Huoltovarmuusvarastoja ajettiin Ruotsissa alas poliittisilla päätöksillä – nyt maassa muistellaan miljoonia poltettuja hengityssuojaimia

Entinen ministeri harmittelee, ettei hallitus aikoinaan suhtautunut tiukemmin lääkkeiden saatavuuden varmistamiseen.

koronavirus
Ruotsin armeijan henkilökuntaa kävelee messukeskukseen rakenteilla olevassa kenttäsairaalassa Tukholmassa.
Ruotsin armeija valmisteli maaliskuun lopussa koronaviruspandemian vuoksi kenttäsairaalaa Tukholman messukeskuksessa. Valmius kenttäsairaaloiden varustamiseen heikentyi Ruotsissa tehtyjen poliittisten päätösten myötä selvästi.Jonathan Nackstrand / AFP

Historiallisesti Ruotsi ja Suomi ovat erottautuneet monista muista maista valmistautumalla kriiseihin poikkeuksellisen kattavilla varmuusvarastoilla.

Maakaksikon tiet kuitenkin erosivat 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mittaan, kun Suomessa ja Ruotsissa tehtiin täysin erilaisia poliittisia päätöksiä huoltovarmuusvarastoinnin suhteen.

Suomessa huoltovarmuusvarastojen ylläpitoa on jatkettu koko ajan. Ruotsissa sen sijaan arvioitiin, ettei uudessa yhdentyvässä ja rautaesiripusta vapautuneessa Euroopassa enää ole tarvetta kylmän sodan aikaisille varmuusvarastoille.

– Ruotsi katsoi, että EU-jäsenyys ja pääsy unionin sisämarkkinoille sekä muun muassa muurien murtuminen varmistivat tavaroiden ja palveluiden saatavuuden. Keskitetyille varmuusvarastoille ei nähty enää tarvetta, Ruotsin turvallisuusviraston MSB:n huoltovarmuusasiantuntija Jan-Olof Olsson perustelee Yle Uutisille varmuusvarastoinnista luopumista.

– Kylmän sodan päättyessä Suomi ja Ruotsi tekivät hyvin erilaiset turvallisuusjohtopäätökset. Suomi ei purkanut sotilaallista valmiutta eikä muita kokonaisturvallisuuden lohkoja. Varmuusvarastojen purkamisesta ei käyty edes keskustelua erillisenä kysymyksenä, Suomen Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula sanoo Ylelle.

Harjulan mukaan Suomessa ennemminkin kysyttiin, millaista lisävalmistautumista tarvitaan. Tämän pohdinnan seurauksena painopistettä lisäpanostuksissa siirrettiin yhteiskunnan teknisten järjestelmien varmistamiseen.

Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva hengityssuojaimista Etelä-Suomessa sijaitsevassa varmuusvarastossa.
Suomen varmuusvarastoista on koronakriisin aikana otettu käyttöön muun muassa hengityssuojuksia. Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta.Huoltovarmuuskeskus

Koronakriisi sai kyseenalaistamaan aiemmat päätökset

Varastojen alasajo oli Ruotsissa osin hyvinkin dramaattinen operaatio. Esimerkiksi varastoista löytyneet 7,3 miljoonaa hengityssuojainta tuhottiin 2000-luvun alussa polttamalla. Niistä kolmasosa oli tuhoamishetkellä vielä täysin käyttökelpoisia.

Aftonbladet-lehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) ruotsalaista ajattelua kuvataan äärimmäiseksi. Valittua polkua seurataan itsepintaisesti, kunnes yhtäkkiä vaihdetaan toiseen suuntaan menevälle polulle.

Kylmän sodan aikaiset eri puolille maata levitetyt elintarvikkeiden, lääkkeiden ja öljyn valmiusvarastot purettiin. Samalla yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin ja puolustusvoimatkin kutistettiin, kun muutoshuumassa varautumista ei pidetty enää tarpeellisena.

Koronapandemian myötä Ruotsin mediassa on nostettu esille Suomi, joka edelleen voi turvautua huoltovarmuusvarastoihinsa hädän hetkellä, ja kyseenalaistettu omassa maassa tehdyt päätökset varmuusvarastojen alasajosta.

Esimerkiksi Svenska Dagbladet -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) ihastellaan Suomen Euroopan parhaiksi kuvailtuja ja hyvin ylläpidettyjä varmuusvarastoja.

Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta.
Suomen varmuusvarastot on nostettu näkyvästi esille Ruotsin mediassa. Kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta on Huoltovarmuuskeskuksen välittämä.Huoltovarmuuskeskus

Aftonbladetin artikkelissa kuitenkin muistutetaan, ettei kriittisiä ääniä kuultu siinä vaiheessa, kun huoltovarmuutta heikentäneitä päätöksiä aikoinaan Ruotsissa tehtiin.

Lääkkeiden varastoinnin tarpeesta muistutettu vuosia

Nykyisin Ruotsissa ei enää ole esimerkiksi elintarvikkeiden varmuusvarastoja ollenkaan, todetaan Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n julkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Ajatuksena on, että elintarvikekuljetukset tuotannosta asiakkaille sujuvat niin jouhevasti, ettei väliin tarvita mitään ylimääräistä varmuusvarastoa.

– Vastuuta yhteiskunnalle tärkeiksi katsottujen tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta on jaettu useille eri viranomaisille ja joissakin tapauksissa myös yrityksille, huoltovarmuusasiantuntija Olsson Ruotsin turvallisuusvirastosta perustelee Ylelle.

FOI:n kartoituksessa todetaan, että lääkkeiden varmuusvarastoinnista huolehtimisen suhteenkin Ruotsi on jälkijunassa esimerkiksi Suomeen verrattuna. Myös lääkkeiden aiemmat varmuusvarastot ovat Ruotsista kadonneet poliittisten päätösten seurauksena.

Kun apteekkimonopoli vuonna 2009 purettiin, oli yritysten määrä huolehtia lääkkeiden varmuusvarastoinnista. Tästä ei kuitenkaan säädetty lakia, joten ajatus ei koskaan toteutunut käytännössä. Nyt Ruotsissa onkin herännyt huoli lääkkeiden saatavuudesta koronapandemian aikana.

Ruotsin armeijan henkilökuntaa messukeskukseen rakenteilla olevassa kenttäsairaalassa Tukholmassa.
Asiantuntijat ovat jo vuosia muistuttaneet Ruotsia esimerkiksi lääkkeiden varmuusvarastoinnin välttämättömyydestä. Asiaan on havahduttu yleisemminkin koronaviruspandemian myötä.Jonathan Nackstrand / AFP

– Tietoisuus pitkien toimitusketjujen riskeistä on lisääntynyt viime syksyn hoitotarvikepulan ja COVID-19 myötä, MSB:n Olsson sanoo viitaten sairaalatarviketoimituksissa kilpailutuksen jälkeen viime syksynä ilmenneisiin vakaviin ongelmiin.

Asiantuntijat ovat varoittaneet Ruotsia jo vuosikymmenen ajan lääkkeiden varmuusvarastoinnin puuttumisesta, mutta varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

– Elimme aikaa, jolloin me kaikesta päätellen suhtauduimme liian kevyesti siihen, että Ruotsia pitäisi suojella sotien, kriisien ja sulkujen varalta, Ruotsin sosiaaliministerinä vuosina 2006–14 toiminut Göran Hägglund muistelee vuosikymmenen takaista ajattelutapaa Dagens Nyheter -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Armeijaa supistettaessa katosi myös sairaalapaikkoja

Ruotsin ja Suomen erilainen suhtautuminen kokonaismaanpuolustukseen on muutenkin tullut jälleen viime aikoina selvästi esille.

Ruotsin päätös supistaa puolustusvoimiaan ja lakkauttaa yleinen asevelvollisuus vuonna 2010 johti siihen, että samalla katosi myös suuri määrä kriisitilanteissa tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Yli 90 prosenttia armeijan yksiköistä lakkautettiin.

Nyt puolustusmenoja, joukkojen määrää sekä kalustohankintoja on jälleen ryhdytty kasvattamaan. Aiemmin tehtyjen päätösten seurausten osittainenkin korjaaminen vie kuitenkin aikaa useita vuosia.

Ruotsin armeijan henkilökuntaa kävelee messukeskukseen rakenteilla olevassa kenttäsairaalassa Tukholmassa.
Vielä kolme vuosikymmentä sitten Ruotsin armeija pystyi nopealla aikataululla ottamaan käyttöön 50 kenttäsairaalaa. Kuva on otettu maaliskuun lopussa Tukholmaan rakennetusta kenttäsairaalasta.Jonathan Nackstrand / AFP

Dagens Nyheter muistuttaa kartoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että vielä vuonna 1990 puolustusvoimat pystyi varustamaan nopeasti 50 kenttäsairaalaa ja 10 000 potilaspaikkaa. Nyt potilaspaikkoja pystytään järjestämään alle sata.

Puolustusvoimilla aiemmin olleet yli 600 hengityskonettakin katosivat uudistusten myötä. Koronapandemian aikana niille olisi nyt tarvetta.

Juttua täydennetty 3.4. kello 14.40 Suomen Huoltovarmuuskeskuksen kommenteilla.

Onko oma ajattelusi kriiseihin varautumisesta muuttunut koronapandemian myötä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23.00 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kotihoito ahdingossa: Ministeriö julkaisi ristiriitaisia ohjeita jopa saman päivän aikana – vain osassa kunnista käytetään kasvomaskeja

STM:n kansliapäällikkö sairaaloille jaetuista vanhentuneista hengityssuojaimista: “Pääosa suojaimista on täysin kunnossa”

Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Huoltovarmuusvarastojen ovet ovat auenneet vain muutaman kerran tällä vuosituhannella – mitä kaikkea varastot pitävät sisällään?

Huoltovarmuuskeskus on ottanut suuryritykset tehoseurantaan – Lääketeollisuus vaatii ohituskaistaa lääkerekoille

Suomi on poikkeus maailmalla – "Kriisissä lääkkeitä saavat ne maat, joilla on eniten valtaa ja rahaa"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus