukaan vaikutukset BKT:hen ovat tuntuvia, ja kulutus heikkenee.
Yllä olevasta graafista näkee esimerkkinä, millä tavoin OECD ennustaa koronakriisin vaikuttavan ranskalaisten kuluttamiskäyttäytymiseen. Eniten vaikutusta kriisillä on liikenne- ja liikkumispalvelujen kulutukseen, ja myös kulttuuri ja vapaa-aika sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala ovat kovilla. Sama rakenne pätee mittasuhteiden pienin muutoksin myös Suomeen.
ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Von der Leyen heitti pöydälle sadan miljardin euron paketin, voimistuvatko konservatiiviset voimat?
Torstaina komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin oli määrä julkistaa uusi rahoituskeino koronakriisin hoidossa, 100 miljardin euron arvoinen työllisyysturvapaketti. Ylen kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kertoi asiasta keskiviikkoiltana, ja torstaina yksityiskohdat tuotiin julkisuuteen.
Yle Puheen Politiikkaradion tuoreessa jaksossa pohditaan, millainen keino eurobondit oikein on hoitaa päälle kaatuvaa talouskriisiä.
Brysselin koneessa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa, että vaarallisten kulkutautien riehuessa vallassa olevien puolueiden kannatus todennäköisesti vahvistuu, konservatiiviset arvot voimistuvat ja kaikenlaiset rajat nousevat joka puolella. Todennäköisesti myös vanhat puolueet lisäävät kannatustaan. Toimittaja on Maija Elonheimo, ja ohjelman kuulet Yle Areenasta tästä linkistä.
Ulkolinjan parin viikon takainen jakso Britanniasta on edelleen ajankohtainen. Koronakriisi on iskenyt lujaa Brexitin kanssa kipuilevaan Britanniaan, jossa asunnottomien määrä on jyrkässä kasvussa. Minna Pyen ohjaama Köyhänä Englannissa kuvaa asunnottomien karua arkea Manchesterissa.
Englanninkielisestä mediasta voi poimia ainakin BBC:n jutun, joka esittää useiden graafien avulla (siirryt toiseen palveluun)visuaalisesti koronan talousvaikutuksia. Kannattaa katsoa.
Mutta EU:n arki pyörii koronan ulkopuolellakin. Keskiviikkona kerrottiin elintarvikkeiden pääraaka-aineita koskevan EU-säädöksen voimaantulosta. Pääraaka-aine tarkoittaa yli 50 prosentin osuutta elintarvikkeesta tai ainesosaa, jonka kuluttaja yhdistää tuotteen nimeen, kuten mansikkahillon tai ruisleivän kohdalla. Jos tuotteen ulkoasussa annetaan harhaanjohtavia mielikuvia pääraaka-aineesta, ne pitää nyt oikaista.
Ylen ruotsinkielinen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu puolestaan analysoi Britannian ja EU:n neuvottelujen jatkumista. Husu kertoo, miten kevään seuratuksi kädenväännöksi ennakoidut neuvottelut ovat jääneet koronan varjoon ja analysoi siirtymäajan jatkamista vuodenvaihteen yli. Analyysi on luettavissa tästä linkistä.
Politico-verkkolehdessä kerrotaan aivokuolleeksikin väitetyn sotilasliitto Naton kamppailusta (siirryt toiseen palveluun) uudistumisvaatimusten keskellä.
Ensi viikolla: Euroryhmä, Unkari vs. EU ja maskipakot
Euroryhmä pitää tiistaina videokokouksen, jossa käsitellään muun muassa von der Leyenin 100 miljardin euron pakettia.
Alkavalla viikolla puhuttaa myös Unkari, jonka parlamentti hyväksyi maanantaina hätätilalain. Siinä se antoi pääministeri Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan. Toissapäivänä kolmetoista jäsenmaata, mukana Suomi, julkaisivat kärkevän lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa ne vaativat pitäytymistä demokraattisissa arvoissa.
Kasvomaskit ovat entistä yleisempi näky myös Keski-Euroopassa. Tšekissä ja Slovakiassa maski on pakollinen julkisilla paikoilla, ja Itävalta määräsi vastaavan maskipakon ruokakauppoihin. Myös Saksassa keskustelu asiasta käy kuumana. Jena määräsi jo kasvosuojan pakolliseksi ensi viikosta lähtien, ja esimerkin odotetaan saavan seuraajia. Kyse on pääosin itsetehdyistä kangasmaskeista – hengityssuojat on syytä varata hoitohenkilöstölle, koska niistä on pulaa kaikkialla.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun) Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin.