Voisiko hengityslaitteen jakaa hädän tullen kahdelle potilaalle? Suomalaisprofessori pitää ajatusta Pelle Pelottoman keksintönä

Hengityslaitteen jakamiseen kahden potilaan kesken liittyy merkittäviä riskejä, vaikka se teoriassa mahdollista onkin.

koronavirus
Sairaanhoitaja käsittelee hengityskonetta Meilahden tornisairaalassa,
Hengityslaitteet maksavat Suomessa 15 000:sta 40 000 euroon.Anni Reenpää / Lehtikuva

Yhdysvalloissa, missä koronaviruspotilaiden määrä rasittaa jo pahasti terveydenhuoltoa epäillään, että joillakin alueilla tulee pulaa myös hengityslaitteista.

Sanomalehti New York Times kertoi toissa viikolla (siirryt toiseen palveluun), että newyorkilaissairaalassa yhden hengityslaitteen jakamista kahdelle eri potilaalle on jo alettu kokeilla. Tarkoituksena on mahdollisesti laajentaa käytäntöä muihinkin hengityslaitepulasta kärsiviin sairaaloihin. Tosin amerikkalaiset tehohoitojärjestöstöt, muun muassa tehohoitolääkäriyhdistys (SCCM) (siirryt toiseen palveluun)eivät tue laitteiden jakoajatusta.

Laitteen jakamisesta useamman kuin yhden potilaan kesken on olemassa hyvin vähän tieteellistä tutkimusta.

Hengityslaitehoitoon perehtynyt suomalaisprofessori pitää ajatusta laitteiden jakamisesta kiehtovana, mutta lähinnä Pelle Pelottoman keksinnön tyyppisenä ratkaisuna.

– En pidä ideaa toteutuskelpoisena, koska hengityslaitteessa on kyse paljon monimutkaisemmasta asiasta, kuin pelkästä ilman puhaltamisesta potilaan keuhkoihin, sanoo Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

– Hengityslaitteiden jakamiseen liittyy lisäksi kaksi merkittävää riskitekijää, hän jatkaa.

Matti Reinikainen.
Itä-Suomen yliopisto

Teoriassa hengityslaite voitaisiin professorin mukaan jakaa kahden ihmisen kesken, jos näiden keuhkot olisivat täysin tasalaatuiset ja tilavuudeltaan samat. Näin on kuitenkin erittäin harvoin ja varsinkaan silloin, kun kyseessä on vaikea keuhkoinfektio. Tämä on riskitekijöistä ensimmäinen.

– Infektio saa aikaa keuhkojen jäykistymistä ja keuhkokudoksen heikentymistä. Hoidon on perustuttava aina yksilölliseen tarpeeseen, jotta potilaan keuhkoissa saadaan aikaan riittävän hyvä kaasujen vaihto eli sopiva määrä happea sisään ja hiilidioksidia ulos, Reinikainen toteaa.

Hän korostaa, että vaikka sama hengityskone pystyykin tuottamaan isompia hengitystilavuuksia kuin yksi potilas tarvitsee, väärin toteutettuna hengityslaitehoito saattaa aiheuttaa keuhkoihin lisävaurioita.

Toinen vakava riski, joka liittyy yhden laitteen jakamiseen kahden potilaan kesken on ristikontaminaation mahdollisuus eli se, että toinen potilas voi saada lisäinfektion keuhkoihinsa toiselta potilaalta.

– Jos molemmilla potilailla on saman viruksen aiheuttama keuhkotulehdus, laitteen jako kuulostaa teoriassa käyvältä ratkaisulta. Mutta tämäkään asia ei ole näin yksinkertainen, koska virusperäiseen keuhkotulehdukseen liittyy usein sekundääri-infektio eli bakteeriperäinen keuhkokuume.

Siksi Reinikaisen mukaan on olennaista, etteivät toisen potilaan hengitystie-eritteet pääse tekemisiin toisen potilaan kanssa.

Sairaanhoitaja ja hengityskone.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee muistuttaa, että hengityskoneet eivät ole ainoa hengityshoidon muoto. Kuvassa hengityskone Meilahden tornisairaalan tehohoito-osastolla.Anni Reenpää / Lehtikuva

Reinikainen muistuttaa, että itse sairautta hengityslaitehoito ei paranna, mutta sillä voitetaan aikaa, jotta elimistö ehtii toipua taustalla olevasta sairaudesta.

– Vaikka julkisuudessa onkin kannettu huolta tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä Suomessa, meillä on käynnissä kaikissa akuuttisairaaloissa varsin vauhdikkaasti etenevä ohjelma, jolla kaksinkertaistetaan tehohoitokapasiteettia, Reinikainen sanoo.

Hänen mukaansa tämän hetken ennusteen perusteella koronan voittamisessa hengityslaitteiden riittävyydessä ei tule ongelmaa, mutta hoitohenkilöstön riittävyys on haaste.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tehohoidon linjajohtaja, professori Ville Pettilä sanoo, että hengityslaitteiden jakoa on kyllä HUS:issakin mietitty, mutta pitää sitä Reinikaisen tapaan epärealistisena vaihtoehtona.

Hengityslaitteiden jakoa on kuitenkin kerran kokeiltu onnistuneesti. Tällöin ei kuitenkaan ollut kyse tulehduspotilaiden hoidosta, vaan ensiavusta Las Vegasin 2017 musiikkifestivaalien joukkoampumisessa haavoittuneille. Anestesiologian ja hengitystekniikan asiantuntija, kanadalaislääkäri Alain Gauthier viittaa Las Vegasin kokemuksiin pohtiessaan National Post -lehdessä mahdollisuuksia jakaa hengityslaite omassa yksikössään (siirryt toiseen palveluun) koronapotilaita hoitaessaan.

Italialaislääkäri Marco Garrone on tvittannut useaan otteeseen joutuneensa turvautumaan koronapotilaiden hoidon yhteydessä hengityslaitteen jakoon torinolaissairaalassa, kun hengityslaitteita ei yksinkertaisesti ole riittänyt kaikille. Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä on kokeilu, johon on ryhdytty pakon edessä.

Lisää aiheesta:

Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

Trump varoittaa kansalaisia tuskallisista viikoista – Koronaviruksen ennustetaan tappavan pahimmillaan 240 000 yhdysvaltalaista

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus