1. yle.fi
  2. Uutiset

Puolustusvoimat majoittaa naisia ja miehiä yhteistupiin toukokuusta alkaen koemielessä – Norjassa yhteisasuminen näyttäisi vähentäneen seksuaalista häirintää

Norjalainen varusmies Johanne Aunøien ei haluaisi asua tuvassa, jossa on vain naisia. Norjassa tehdään syksyllä uusi selvitys seksuaalista häirintää kitkeneiden toimien vaikutuksista.

varusmiehet
Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Johanne Aunøienin mielestä häntä kohdellaan puolustusvoimissa tasa-arvoisemmin kuin siviilissä.Terhi Liimu / Yle

OsloPuolitoista vuotta sitten Norja järkyttyi, kun puolustusvoimat julkaisi selvityksen seksuaalisesta väkivallasta ja häirinnästä.

Yleisradioyhtiö NRK laski, (siirryt toiseen palveluun) että 26 naissotilasta ja 20 miestä kertoi tulleensa raiskatuiksi edellisen vuoden aikana joko varuskunnassa tai sen ulkopuolella. Raiskausyrityksistä kertoi 123 ihmistä.

Etenkin naisten kokema seksuaalinen häirintä oli yleistä. Tutkimuksen mukaan (pdf) (siirryt toiseen palveluun) jopa 40 prosenttia naissotilaista oli kuullut epämiellyttäviä kommentteja ja lähes kolmannes härskejä vitsejä edellisen vuoden aikana.

Luvut ovat karuja mutta eivät poikkeuksellisia.

Suomessa joka neljäs asepalvelusta suorittava nainen kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, kun asiaa selvitettiin edellisen kerran laajasti vuonna 2017. Joka toinen nainen kertoi tulleensa syrjityksi sukupuolensa takia.

Norjassa puolustusvoimat on pyrkinyt kitkemään häirintää monin tavoin. Eräs keinoista on kiinnostava myös Suomen kannalta, nimittäin miesten ja naisten yhteiset tuvat.

Niitä kokeillaan myös Suomessa ensimmäistä kertaa toukokuussa Reserviupseerikoulussa ja heinäkuusta alkaen Karjalan ja Kainuun prikaateissa. Koronavirusepidemia ei ole ainakaan toistaiseksi muuttanut suunnitelmia.

Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Oslossa sijaitsevan Kuninkaankaartin varusmiehet käyvät läpi kolmen viikon maastoharjoitusjakson kasarmin ulkopuolella.Terhi Liimu / Yle
Varusmies Jakob Sjotun, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Varusmies Jakob Sjøtun (vasemmalla) tarkistaa konekivääriään maastoharjoituksessa.Terhi Liimu / Yle

"He suojelevat toisiaan kuin siskot ja veljet"

Miksi yhteistuvat vähentäisivät häirintää? Eikö yhdessä asuminen tuo nimenomaan enemmän mahdollisuuksia asiattomaan tai jopa rikolliseen käytökseen?

Näin ei ole, kertoo Norjan Kongens Garden eliKuninkaankaartin varuskunnan kapteeni Christian Kjeldal. Hän muistaa hyvin ajan reilu viisi vuotta sitten, kun miehet ja naiset oli eroteltu eri tupiin.

Varusmieskomppaniaa johtavan Kjeldalin mukaan kulttuuri on terveempi yhteistupien ansiosta. Härskit vitsit ja häirintä ovat vähentyneet, samoin huhut ja jännitteet. Joukko on yhtenäisempi.

– Kun tytöt ja pojat asuvat samassa huoneessa, he kohtelevat ja suojelevat toisiaan kuin siskot ja veljet, kapteeni Kjeldal sanoo.

Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja, sotaharjoitus, Kapteeni, Christian Kjeldal
Kapteeni Christian Kjeldalin (oikealla) mielestä johtajien täytyy tehdä varusmiehille selväksi, missä hyväksyttävän käytöksen rajat kulkevat.Terhi Liimu / Yle

Kjeldal uskoo tietävänsä, mistä puhuu. Hän on painottanut varusmiehilleen, että myös harmittomilta tuntuvista vitseistä ja kommenteista täytyy kertoa eteenpäin.

– Pieniin asioihin on vielä helppo puuttua, kun tilanne ei ole mennyt liian pitkälle, Kjeldal sanoo.

Neljännes Norjan varusmiehistä on naisia

Kuninkaankaartin varuskunta sijaitsee metromatkan päässä Oslon keskustasta. Sen punatiiliset kasarmit ovat karuja, mutta ainakin varusmiehet Johanne Aunøien ja Jakob Sjøtun ovat tyytyväisiä olosuhteisiinsa.

– Televisio puuttuu, mutta se pitää ansaita. Jääkaappi jo saatiin, Aunøien sanoo tupien väliin sijoitetussa taukohuoneessa.

Kuninkaankaartin tuvat ovat pienempiä kuin tyypillisellä suomalaiskasarmilla. Yhteen tupaan mahtuu kuusi sänkyä, ja varustekaapit on sijoitettu käytäville. Sekä Aunøienin että Sjøtunin tuvassa majoittuu neljä miestä ja kaksi naista.

Naisvarusmies Johanne Aunoien, varusmies Jakob Sjotun, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Varusmiehet Johanne Aunøien ja Jakob Sjøtun uskovat, että yhteiset tuvat parantavat joukkuehenkeä.Terhi Liimu / Yle
Naisvarusmies Johanne Aunoien, varusmies Jakob Sjotun, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Sjøtunin ja Aunøienin takana näkyy televisiotaso, mutta televisiota ei ole vielä ansaittu.Terhi Liimu / Yle

Naisia on kasarmeilla enemmän kuin Suomessa. Norjassa peräti neljännes asepalveluksen suorittajista on naisia, kun Suomessa heidän osuutensa on kolme prosenttia.

Norjan asepalvelus on valikoivaa. Myös naiset ovat olleet asevelvollisia vuodesta 2016 lähtien, mutta puolustusvoimat ottaa palvelukseen joka kahdeksannen nuoren. Toistaiseksi halukkaita on ollut enemmän kuin paikkoja.

– Osa ystävistäni on kateellisia, että pääsin tänne. Osa ei taas ihan ymmärrä, miksi olen täällä, Johanne Aunøien sanoo.

Tilastografiikka asepalveluksen suorittaneista Norjassa ja Suomessa.
Harri Vähäkangas / Yle

Muutoin norjalaisten elämä kuulostaa samanlaiselta kuin tuhansien suomalaisvarusmiesten.

– Aamu alkaa kuudelta, kun hälytys soi. Puemme, harjaamme hampaat ja petaamme sängyt, Aunøien kertoo.

– Sänkyjen petaaminen on tärkeää. Aamiaisen jälkeen siivotaan huonetta ainakin 40 minuuttia. Sitten on tarkastus, Jakob Sjøtun jatkaa.

Yhteistupiin tottuu nopeasti

Varusmies Jakob Sjøtunin mukaan palveluksen alussa tuntui oudolta, että samassa tuvassa oli myös naisia.

– Ihmettelin, miten he vaihtavat vaatteet tai käyvät suihkussa ja vessassa. Mutta meni vain viikko tai pari, ja kaikki nämä ajatukset olivat unohtuneet, Sjøtun sanoo.

Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Johanne Aunøien asuu samassa tuvassa neljän miehen ja yhden naisen kanssa.Terhi Liimu / Yle
Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Jos Johanne Aunøien haluaa omaa aikaa, hän lähtee kävelylle tai laittaa kuulokkeet korviin.Terhi Liimu / Yle

Kuninkaankaartissa suihkut ja vessat ovat yksittäisiä koppeja, joiden oven voi lukita. Kopissa voi vaihtaa myös vaatteet, jos haluaa yksityisyyttä.

– Nykyään ollaan kyllä niin läheisissä väleissä, että laitetaan vaan pyyhe ympärille ja puetaan tuvassa, Jakob Sjøtun sanoo.

Eli tällaisia asioita ei tarvitse enää miettiä?

– Ei, ei oikeastaan, Johanne Aunøien sanoo.

Sjøtunin mielestä yhteiselämä onnistuu, koska koulutuksessa on korostettu paljon sitä, miten sotilaiden kuuluu käyttäytyä. Hän sanoo oppineensa paljon siitä, missä rajat menevät.

– Jos tiedän, että jonkun vitsin voisi ymmärtää ikävästi, heitän sen vain niin läheisille ystäville, että tiedän että he kestävät sen.

Jakob Sjøtunin mielestä upseerien puheista kuulee, että he ottavat häirinnän torjumisen vakavasti. Lisäksi on varusmiestoimikunta, jolle voi kertoa asiattomuuksista joko omalla nimellä tai nimettömästi.

Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Kuninkaankaartin varusmiesten on pidettävä univormunsa siisteinä, koska he vartioivat kuninkaallisia linnoja Oslossa.Terhi Liimu / Yle
Varusmies Jakob Sjotun, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Saappaat voi kiillottaa kasarmin ulko-ovella.Terhi Liimu / Yle

Johanne Aunøien taas sanoo, että oli iloisesti yllättynyt aloittaessaan varusmiespalveluksensa syksyllä. Hän oli työskennellyt vain miesvaltaisilla työpaikoilla ja oli joutunut tottumaan ikäviin kommentteihin sukupuolensa takia.

– Täällä ihmiset ovat tosi kivoja. Naisia ja miehiä kohdellaan samalla tavalla, Aunøien sanoo.

Aunøien sanoo, ettei ole kohdannut häirintää tai edes kuullut tapauksista palveluksensa aikana.

– En usko että kukaan haluaisi täällä tahallaan loukata toista. Me välitämme täällä toisistamme, koska ollaan alokasaikana menty helvetin läpi yhdessä, Aunøien selittää.

Häntä naurattaa ajatus siitä, että tuvassa olisi vain naisia.

– Olisi vain enemmän riitoja. Monet pojista ovat nyt tosi hyviä ystäviä, joten tämä on paljon parempi näin, Johanne Aunøien sanoo.

Puolustusvoimat haluaa riveihinsä lisää naisia

Kuninkaankaartin varuskunnassa palvelee valikoitunut joukko varusmiehiä. Heidän päätehtävänsä on seisoa paraatiunivormuissa Oslon kuninkaallisten linnojen edustalla.

Siksi varuskuntaa esitellään myös mielellään medialle. On vaikea arvioida, onko tasa-arvoajattelu ja häirinnän vastainen työ yhtä pitkällä Norjan muissa varuskunnissa.

Myös Norjan ja Suomen vertailu on vaikeaa. Myös Suomen puolustusvoimat on linjannut (siirryt toiseen palveluun) nollatoleranssin häirinnälle ja syrjinnälle ja pyrkii parantamaan tasa-arvoa koulutuksen, ohjelmien ja tutkimuksen avulla.

Everstiluutnantti Lena P. Kvarvingin mukaan sukupuolinäkökulma ei ole vielä valtavirtaa Norjankaan puolustusvoimissa.

– Kulttuuri muuttuu hitaasti, ja muutos on tuskallista, Kvarving kertoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Lena P. Kvarving upseeriunivormussa
Lena P. Kvarvingin mielestä puolustusvoimat tajusi, että se voi edistää tasa-arvoa Norjan yhteiskunnassa.Lena P. Kvarvingin albumi

Everstiluutnantti Kvarving edistää tasa-arvoa ja moninaisuutta Norjan puolustusvoimien pääesikunnassa, ja on tehnyt aiheesta myös väitöskirjansa.

Kvarvingin mukaan seksuaalisen häirinnän ja raiskausten laajuuden paljastanut tutkimus herätti Norjan puolustusvoimat. Sen jälkeen perustettiin uusia tapoja ilmoittaa tapauksista ja häirintää alettiin käsitellä entistä enemmän varusmiesten oppitunneilla.

Kvarving odottaa innolla uutta selvitystä, joka tehdään syksyllä. Hän toivoo, että uusilla toimilla on ollut vaikutusta.

– Joka vuosi tulee uudet varusmiehet, joten tähän on keskityttävä uudestaan ja uudestaan.

Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Puolustusvoimilla on nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle, kertoo sotilaskodin seinälle ripustettu juliste.Terhi Liimu / Yle

Puolustusvoimat haluaa palvelukseensa parhaat tekijät sukupuoleen katsomatta. Siksi riveihin pitäisi saada lisää naisia. Vaikka varusmiehistä neljännes on naisia, ammattisotilaista heitä on vain joka kymmenes.

Myös Norjassa enemmistö korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisvarusmiehillä on siis miehiä enemmän valinnanvaraa palveluksen jälkeen.

–Jotta olisimme houkutteleva työpaikka myös naisille, meidän täytyy pitää huoli siitä, että emme syrji eikä meillä ole seksuaalista häirintää tai kiusaamista, Kvarving sanoo.

Ainakin Johanne Aunøienin kohdalla puolustusvoimat näyttää onnistuneen. Hän on viihtynyt palveluksessa niin hyvin, että harkitsee uraa puolustusvoimissa.

– Se olisi mahtavaa.

Naisvarusmies Johanne Aunoien, Kongens Garde -varuskunta, Oslo, Norja
Johanne Aunøien ei vielä tiedä, missä yksikössä hän voisi työskennellä palveluksen jälkeen.Terhi Liimu / Yle

Yle vieraili Norjassa ennen koronavirusepidemiasta johtuvaa poikkeustilaa Suomessa.

Lue myös:

Naisten ja miesten yhteiset tuvat otetaan pian käyttöön Puolustusvoimissa: "Tämä ei ole mikään mullistus"

Puristelua, ehdottelua ja alastonkuvia – armeija puuttuu häirintään noin kymmenen kertaa vuodessa

"Yksittäistapauksia": Naissotilaat kokevat syrjintää ja häirintää puolustusvoimissa – silti he purevat hammasta ja ottavat kaiken vastaan

Miten uskot yhteistupien vaikuttavan Suomen varuskunnissa? Voit keskustella aiheesta 19.4.2020 klo 23 asti.

Lue seuraavaksi