Sote-alalla olevat riskiryhmäläiset kertovat, kuinka töissä pelottaa: "Keskustelin työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua"

Teho-osastolle koronapotilaiden pariin siirretty hoitaja sekä sosiaalialan ammattilainen ovat huolissaan terveydestään.

koronavirus
Nainen seisoo metsässä selkä päin kameraan.
Varsinais-Suomessa sosiaalialalla lasten parissa työskentelevä nainen kuuluu riskiryhmään ja pelkää sairastuvansa koronavirukseen työpaikalla. Paula Collin / Yle

Monet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät riskiryhmiin kuuluvat pelkäävät oman terveytensä puolesta. Töihin on monissa työpaikoissa mentävä, vaikka valtiotasolta kehotetaan riskiryhmäläisiä pysymään kotona.

Ongelmia aiheuttavat muun muassa suojavarusteiden puute ja se, ettei yksiselitteistä toimintaohjeistusta ole. Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoilla.

Yle haastatteli kahta riskiryhmään kuuluvaa henkilöä: toinen hoitaa koronapotilaita teho-osastolla ja toinen työskentelee lasten parissa sosiaalialalla. Molemmat henkilöt esiintyvät jutussa nimettöminä, koska kyse on heidän terveystiedoistaan.

Riskiryhmäläinen hoitaa koronapotilaita vasten tahtoaan

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä, kahteen eri riskiryhmään kuuluva hoitaja kertoo, että hänet on siirretty teho-osastolle hoitamaan koronapotilaita. Hoitajalla on keuhkosairaus ja verenpainetautia.

OYSissa on siirretty paljon hoitajia leikkaussalitoiminnasta teho-osastolle. Heitä pikakoulutetaan esimerkiksi koronapotilaiden hoitoon.

Hoitaja kertoo tilanteen olevan hyvin huolestuttava, sillä teho-osastolla työskentely vaatii paljon opettelemista ja huomioimista. Hän pelkää, että koronavirus alkaa levitä työntekijöiden keskuudessa ennemmin tai myöhemmin.

– Suojavarustuksen kanssa täytyy olla erittäin huolellinen. Täytyy vain toivoa, että se pitää kaikissa tilanteissa. Mutta se ei välttämättä riitä, että itse toimii oikein, hoitaja sanoo.

Hän muistuttaa, että maailmalla koronaan on sairastunut hurja määrä hoitohenkilökuntaa.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski sanoo, että riskiryhmiin kuuluvalla henkilökunnalla on huoli myös suojavälineiden riittävyydestä ja siitä, osataanko niitä käyttää oikein. Esimerkiksi kertakäyttöisiksi tarkoitettuja silmävisiirejä joudutaan käyttämään uudelleen, ja myös hengityssuojaimien käyttöä on rajoitettu.

Hoitaja kertoo, että OYSissa on edelleen paljon käytäntöjä, jotka edesauttavat koronan leviämistä. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoron vaihtojen yhteydessä syntyy pitkiä jonoja, kun työntekijät käyttävät kellokorttia. Laitteeseen täytyy myös koskea, mikäli ei halua omien tietojensa jäävän näkyviin.

Sairaaloiden käytännöt vaihtelevat, sillä ohjeistus puuttuu

OYSissa on katsottu, että hyvin suojautumalla myös riskiryhmiin kuuluvat henkilöt voivat toimia koronaa sairastavien potilaiden parissa, kertoo sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Hänen mukaansa linjaus on tehty infektiolääkäreiden ohjeistuksen mukaan.

Honkakoski kertoo, että asiasta on käyty keskusteluja työnantajan kanssa, mutta toistaiseksi siihen ei ole saatu muutosta.

– OYSin tilanne poikkeaa paljon siitä, mitä esimerkiksi kuntatyönantaja tai THL ovat ohjeistaneet, Honkakoski sanoo.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski ihmettelee sairaalan käytäntöä, sillä hänen mukaansa nyt olisi varaa toimia myös toisin. OYSissa koronatilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena.

– Niin kauan kun ei ole pakko, kannattaisi välttää tällaisten ihmisten sairastuttamista, Honkakoski sanoo.

OYSin henkilöstöjohtaja Jääskeläinen toivoo asiaan valtakunnallista ja hyvin selkeää ohjeistusta, jonka mukaan kaikki toimisivat.

Nyt tilanne vaihtelee myös sairaanhoitopiirien välillä.

Haastavien lasten hoitoa ilman suojavarusteita

Ohjeistusta kaivattaisiin myös muualla kuin sairaaloissa. Sitä kaipaisi muun muassa varsinaissuomalainen lasten kanssa sosiaalialalla työskentelevä nainen. Hänellä on munuaissiirrännäinen ja astma, joten myös hän kuuluu kahteen eri riskiryhmään.

Nainen kokee työnsä riskialttiiksi, koska hän joutuu olemaan lähikontaktissa moniin lapsiin, jotka liikkuvat edelleen normaalisti muun muassa koulussa ja kulkevat taksikyydillä terapiassa. Lapsien kanssa työskennellessä nainen kohtaa muun muassa sylkemistä ja puremista, joten mahdolliset taudit leviävät helposti.

Työnantajalla ei ole tarjota riittävän hyviä suojavarusteita, koska niiden saatavuudessa on ollut ongelmia.

– Kun keskustelin asiasta työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua. Empatiaa ei löytynyt, nainen kertoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepäällikkö Maaret Laakso kertoo, että myös he saavat päivittäin kysymyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, jos kuuluu riskiryhmään ja töihin meno pelottaa.

Neuvot ovat tutut: keskustelu työnantajan kanssa ja sen selvittäminen, onko tilanne oikeasti vaarallinen. Jos on, pyritään etsimään muita työtehtäviä tai hankkimaan suojavarusteita.

– Työnantajan tehtävä on turvata työnteko. Jos suojavarusteita ei ole ja lääkärin mukaan työtä ei voi tehdä, niin työnantaja maksaa viime kädessä vaikka palkan kotiin, Laakso sanoo.

Hänelle on tuttua, että työnantajat kehottavat työntekijää irtisanoutumaan tai jäämään palkattomalle vapaalle. Se ei kuitenkaan ole oikea tie. Työnantajalla ei myöskään ole suoraan perustetta irtisanoa työntekijää.

– Työntekijällä on oikeus pidättäytyä itselleen vaarallisesta työstä. Sitten tilanne tutkitaan ja katsotaan, onko hänellä peruste kieltäytymiselle.

Varsinais-Suomessa lasten parissa työskentelevä nainen kertoo, että hänen tilannettaan on hankaloittanut se, etteivät työnantaja ja työterveyshuolto oikein tiedä, kuinka riskiryhmiin kuuluvien suhteen pitäisi toimia.

Ohjeistus ehkä vaikea toteuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan riskiryhmiin kuuluvien kohdalla olisi toimittava niin, että hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

Nainen ihmettelee sitä, että kovaan ääneen puhutaan siitä, miten riskiryhmiä pitäisi suojella, mutta asia jätetään kuitenkin työnantajien oman harkinnan varaan. Ohjeistukselle olisi tarvetta.

Nainen kävelee poispäin kamerasta.
Sosiaalialalla työskentelevä nainen on nyt sairauslomalla eikä poistu kotoaan juuri muualle kuin lähimetsään.Paula Collin / Yle

Parempaa ohjeistusta kannattaisi myös JHL:n Maaret Laakso, mutta myöntää että sellainen olisi vaikea toteuttaa. Perussairauksien kirjo on suuri ja sairauksien tila vaihtelee.

Laakso uskoo, että jos henkilön sairaus on vaikeassa vaiheessa, lääkärintodistuksen saa helposti. Ongelmia tulee niissä tilanteissa, joissa sairaus on nyt hyvällä tolalla, mutta tuleva huolettaa.

– Ihmisiä pelottaa eniten se, mitä tapahtuu, jos he saavat viruksen. Monet menevät huonoon kuntoon tavallisestakin flunssasta.

Lasten parissa työskentelevä varsinaissuomalainen nainen on parhaillaan sairauslomalla. Hän pelkää töihin menoa niin paljon, ettei työnteosta tule mitään. Sairausloma ei kuitenkaan ole pitkäaikainen ratkaisu. Ensi viikolla töihin olisi palattava.

– Pelottaa, mutta sitten on vaan pakko skarpata. Ennen sairauslomaakin yritin hoitaa työni parhaani mukaan, mutta kotona tuska on suuri.

Voit keskustella aiheesta 4.4. kello 23:een saakka!

Juttua korjattu klo 16.52: Poistettu virheellinen viittaus siihen, miten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suhtaudutaan riskiryhmien työskentelyyn.

Lue myös:

THL:n kartta paljastaa valtavat alueelliset erot koronan riskiryhmissä – paikoin jopa joka kolmas aikuinen kuuluu riskiryhmään

Miten riskiryhmään kuuluva voi työskennellä epidemian aikana? Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus