Alexander Puution kolumni: “Bye bye paycheck” – isyys Yhdysvalloissa

Turvallinen vanhemmuus on lahja jota jokaisen suomalaisen kuuluu arvostaa, kirjoittaa Alexander Puutio.

isyys
Alexander Puutio / kolumnisti / 03.12.2019 Pasila
Jouni immonen / Yle

26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa tapahtui maailmanhistorian historian pahin ydinonnettomuus. Tuolloin, alle kahden viikon ikäisenä vauvana, lienen pelkällä olemassaolollani aiheuttanut satakuntalaisille vanhemmilleni ennenaikaista hiustenlähtöä, jota ei pelkillä joditableteilla korjattu.

7. maaliskuuta 2020 New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo julisti nykyiseen kotiosavaltiooni hätätilan, ja tätä kolumnia kirjoittaessani lähihistorian rajuimmat ulkonaliikkumisrajoitukset ja liiketilojen pakkosulkemiset ovat alkamassa vuorokauden sisällä. Samalla kun kiihtyvään tahtiin ohikiitävien ambulanssien äänet rikkovat Manhattanin poikkeuksellista hiljaisuutta, suomalainen vaimoni kantaa amerikkalaista ankkurivauvaamme mahassaan.

Ajoitus ei selkeästi ole parhaita kykyjäni.

Suomen synnytystalkoolaisia taatusti ilahduttavan väestörekisteritransaktion suurin voittaja on kuitenkin tuleva lapsemme, jota odottaa arveluttavan geeniperimäni lisäksi jotain oikeastikin arvokasta: Yhdysvaltojen kansalaisuus.

Maailman vahvin armeija. Ensimmäinen kuukävely ja Trumpin avaruusvoimat. Wall Street, Hollywood ja Silicon Valley. Vuoden 1980 Miracle on Ice sekä NHL. Disney ja Coca-Cola. Kaikki nämä ja monet muut tulevat olemaan lapselleni yhtä arkipäiväisiä asioita kuin ruisleipä.

Tuntuu kieltämättä mainiolta, että lähitulevaisuuden tuorein Puutio tulee olemaan kotonaan niin Urho Kekkosen kansallispuistossa kuin Yellowstonessa.

Samalla ajatus isyydestä Yhdysvalloissa vetää vakavaksi.

Tälläkin hetkellä liittovaltion etelärajan vastaanottokeskuksissa odottavien laittomien maahanmuuttajien kohtalot puhuttavat kaikkia toimivan sydämen omaavia. Ajatus siitä, että tulokkaamme saa synnyinlahjaksi tuhansien ihmisten henkensä uhalla tavoitteleman passin tuntuu jopa epäreilulta etuoikeudelta.

Tämän lisäksi isyys — tai vanhemmuus ylipäätään — Amerikassa ei selkeästi ole tarkoitettu heikkohermoisille.

Tätä tulevaa isää murehdituttaa lähinnä terveen kaksoiskansalaisen maailmaan saattaminen aikana, jolloin parvekkeelta näkyvän lastensairaalan kokoushuoneissa testataan kiireisesti läpikuultavia jätesäkkejä kasvonaamioiden korvikkeina.

Viime vuosien aikana monet lapsentekoon ryhtyneet tuttuni ovat palanneet kotimaihinsa. Maitovaunun kyytiin hypänneisiin kuuluu niin pankkiireja, YK:n virkamiehiä kuin entisiä toimitusjohtajiakin, joita on New Yorkiin aikoinaan houkutelleet kuusinumeroiset palkkakuitit ja lupaus raketin lailla nousevista urista.

Syy väkipakoon on yksinkertainen: Yhdysvalloista on toisinaan moderni hyvinvointivaltio todella kaukana.

Tänä keväänä Suomi listattiin kolmatta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi.

Työpaikkani käytävillä onnittelujen sekaan mahtui aidosti hölmistyneitä kysymyksiä siitä, mikä Suomessa on niin ihmeellistä. Tasa-arvo, jokaisesta huolta pitävä yhteiskunta ja vapaasti käytössä olevat suppilovahverometsät ovat kuuluneet vakiovastauksiini jo pitkään.

Tulevana isänä osaan nyt lisätä litaniaan myös Suomen takaaman lupauksen turvallisesta vanhemmuudesta.

Samaan aikaan kun Suomessa kaavaillaan kansainvälisesti kadehdittavaa perhevapaauudistusta, Yhdysvalloissa keskimääräinen äitiysloma on edelleen lähtökohtaisesti palkatonta ja kestää noin kuusi viikkoa. Kuten kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez hiljattain huomautti (siirryt toiseen palveluun), se on kaksi viikkoa vähemmän kuin aika jonka laki turvaa koiranpennuille emiensä kanssa.

Myöskään isyyden konsepti ei Yhdysvalloissa ole täysin suomalaisella tasolla.

Ensimmäisellä synnytyslääkärikäynnillämme huippuyliopiston käyneellä nuorella naislääkärillä oli tulevalle isälle kolme kiperää kysymystä: mikä on nimesi, oletko aškenasijuutalainen ja onko sinulla parhaillaan aktiivinen sukupuoliherpes.

Suvun taudit tai tunteeni ja toiveeni eivät paljoa kiinnostaneet.

Mukaan annettiin myös vanhemmuuteen valmistava kirjanen, jonka lopusta löytyy tulevan äidin kumppanille tarkoitettu puolen sivun osio, jossa osataan kertoa että vaunut on hyvä ostaa ennalta. Isiä muistutetaan myös siitä, että äidin seksihalut saattavat raskauden aikana laskea, mistä ei kannata sitten suuttua.

Yhdysvalloissa kun ollaan, niin kaiken tämän sijaan olisi ollut lapsen tulevaisuuden kannalta paljon tehokkaampaa tarkistaa mitä tulevalla isällä on pankkitilillään. Synnytys itsessään maksaa noin 10.000 dollaria, joskin sen kuittaa noin 1000 dollaria kuussa maksava vakuutuksemme suurin piirtein kokonaan.

Pian synnytyksen jälkeen kuukausimenoihin lisätään noin 3000 dollarin kuukausittaiset päiväkotimaksut, olettaen että selätämme päiväkotipaikkoihin liittyvät jonot, jotka joskus venyvät monen vuoden pituisiksi.

Bye bye paycheck, kuten paikallinen tuttavani totesi vauvauutisista kuullessaan.

Rahareikien paikkaamisen sijasta tätä tulevaa isää murehdituttaa lähinnä terveen kaksoiskansalaisen maailmaan saattaminen aikana, jolloin parvekkeelta näkyvän lastensairaalan kokoushuoneissa testataan kiireisesti läpikuultavia jätesäkkejä kasvonaamioiden korvikkeina.

Ajoituksemme sopivuutta emme voi itse määrätä, mutta se asenne ja ote millä tartumme kiinni vanhemmuudesta, on aina omissa käsissämme. Eikä tulevassa projektissamme haittaa ole siitäkään että Suomi kaikkine tukiverkkoineen on vain lyhyen lennon päässä.

Alexander Puutio

Kirjoittaja on Turun yliopistosta ponnistanut lakitaustainen taloustieteilijä joka opettaa makrotalouden ja rahoituksen perusteita New York Universityssa sekä työstää hankintapäätöksiä YK:n pääsihteeristössä.

Kolumnista voi keskustella 20.4. klo 23.00 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus