Hallitus pelastaa taloutta uuden kriisiryhmän avulla: Ryhmän vetäjä Vesa Vihriälä lyö tiskiin kylmät faktat tilanteesta

Työelämäprofessori Vihriälä arvioi, että inflaatio hoitaa osan velkataakasta, mutta edessä on myös säästöjä ja veronkorotuksia.

talous
Vesa Vihriälä
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä uskoo, että talous voi toipua nopeastikin. Huonompikin vaihtoehto on mahdollinen, hän kuitenkin varoittaa.Antti Haanpää / Yle

– Emme ole kokeneet tällaista koskaan historiassamme.

Näin sanoo Vesa Vihriälä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori, jolle on langetettu liki mahdottomalta kuulostava työ: Vihriälän johtaman kriisiryhmän pitäisi löytää keinot, joilla Suomi palautetaan kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle koronakriisin jälkeen.

– Kyllähän tämä tuotannon ja työllisyyden supistuminen on hurja, erittäin jyrkkä ja nopea, Vihriälä tiivistää lähtötilanteen.

Ryhmän ovat asettaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö. Vihriälän lisäksi siihen kuuluvat talouden Nobelilla palkittu professori Bengt Holmström, taloustieteilijä Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Työn tulee olla valmis 1. toukokuuta 2020 mennessä.

– En usko, että meiltä tulee mitään "Sailaksen listaa", mutta varmaan ajatuksia sopeuttamistarpeesta ja - ratkaistuista, Vihriälä sanoo.

Sailaksen lista viittaa entisen valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen vuonna 1992 esittelemään leikkauslistaan. Sailas tunnettiin 1990-luvun laman jälkeen kovana tarkan talouden puolustajana ja tiukkojen säästöjen ehdottajana.

Talouden pudotus erittäin jyrkkä

Vihriälän johtaman selvitysryhmän ratkaisujen pohdinta on alkanut musertavassa tilanteessa. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä.

– Positiivista on, että tämä ei ole välttämättä pitkäaikainen samalla tavalla kuin finanssikriisi tai 1990-luvun lama olivat, Vihriälä sanoo.

Näin siksi, että talousromahduksen taustalla ovat hallituksen epidemian taltuttamiseksi pystyttämät rajoitustoimet eikä talous itsessään.

Kun rajoitustoimia päästään poistamaan, voi toipuminenkin olla hyvin nopeaa – jos talous on pystytty pitämään jollakin tavalla toimintakuntoisena ja ilman isoja vaurioita.

– Shokki on poikkeuksellisen kova, mutta se voi poistua nopeasti jos epidemia saadaan kuriin. Tällöin talous voi toipua ripeästikin. Ikävä kyllä, huonompikin vaihtoehto on mahdollinen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Bkt:n volyymin muutos vuosineljänneksittäin, PTT:n ennuste
Samuli Huttunen / Yle

Valtio paikkaa talouden tappioita velalla

Isompien vaurioiden välttämiseksi julkisen sektorin varoja on käytettävä paljon. Se tarkoittaa, että julkinen alijäämä meillä ja muualla paisuu. Niiden seurauksena velka kasvaa ja sen kurominen taas kohtuulliselle tasolle tulee viemään aikaa.

– Velkaantumisen pienentämisessä puhutaan vuosista, sanoo Vihriälä.

Mutta kuinka paljon lisää velkaa joudutaan ottamaan? Se on vielä arvailujen varassa. Luottoluokittaja Moody'sin tuore ennuste antaa kuitenkin osviittaa:

Moody'sin ennuste julkisen talouden velan kehityksestä 2019–2021
Samuli Huttunen / Yle

Moody's (siirryt toiseen palveluun)in ennusteessa Suomen julkisen talouden eli kuntien ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pompsahtaa tänä ja ensi vuonna rajusti.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen velan pitäisi pysyä alle 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomi on pysynyt raameissa, mutta tältä noin 60 prosentin tasolta noustaan ennusteen mukaan jo tänä vuonna 65,5 prosenttiin ja ensi vuonna 66,7 prosenttiin.

Prosenttiyksikön nousu tarkoittaa 2,5:ttä miljardia, joten ennusteen toteutuessa julkisen talouden velka nousisi tänä vuonna lähes 14 miljardia ja ensi vuosi mukaan lukien lähes 17 miljardia.

– Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta. Voi nousta suuremmaksikin, Vihriälä sanoo.

Se tarkoittaa valtiolle ja kunnille raskasta taakkaa.

– Velanhoitoa keventää matalana pysyvä korkotaso. Suomi tulee saamaan edelleen lainaa hyvin matalalla korolla.

Inflaatio tulee velanmaksun avuksi

Vihriälä uskoo, että myös inflaatio tulee nostamaan päätään kriisin jälkeen.

Inflaatio tarkoittaa yleistä hintojen nousua kun rahan ostovoima heikkenee. Massiivinen elvytys ja rahan tarjonnan lisääntyminen kaikkialla maailmassa voisi kiihdyttää inflaatiota koronakriisin jälkeen.

– Kun rajoitukset ovat voimassa, ei ole mahdollisuuksia kuluttaa, eivätkä hinnatkaan voi nousta. Keskuspankit pumppaavat paljon rahaa talouteen ja ajan mittaan tämä alkaa ruokkia kysyntää ja edelleen inflaatiota, Vihriälä selittää.

–Ja jos tänä aikana menee paljon yrityksiä konkurssiin, niin kysynnän alkaessa tavara- ja palvelutarjontaa ei ole riittävästi siihen vastaamaan ja silloin hinnat nousevat.

"Sailaksen listan" isä kannustaa valtiota velanottoon

Koronakriisin edessä valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailaskin kannustaa valtiota Talouskriisi.fi -sivustolla (siirryt toiseen palveluun) roimaan velanottoon.

"Suomen valtiolla on tässä tilanteessa varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bkt:hen. Inflaatio tulee aikanaan hoitamaan tätäkin velkaa. Verottamalla velkoja ei voi hoitaa."

Raimos Sailas talouskriisi.fi-palvelulle
Raimo Sailas
Raimos Sailas oli valtiovarainministeriön valtiosihteeri 1990-luvun suuren laman aikaan.Jarno Kuusinen / AOP

Sailaksen mukaan valtiolla on "varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bruttokansantuotteeseen". Se tarkoittaisi todella massiivista velanottoa valtiolle.

Budjettitalouden tarkkana vartijana ja säästölistoistaan tunnetulta Sailakselta ehdotusta voi pitää jopa mullistavana. Hän myös näkee, että veronkorotusten sijaan velkaa hoitaa tulevaisuudessa inflaatio.

Vihriälä on samoilla linjoilla velanotosta ja osittain siitäkin, että inflaatio voi auttaa maksamaan velkoja tulevaisuudessa. Rahan ostovoiman heikentyessä myös velat kutistuisivat suhteessa tuloihin, jotka nousisivat hintojen mukana.

– Olen samaa mieltä. Moni muu maa on velan suhteen paljon hankalammassa tilanteessa kuin Suomi. Inflaatio tulee myös hoitamaan osan veloista, mutta ei kaikkea. Ei inflaatio niin korkeaksi nouse, että emme joutuisi vielä katsomaan tarkkaan julkisia menoja ja veroja, Vihriälä sanoo.

Euroopan keskuspankki ei tule Vihriälän mukaan päästämään inflaatiota laukalle. Hinnat saavat nousta aikansa, mutta jos nousu kiihtyy kovin suureksi, keskuspankki puuttuu peliin korkoja nostamalla.

– Korkoja nostamalla estetään inflaatiokierre, jos se alkaisi ajautua sellaiselle kiihtyvälle uralle, josta jo selvästi on haittaa talouden toiminnalle.

Inflaatio ei siis tule kokonaan poistamaan velkataakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että velkaantuneet maat joutuvat katsomaan tarkkaan läpi omat menonsa ja tulonsa kuten verotuksen tason.

– Se tarkoittaa tiukkuutta julkisessa taloudessa, mutta millä tavalla se tehdään, on oma kysymyksensä, Vihriälä sanoo.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Kysely: Suomalaisten mielialat ovat pysyneet positiivisina koronakriisin keskellä – "Vaikea ennakoida, milloin taloushuolet alkavat näkyä"

Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatuki koronakriisiin – haku avautuu mahdollisimman pian