Osa oikeusoppineista näki Uudenmaan eristämisessä huomattavia ongelmia – Poliitikot sulkivat rajan silti

Useat perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista katsoivat, että valmiuslain sanamuodot eivät taivu Uudenmaan rajasulkuun.

koronavirus
Poliisi ja varusmiehet tarkistavat kulkulupia Turun moottoritiellä Lohjalla maanantaiaamuna.
Poliisi ja varusmiehet tarkistivat kulkulupia Turun moottoritiellä Lohjalla maanantaiaamuna.Jussi Nukari / Lehtikuva

Osa lakiasiantuntijoista piti Uudenmaan eristämistä muusta Suomesta oikeudellisesti ongelmallisena, mutta kanta hävisi perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta hyväksyi perjantaina halllituksen asetuksen Uudenmaan eristämisestä. Rajat Uudenmaan ja sen naapurimaakuntien välillä suljettiin myöhemmin samana päivänä koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Poliisit vartioivat, että maakuntarajan ylittävät ovat matkalla esimerkiksi töihin, mutta eivät mökeilleen.

Osa perustuslakivaliokunnan viime viikolla kuulemista oikeusoppineista nosti esiin, että valmiuslain pykälä, jonka nojalla hallitus sulki maakuntarajan, ei sovi Uudenmaan eristämiseen.

Valmiuslain 118. pykälän mukaan hallitus voi kieltää tilapäisesti oleskelun ja liikkumisen tietyllä paikkakunnalla tai alueella tai rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjoitti lausunnossaan, että 118. pykälän soveltuvuus tartuntataudin torjuntaan synnyttää kysymyksiä. Ojasen mukaan Uudenmaan liikkumisrajoitus ja valmiuslain sanamuodot eivät ole oikeudellisesti arvioituna sovitettavissa yhteen, ainakaan normaalitulkinnalla.

Samalla linjalla olivat ainakin perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori, valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen. Myös he arvostelivat, että liikkumisrajoitus sopii huonosti valmiuslain sanamuotoon, jossa tarkoitetaan oleskelua ja liikkumista tietyn paikkakunnan sisällä.

Poikkeusoloihin tarkoitettu valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön koronan takia toissaviikolla. Hallitus voi sen turvin johtaa maata kriisin keskellä antamalla nopealla tahdilla asetuksia, jotka eduskunta tarkastaa vasta jälkikäteen.

Viljanen: Tilanne etääntyy varsin kauas lain tarkoituksesta

Veli-Pekka Viljasen mukaan Uudenmaan eristämisessä on kyse hyvin toisenlaisesta asetelmasta kuin valmiuslaissa on tarkoitettu.

Viljanen huomautti, että valmiuslain kirjaus koskee lähtökohtaisesti paikallisia oleskelurajoituksia, mutta nyt sitä käytettiin niin, että lähes kolmasosa maan koko väestöstä eristetään määräajaksi. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa henkeä.

– Tilanne etääntyy varsin kauas valmiuslain 118. pykälän perimmäisestä tarkoituksesta, Viljanen kirjoittaa lausunnossaan.

Viljanen sanoo, että aikanaan valmiuslain säätämisen yhteydessä ei arvioitu perusteellisesti, miten 118. pykälä soveltuisi liikumisen rajoittamiseen pandemian aikana. Viljasen mukaan lakipykälää oli ajateltu käytettäväksi, jos jokin alue pitäisi tyhjentää esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen säteilyarvojen kohottua vaarallisen korkeiksi.

Salminen: Huomattavia ongelmia

Valmiuslailla on tarkoitus padota poikkeusoloissa vallan väärinkäyttöä. Sen keskeinen lähtökohta on, että hallitus ei voi tulkita lakia laajentavasti eli niin, että ihmisten perusoikeuksista poikettaisiin enemmän kuin mitä valmiuslakia säädettäessä on arvioitu hyväksyttäväksi.

Janne Salminen katsoi lausunnossaan, että Uudenmaan eristäminen edellytti kuitenkin valmiuslain 118. pykälän laajentavaa tulkintaa. Hän huomautti, että siihen sisältyy "huomattavia ongelmia", koska rajasulku tarkoittaa poikkeamista perustuslailla turvatusta liikkumisvapaudesta.

Veli-Pekka Viljanen kehotti perustuslakivaliokuntaa arvioimaan tarkasti, onko valmiuslain 118. pykälän nojalla mahdollista säätää niin pitkälle menevästä liikkumisrajoituksesta kuin Uudellemaalle tehtiin, koska valmiuslain säännöksiä ei pitäisi tulkita laajentavasti.

Myös Ojanen piti selvänä, että pykälän 118 kaltaisia valmiuslain säännöksiä "ei voida tulkita laajentavasti ohi niiden sanamuodon, koska niissä on kyse tuntuvista puuttumisista perus- ja ihmisoikeuksiin".

Ainakin Ojanen ja Tuori mainitsivat, että Uudenmaan eristämisessä oli kyse valmiuslakiin nähden uusista kielloista ja rajoituksista.

Tuori: Hallituksen olisi pitänyt muuttaa valmiuslakia

Hallitus vetosi siihen, että Uudenmaan osalta kysymys on liikkumiskiellosta, joka on lievempi kuin valmiuslaissa puhuttu oleskelukielto. Kaarlo Tuori sanoi, ettei ole vakuutunut hallituksen perusteluista, että valmiuslaki mahdollistaisi "lain sanamuotoa suppeammat rajoitukset".

Tuori piti asianmukaisempana, että hallituksen olisi pitänyt muuttaa itse valmiuslakia paremmin tilanteeseen sopivaksi. Se olisi kuitenkin hidastanut tuntuvasti Uudenmaan sulkemista.

Tuori sanoi jättävänsä valiokunnan harkittavaksi, voidaanko kiire- ja kriisitilanteessa toimia hallituksen valitsemalla tavalla.

"Uudenmaan eristäminen ennen kuulumaton rajoitus"

Lain mukaan hallituksen käyttöön ottamien poikkeuskeinojen on oltava sellaisia, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Professori Janne Salminen arvosteli lausunnossaan, että liikkumisrajoitusten välttämättömyyttä perustellaan "erittäin abstrakteilla seikoilla", joiden osalta evidenssi on hyvin hankalasti valtioneuvoston vakuuttavasti esitettävissä.

– Asiakirjojen perusteella käsillä olevassa tilanteessa terveydenhuoltojärjestelmä joka tapauksessa kuormittuu huomattavasti. Arviota siitä, miten liikkumisvapaudesta poikkeaminen tähän vaikuttaa, ei nimenomaisesti esitetä. Tähän nähden liikkumisrajoituksen välttämättömyys ja soveltuvuus tarkoitukseensa jää epäselväksi, Salminen kirjoitti.

Myös Ojanen katsoi, ettei hallituksen antama asetus ollut ongelmaton myöskään välttämättömyysvaatimuksen kannalta.

Viljanen pyysi perustuslakivaliokuntaa ottamaan huomioon, että Uudenmaan eristäminen on Suomen oloissa ennen kuulumattoman pitkälle menevä, perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden rajoitus, joka kohdistuu periaatteessa koko suomalaiseen väestöön.

Perustuslakivaliokunta jatkaa käsittelyä

Perustuslakivaliokunta päättää vielä lähipäivänä, voiko 118. pykälän soveltamisesta annettu asetus jäädä voimaan vai pitääkö se kumota. Valiokunnan viime perjantaina hyväksymä asetus koski 118. pykälän käyttöönottoa.

Kyse on liikumisrajoituksen soveltamista koskevan asetuksen jälkitarkastuksesta, jonka yhteydessä kuultaneen vielä asiantuntijoita. Menettely on sama kuin muidenkin koronaviruksen hillitsemiseksi tehtyjen, valmiuslakiin perustuvien rajoitusten kohdalla.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että eduskunnan on tärkeää noudattaa poikkeusoloissa valmiuslain kirjauksia.

Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa, että oikeusvaltion normaalista lakien sisällön läpi käymisestä ja valvonnasta on pitkälti luovuttu. Äärimmillään maa voisi Rautiaisen mukaan lakata olemasta oikeusvaltio, jos myös valmiuslain ja muun hätätilaoikeuden antamien toimivaltuuksien ja niiden käytön kontrollointi lopetettaisiin.

Lue lisää:

Miten pitkälle hallitus voisi mennä poikkeuskeinoissaan? Katso lista mitä hallitus jo tekee ja mikä olisi mahdollista

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus