Vesijärven pohjan hapettaminen lopetetaan – menetelmä oli liian heikko sinileviä vastaan

Hapettaminen Enonselällä on päätetty lopettaa. Vaikka fosforin kokonaismäärä ei laskenut toivotusti, tutkijoille kertyi arvokasta tietoa järvien puhdistamisesta.

vesiensuojelu
Sinilevää rantavedessä
Lahdessa kokeillusta menetelmästä toivottiin ratkaisua, joka auttaisi vähentämään sinileviä.Titta Puurunen / Yle

Vesijärven hapettaminen lopetetaan tänä keväänä Enonselällä. Vettä on hapetettu kesäisin ja talvisin runsaat kymmenen vuotta niin, että hapekasta pintavettä on pumpattu pohjaan.

Hapettamisella on pyritty vähentämään fosforin vapautumista järven pohjasta. Vaikka tekniikalla saatiin aikaisiksi joitain suotuisia vaikutuksia, sillä ei onnistuttu vähentämään fosforin kokonaismäärää ja sinilevien kasvua järvessä. Tulokset olivat liian laihoja hintaan nähden.

– Katsoimme yhdessä säätiön ja tutkijaryhmän kanssa, ettei Enonselän hapetus ole kustannustehokas keino hoitaa järveä, kertoo vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin Lahden kaupungilta.

Hapettimet ovat olleet vuokralla. Kesähapetus lopetettiin pari vuotta sitten, eikä talvihapetustakaan aloitettu enää tänä vuonna, koska jääpeitettä ei tullut estämään hapen sekoittumista veteen.

Hapettamisen vaikutuksia tutkittiin vuosia, jotta niistä pystyttiin saamaan kokonaiskuva riippumatta säiden vaihteluista. Vaikka tavoite jäi pääosin saavuttamatta, menetelmää tarkastelleet tutkijat saivat Malinin mukaan runsaasti hyödyllistä tietoa.

Tutkimuksista laadittiin useita tieteellisiä julkaisuja ja aihetta käsiteltiin yhdessä väitöskirjassa.

Vanhat kikat yhä käytössä, uudet harkinnassa

Täysin turhaksi hapettaminen ei jäänyt, sillä sen ansiosta esimerkiksi lahnan ravinnoksi kelpaavien pohjaeläinten määrä kasvoi, jolloin lahnat käyttivät ravinnokseen vähemmän eläinplanktonia ja kasvoivat suuremmiksi. Rehevöitymistä aiheuttavan typen pitoisuus väheni ja pohjalle laskeutuva orgaaninen aines hajosi eli kompostoitui tavallista nopeammin.

Välineet Vesijärven kunnon parantamiseen eivät lopu hapettamiseen.

– Pitkällä tähtäimellä tärkeitä ovat edelleen ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja hoitokalastus, sillä kalan mukana poistuu aina fosforia, vesiensuojelupäällikkö Malin toteaa.

Yksi vaihtoehto tekniseksi ratkaisuksi on Kymijärvellä kokeilussa oleva alusveden käsittely, jossa fosforipitoista vettä pumpataan maalle ja siitä suodatetaan ravinteita.

– Myöskään kemiallinen käsittely fosforin blokkaamiseksi ei ole poissuljettu joillakin alueilla, Ismo Malin sanoo.