1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Lasten asema ja ihmisoikeudet voivat heikentyä, aseiden kauppa lisääntyy – Kansainvälisissä järjestöissä pelätään koronan seurauksia

Etäopetuksesta toivotaan tukea lasten koulunkäyntiin myös Afrikassa.

Max Holm Pelastakaa lapsista, Laura Lodenius Rauhanliitosta ja Frank Johansson Suomen Amnestysta. Kuva: Smältpunkt / Yle, Sini Järnström / Yle

Mitä tärkeitä kehityskulkuja koronakriisi peittää alleen maailmassa? Kysyimme tilanteesta kolmelta kansainvälistä työtä tekevän järjestön edustajalta.

Epidemia on mullistanut järjestöjen toiminnan. Yhteydet on pakko hoitaa virtuaalisesti, kokoukset ja matkat ovat mahdottomia, tulevaisuus huolettaa.

Pelastakaa lapset ry:n tiedottaja Max Holm nostaa esiin maailman koululaisten aseman. Heitä on saman verran kuin koronaeristykseen julistetussa Intiassa asukkaita.

– Nykyinen ennennäkemätön tilanne koskettaa 1,4 miljardia koululaista ja opiskelijaa. Koulunkäynnin keskeytyminen voi kehitysmaissa merkitä opintien katkeamista lopullisesti.

Aiemmin on luonnonmullistusten – kuten maanjäristysten – jälkeen koottu lapsia telttakouluihin. Vaikka koronavirus estää luokkaopetuksen, voi poikkeusolojen esimerkistä silti ottaa oppia.

Etäopetus on mahdollista Afrikassakin

– Koulunkäyntiä voi kehitysmaissakin jatkaa hajauttamalla järjestelmää. On sopeuduttava vallitsevaan tilanteeseen, muistuttaa Max Holm.

Koulut suljettiin koronan vuoksi myös länsi-afrikkalaisessa Liberiassa. Kuva: Ahmed Jallanzo / EPA

Hänen mukaansa kriisitilanteista johtuviin koulunkäynnin muutoksiin on nyt varauduttu aiempaa paremmin. Etäopetusta on järjestetty esimerkiksi länsiafrikkalaisessa Burkina Fasossa, vaikka maa on suurissa vaikeuksissa ilman koronaakin.

Väkivaltaisuuksien vuoksi siellä on jouduttu sulkemaan 2 500 koulua. Lisäksi koronatilanteen vuoksi on myös Pelastakaa lapset -järjestön ollut pakko keskeyttää osia toiminnastaan.

Holm on kuitenkin toiveikas. Hänen mukaansa myös kehitysmaassa voi koulunkäynti jatkua etäyhteyksen avulla – ainakin osittain.

Opetuspaketteja radion välityksellä

Tietokoneisiin tai älypuhelimiin ei Afrikassa yleensä voida tukeutua. Niitä ei ole, tai käyttöä rajoittaa verkkoajan kalleus.

Siksi radio on tärkeä. Sen välittämä opetus ei ole vain passiivista kuuntelua, vaan oppilas voi osallistua eri tavoin, Holm kuvailee.

Kylissä olevat vapaaehtoiset voivat auttaa oppilaita tehtävissä. Avustusjärjestöjen tuella on aineistoja mahdollista tuottaa nopeastikin. Jos verkko on käytössä, välitetään sisältöjä myös podcasteina.

Burkina Fason ohella Pelastakaa lapset tukee etäopetusta Sudanissa. Holm uskoo, että jo lähiaikoinan hankkeet saavat jälleen vauhtia.

Aseet huolestuttavat rauhanliikettä

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius vastaa puhelimeen järjestöväen videokokouksen jälkeen.

Yhteisen toiminnan loppuminen merkitsee myös järjestöille taloudellisia ongelmia. Rauhanliitto toimii Pasilan rauhanasemalla. Nyt tyhjillään oleva historiallinen hirsirakennus on haltijalleen pelkkä menoerä.

Laura Lodenius on huolissaan siitä, että epidemia-ajan pitkittyminen voi eri puolilla maailmaa aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta. Tilannetta kärjistää vielä aseiden saatavilla olo.

Asiakkaat jonottavat aseliikkeeseen pääsyä ulkopuolella Los Angelesissa. Kuva: Etienne Laurent / EPA

– Siviilien hallussa lasketaan olevan yli miljardi asetta, muistuttaa Laura Lodenius.

Yhdysvalloissa ihmiset ovat ostaneet turvakseen aseita, vaikka kriisitilanteessa kotona olevan aseet eivät ole ratkaisu.

Pandemian aikana asetetut rajoitukset ovat saaneet ihmiset pysyttelemään sisällä. Laura Lodenius pelkää, että maailmalla voidaan vielä nähdä ryöstelyitä ja yrityksiä ottaa asiat omiin käsiin.

– Huolestuttava piirre on myös rasismi. Epidemian alkuvaiheessa syyllistettiin esimerkiksi kiinalaisia.

Päätös myydä kalustoa jäi koronan varjoon

Maaliskuussa rauhanjärjestöissä hätkähdettiin päätöstä, jolla Suomesta myytiin Arabiemiraatteihin panssariajoneuvojen osia.

– Nähdäksemme oli jo luvattu, ettei tällaisia kauppoja tehdä. Silti hallitus hyväksyi asian, Lodenius sanoo.

Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia ovat olleet aktiivisia Jemeniä repivässä sodassa. Viime vuonna Arabiemiraatit alkoi vetää sieltä joukkojaan, mutta vakuutti silti pysyvänsä Saudi-Arabian tukena.

Laura Lodenius arvioi, että koronakriisin aikaan sinetöity kauppa ei saanut osakseen sellaista huomiota kuin muuten olisi käynyt.

– Henki on nyt se, että yrityksille sallitaan kaikki mikä on bisnekselle hyväksi, kritisoi Lodenius.

Puolustusmisnisteri Antti Kaikkonen (kesk.) perusteli kauppaa Maaseudun tulevaisuudessa (siirryt toiseen palveluun)sanoen, että "yritykset tarvitsevat päätöksen nyt".

Kovia otteita koronan varjolla

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson on huolissaan Unkarin tilanteesta, joka osoittaa kuinka ihmisoikeuksien loukkaukset voivat lisääntyä koronatoimien varjolla.

– Unkarissa pääministeri Viktor Orbán hyödyntää häikäilemättä koronavirustilannetta. Poikkeuslait ovat paljon kattavammat kuin sairaustilanteeseen vastaaminen edellyttäisi, arvostelee Johansson.

– Unkarin vallanpitäjät ovat saaneet vapaat kädet hiljentääkseen kriittisen opposition ja toimittajat.

Vankilan vartiotorni Vanhan Sinopin linnoituksen vankilassa Turkissa. Kuva: AOP

Amnesty on tullut tunnetuksi poliittisten vankien puolestapuhujana. Epidemian vallitessa ovat täyteen ahdetuissa vankiloissa vaarassa erotuksetta kaikki vangit. Näin on Johanssonin mukaan sellaisissa maissa Syyria, Iran, Chile ja Venäjä.

Ammestyn tietojen mukaan Turkki aikoo ratkaista asian tavalla, joka vain vahvistaa ihmisoikeuksia loukkaavaa käytäntöä.

– Turkki aikoo vapauttaa peräti 100 000 vankia. Mutta poliittiset vangit, ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat eivät sisälly näihin, huomauttaa Frank Johansson.

Digitaalinen seuranta lisääntyy

Johansson kertoo Amnestyn työntekijöiden olevan jo kolmatta viikkoa etätöissä. Samalla on loppunut "feissaus" – järjestön väki ei enää lähesty kaduilla ohikulkijoita. Johansson aprikoi, että tämä voi tulevaisuudessa näkyä notkahduksena Amnestyn taloudessa.

Amnestyn toiminnanjohtaja muistuttaa, että ihmisoikeuksien ja kansalaisten aseman suhteen on oltava valppaana. Epidemia-aikana lisääntyy ihmisten digitaalinen seuranta puhelimien paikannustietojen avulla.

– Epidemian seuraamisen ja hillitsemisen kannalta tämä voi olla perusteltua. Silti meidän pitää olla tarkkana siitä että seurantakäytännöt eivät jää voimaan, kuten helposti kriisien jälkeen käy, varoittaa Johansson.

Onko etäopetus Afrikassa mahdollista - voidaanko sillä jopa pelastaa kokonaisten sukupolvien tulevaisuus, kun koronan uhka tyhjentää luokkahuoneet myös kehitysmaissa?

Voit keskustella tästä ja muista jutun herättämistä kysymyksistä tiistaihin kello 23 asti.