Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään? Tässä riskiryhmät ovat – kokosimme ohjeet, kuinka toimia

Iän ja perussairauksien lisäksi tupakointi ja merkittävä ylipaino lisäävät vakavan koronavirusinfektion riskiä.

koronavirus
diabeteksen insuliinipistosvälineitä pöydällä
Ne diabetesta sairastavat henkilöt, joilla sairaus on johtanut elinvaurioihin, kuten esimerkiksi munuaissairauksiin tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, ovat riskiryhmässä.Marjo Lundvall / Yle

Kaikki ihmiset eivät välttämättä tiedosta kuuluvansa koronaviruksen riskiryhmään. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin, sanoo Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Patrik Währn.

– Jos ei miellä tupakan kaikkia vaaroja, toki siinä tapauksessa ei tiedä kuuluvansa riskiryhmäänkään, Währn toteaa.

Riskiryhmillä tarkoitetaan niitä, joilla on suurentunut riski saada tauti vaikeaoireisena. Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL (siirryt toiseen palveluun)) mukaan Suomessa iän puolesta kohonneessa riskissä on noin 870 000 henkilöä ja vakavan perussairauden vuoksi vähintään 200 000.

– Riskiryhmiin kuuluvien pitäisi mahdollisuuksiensa mukaan suojata itseään tartunnoilta eli huolehtia käsihygieniasta ja välttää sosiaalisia kontakteja, THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo.

Kokosimme tähän juttuun tietoja yleisimmistä riskiryhmistä.

Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus

Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. THL:n mukaan Tiina Laatikaisen mukaan kaikki sairaudet, jotka alentavat keuhkojen toimintaa merkittävästi, lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä.

– Keuhkosairaus ei ole hallinnassa, jos hoidosta ja lääkityksestä huolimatta on huomattavasti oireita, kuten esimerkiksi hengenahdistusta.

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riski. Jos keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.

Sairauden vaikeusaste vaikuttaa myös koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä.

Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, ellei hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Lue lisää Hengitysliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Astmainhalaattoreita pöydällä
THL:n mukaan keuhkosairaudet, kuten astma, lisäävät riskiä sairastua Eleni Paspatis / Yle

Diabetes, johon liittyy elinvaurioita

Ne diabetesta sairastavat henkilöt, joilla sairaus on johtanut elinvaurioihin, kuten esimerkiksi munuaissairauksiin tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, ovat myös riskiryhmässä.

Diabetesta sairastavat potilaat, jotka ovat hyvässä hoitotasapainossa eivät suoraan kuulu riskiryhmään.

– Jos diabetes-potilaan hoito ja lääkitys ovat kunnossa ja verensokeri on hyvässä tasapainossa, silloin ei ole riskiryhmässä, sanoo Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan diabetes heikentää immuunipuolustusta ja sen takia se lisää riskiä kuulua riskiryhmään.

– Erityisen hankala tilanne on esimerkiksi lapsiperheissä, joissa toinen vanhemmista sairastaa tyypin 1 diabetesta, joka on saattanut aiheuttaa munuaisvaurion. Silloin koko perheen tulee noudattaa tiukkoja karanteenisäännöksiä.

Sosiaaliset kontaktit pitäisi Diabetesliiton suosituksen mukaan rajoittaa vain välttämättömiin. Vaikka viranomaissuositus kieltää vain yli 10 henkilön kokoontumiset, liitto neuvoo toistaiseksi välttämään kaikkia ryhmäkokoontumisia.

Omaan hoitoyksikköön tai päivystykseen on syytä hakeutua tai ainakin ottaa yhteyttä, jos korkea kuume kestää yli kolme vuorokautta, verensokeri nousee selvästi eikä laske lääkityksestä huolimatta.

Yhteys päivystykseen on syytä ottaa myös, jos veressä on ketoaineita yli 3 mmol/l tai yleisvointi heikkenee selvästi.

Lue lisää Diabetesliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan krooninen maksa- tai munuaissairaus heikentää kehon normaalia aineenvaihduntaa ja altistaa sitä kautta riskille saada vakava koronavirusinfektio.

Siksi nämä potilaat kuuluvat riskiryhmään.

– Munuaisten ja maksan vajaatoiminta on lisännyt koronataudin aiheuttamia elinvaurioita, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Tärkein kroonisen maksan tai munuaisen vajaatoimintaa aiheuttava sairaus on diabetes.

Sairaalloinen lihavuus

THL:n tutkimusprofessorin Tiina Laatikaisen mukaan sairaalloinen lihavuus lisää riskiä sairastua koronavirukseen.

Tämä tarkoittaa henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 40.

– On vaikea sanoa, tiedostavatko he sitä. Kyllä tästä on tietoa, että se kohottaa riskiä, koska yleensä lihavuuteen liittyy myös muita oheissairauksia, kuten diabetesta, sydäntauteja ja hengityselimistön sairauksia ja lihavuus itsessään vaikeuttaa hengitystä.

Mehiläisen Patrik Währn kertoo, että riski sairastua vaikeaoireiseen koronavirukseen nousee selvästi niillä, joiden BMI on yli 40. Hän sanoo, että todennäköisesti jo BMI yli 30 lisää riskiä. Währn nostaa suurimpaan riskiryhmään juuri iäkkäät, sukupuoleltaan miehet sekä ylipainoiset.

– Ylipaino itsessään on merkittävä riski. Jos ihminen on lihava, hän ei pysty hengittämään kauhean syvään. Keuhkoista on vaikea rykiä limoja silloin ylös. Sitä kautta on suurentunut riski saada vaikea koronavirusinfektio.

Liikalihavuus ja tupakointi.
Henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin ja jotka ovat sairaalloisen lihavia kuuluvat riskiryhmiin. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä riskiryhmiin kuuluvista.

Päivittäinen tupakointi

THL:n mukaan on viitteitä siitä, että päivittäin tupakoivat ovat sairastumisen riskiryhmässä, koska he sairastuvat myös muihin hengitystieinfektioihin tupakoimattomia herkemmin.

– Koronaviruksen osalta tutkimustuloksia on tästä Kiinasta ja Italiasta. Tupakoijilla on lisäksi kohonnut riski saada vakavia koronan tautimuotoja, kertoo Tiina Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währn sanoo, että kaikki keuhkoihin menevät epäpuhtaudet ovat huono asia.

– Kaikki, mikä heikentää keuhkojen toimintaa, lisää riskiä sairastua vaikeaan koronavirukseen.

Myös nuuskaaminen lisää koronavirustartunnan riskiä, koska nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan.

Kasvojen koskettelu ja nuuskapussien poistamisen jälkeinen puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Tupakointi ja nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Apua lopettamiseen saa esimerkiksi stumppi.fi-palvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Vaikea-asteinen sydänsairaus

Vaikea-asteista sydänsairautta sairastavat kuuluvat myös riskiryhmään. Koronaviruksen aiheuttama keuhkojen sairastuminen ja sen aiheuttama hapenpuute voi altistaa sydäninfarktille.

– Se voi lisätä myös sepelvaltimoiden tulehdusta, joka myös on infarktin riskiä lisäävä tekijä erityisesti potilailla, joilla on valtimoiden kovettumista.

Keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa yleensä sydäntäkin. Tämä koskee erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavia. Heillä vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.

– Lievässä sydänsairaudessa sairaus pysyy hallinnassa lääkityksellä. Jos on ollut pitkään korkea verenpaine ja sydän on siitä rasittunut, se lisää riskiä, sanoo Mehiläisen Patrik Währn.

Sydänlääkkeet pitää muistaa ottaa erityisen huolellisesti. Kun perussairaus voi paremmin, lisäriski on helpommin voitettavissa.

Kädet pitää pestä riittävän usein ja välttää kontakteja muihin ihmisiin.

Vaikka elinpiiri on kaventunut kotioloihin, liikuntaa ei pidä lopettaa. Esimerkiksi ulkoilu on nyt hyvä tapa liikkua.

Lue lisää Suomen Sydänliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten syöpä

Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on esimerkiksi aktiivinen syöpä tai jotka saavat elimistön vastustuskykyä heikentävää hoitoa.

– Leukemia, lymfooma ja HIV-infektio ovat vastustuskykyä heikentäviä sairauksia, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Syöpäjärjestöjen mukaan riskiryhmään kuuluvat järjestön mukaan myös syöpäpotilaat, jotka ovat toipumassa syöpäleikkauksesta. Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle infektiolle.

Syöpäpotilaiden sairaalakäyntejä pyritään infektioriskin vuoksi minimoimaan ja sen takia osa käynneistä korvataan etäyhteydellä kuten puhelinsoitoilla.

Jos sairastat syöpää, älä mene suoraan päivystykseen vaan soita ensin.

Lue lisää Syöpäjärjestöjen sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys lisää riskiä sairastua koronavirukseen. THL:n mukaan tällainen lääkitys on esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito.

Myös syöpähoidossa käytettävät solunsalpaajat eli sytostaatit heikentävät vastustuskykyä. Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkärin Patrik Währnin mukaan kaikki solunsalpaajat heikentävät kehon immuunipuolustusta ja lisäävät vakavan infektion riskiä.

Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1–3 kuukautta, kun taas kantasolusiirrosta palautuminen puolesta vuodesta vuoteen.

Paikalliset, esimerkiksi rinnan alueen sädehoidot tai syövän hormonihoidot, eivät merkittävästi vaikuta vastustuskykyyn.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan kaikkien riskiryhmiin kuuluvien tulee noudattaa erityisen tarkkaan sitä ohjetta, etteivät he ole kosketuksissa muihin ihmisiin eli pysyä kotona.

– Kaupassakäyntiä ja muuta asiointia tulee välttää eikä pidä pyytää ketään kotiin vierailemaan. Ulkoilua voi ja kannattaakin harrastaa, kunhan muistaa turvavälin ulkonakin.

Lue myös:

Uusimmat koronavirusuutiset Suomessa

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus