HUSin testauskapasiteetti pahasti vajaakäytössä – johtajaylilääkäri: "Nyt on helpompi päästä testiin"

STM:n ylijohtajan mukaan Suomessa on edelleen pulaa testausvälineistä.

Koronavirusnäytteitä
HUSissa otetaan nyt 500 näytettä päivässä, kun kapasiteetti on 1 500.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) voisi tehdä paljon enemmän koronavirustestejä kuin mitä nyt tehdään. HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että näytteitä otetaan 500 päivässä, kun kapasiteetti on 1 500.

– Saamme suurin piirtein kaikki testattua, mitä tarvitsee. Nyt on helpompi päästä testiin, Mäkijärvi sanoo Ylen aamun haastattelussa.

Mäkijärven mukaan testejä kannattaisi ottaa enemmän ja kriteereitä laajentaa, jotta saisimme paremman käsityksen epidemian lisääntymisestä.

Mäkijärven mukaan epidemiassa saattaa olla käynnissä rauhallisempi vaihe, koska nyt on tullut aiempaa vähemmän yhteydenottoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoo, että Suomessa tehdään nyt yhteensä 2 500 testiä päivässä. Määrän nostamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää koeputkia, tikkuja ja reagensseja, eli viruksen testiaineita.

– Luulen, että taudin eteneminen on nyt Suomessa kohtuullisen hidasta, mutta hoitohenkilökunnan osalta meillä on tarve testata enemmän, Sillanaukee sanoo.

Kotihoidossa suositellaan maskin käyttöä

Yhdysvaltain tautikeskus CDC on pian päivittämässä ohjeistusta kasvojen peittämisestä. Ohjeistuksen mukaan ihmisten tulisi sonnustautua kasvot peittävään maskiin pahimmilla koronavirusalueilla.

New Yorkin pormestari Bill De Blasion mukaan kasvot voi peittää vaikka huivilla tai jollain kotitekoisella naamarilla, mutta ei terveydenhoitoalan maskeilla, sillä niitä tarvitaan koronavirustaistelun eturintamassa

STM:n ylijohtajan Päivi Sillanaukeen mukaan Suomi pitäytyy edelleen aiemmissa ohjeissa, joiden mukaan maskin käyttöä ei suositella kaikille.

– Olemme pitäytyneet siinä, että sairaana ollaan kotona. Pitää olla vahva suojamaski, jotta se suojaa kantajaansa tartunnalta. Nämä kevyemmät maskit ja huivit suojaavat muita ihmisiä, jos olen itse taudin kantaja, Sillanaukee sanoo.

Kotihoidossa toimivia on kuitenkin ohjeistettu käyttämään kasvomaskeja, jotta he eivät tartuttaisi asiakkaita.

STM:n mukaan kotihoidossa suojaksi kelpaa myös kankainen maski, jonka voi pestä käytön jälkeen. Kirurgiset maskit halutaan säästää terveydenhuollon henkilökunnalle, joka osaa käyttää niitä oikein.

Vanhentuneissa maskeissa myös käyttökelpoisia

Myös HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistusta järkevänä.

– Jos hoitaa potilaita tai itsellä on epäily tartunnasta, maski on perusteltu, mutta ne oikeat käytön periaatteet kannattaa muistaa, Mäkijärvi sanoo.

Yle kertoi aiemmin tällä viikolla, että terveydenhuollon käyttöön on annettu myös vanhentuneita hengityssuojaimia. Mäkijärven mukaan vanhentuneet maskit on aikoinaan tilattu sikainfluenssaa varten.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on testannut vanhentuneita hengityssuojaimia ja todennut, että suurin osa niistä on edelleen käyttökelpoisia. Joissakin maskeissa on tosin havaittu haperoituneita kuminauhoja.

– Terveydenhuollon ammattilainen ei käytä vioittunutta maskia, HUSin Mäkijärvi sanoo.

Juttua korjattu 3.4. kello 9.50: Korjattu STM:n Päivi Sillanaukeen titteli kansliapäälliköstä ylijohtajaksi.

Lue aiheesta lisää: