1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuntouttava työtoiminta voi olla jollekin elämän ainoa sosiaalinen kontakti – korona pysäyttänyt toiminnan lähes kokonaan

Kuntouttavasta työtoiminnasta saatava korvaus on monelle tärkeä tulonlähde. Toiminnan ollessa tauolla myös korvaus pienenee.

kuntouttava työtoiminta
Niina Veko, Kirsi Salo ja Anna Seppälä
Valtti-työpajan toiminnanjohtaja Niina Veko ja asiakkaat Kirsi Salo ja Anna Seppälä toivovat, että työtoiminta Valtissa voi jatkua mahdollisimman pian.Tapio Tarmonen / Yle

Koronavirus vaikuttaa erityisesti jo valmiiksi huono-osaisten ihmisten elämään.

Yksi peruutuksista ja muutoksista kärsivä ryhmä ovat kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat ihmiset.

– Kyllä tällainen pakollinen pirtissä olo on monelle tiukka paikka. Erityisesti alkoholiongelmaisille, joista joidenkin olen jo nähnyt kantavan olutlaatikoita, murehtii huittislainen Mika Rautavirta.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu (siirryt toiseen palveluun) vajaatyökuntoisille, jotka ovat olleet työttömänä jo pitkään. Sen avulla voi esimerkiksi totuttautua työelämän pelisääntöihin ja rakentaa omaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita.

Toiminnan järjestävät kunnat, usein kunnan toimipisteissä tai yhdistyksissä. Kuntouttavassa työtoiminnassa sosiaaliset kontaktit ja ihmisten kohtaaminen ovat isossa roolissa, joten koronan aikaan toimintaa ei juuri pysty järjestämään.

Pitää mielialan korkealla

Mika Rautavirta on kuntouttavan työtoiminnan piirissä. Hän on ollut hommissa kierrätyskeskuksessa vuoden päivät. Hän aloitti toiminnan 17-vuotisen parisuhteen päätyttyä.

– Kuntouttavan työtoiminnan kautta tuli väkisin ne sosiaaliset kontaktit. Se piti mielen korkealla ja oli henkisesti ratkaiseva tekijä erosta yli pääsemisessä.

Kierrätyskeskus eli Kiertokulman piste on Huittisissa toimiva keskus, josta voidaan auttaa esimerkiksi hankkimalla tarvitsijalle polkupyörä tai viemällä polttopuita.

– Porukkaan kuuluminen ja tärkeiden asioiden tekeminen piti pinnalla, kun itsellä oli huonoja hetkiä, Rautavirta muistaa.

Kankaanpäässä Valtti-työpajan toiminnanjohtaja Niina Veko on huolissaan, miten työtoiminnan loppuminen vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen.

– Pahimmillaan heiltä puuttuu kaikki sosiaalinen ympäristö ja ystävyyskontaktit, kaikki se jää pois.

Monella asiakkaalla saattaa olla jo valmiiksi haasteita esimerkiksi masennuksen kanssa.

– Kyllä tilanne pitkällä tähtäimellä aiheuttaa mielen näkökulmasta haasteita.

Huittisten tapaan Kankaanpäässäkin kuntouttava työtoiminta on ollut tauolla maaliskuun puolivälin tienoilta saakka. Valtti-työpajalla käyvä Anna Seppälä on huomannut toiminnan puuttumisen omassa arjessaan heti.

– Unirytmi on mennyt täysin sekaisin. Nukun päivät ja valvon yöt.

Anna Seppälä
Anna Seppälä opiskelee myös siivousalan ammattitutkintoa. Sitä hän pystyy onneksi tekemään etänä.Tapio Termonen / Yle

Seppälä on yrittänyt pitää sosiaalisista suhteistaan huolta puhumalla ihmisten kanssa puhelimessa.

– Onneksi on verkostoa. Se auttaa, kun saa puhua jonkun kanssa, Seppälä sanoo.

Samaa sanoo kankaanpääläinen Kirsi Salo.

– Olen muutenkin kova puhumaan ja asun hiljaisella seudulla. Kyllä kaipaan muita ihmisiä ja hälinää.

Kirsi Salo
Kirsi Salo yrittää keksiä päivän mittaan itselleen tekemistä kotona. Välillä tilanne turhauttaa, välillä päivät taas kuluvat hänen mukaansa ihan hyvin.Tapio Termonen / Yle

Myös taloudellista huolta

Paitsi sosiaaliseen puoleen, vaikuttaa kuntouttavan työtoiminnan puuttuminen myös asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen.

Toiminnasta maksetaan työttömyysetuutta (perusosa ja korotusosa) sekä kulukorvausta. Kulukorvausta ei toiminnan ollessa tauolla makseta ollenkaan. Useimmiten asiakkaat käyvät kuntouttavassa toiminnassa 2–4 kertaa viikossa, ja kulukorvaus on yhdeksän euroa päivältä.

– Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat usein jo valmiiksi pienituloisia. Kulukorvauksen puuttuminen on monelle merkittävä elintasoheikennys, kertoo sosiaalipalvelupäällikkö Anna Isoviita Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymästä.

Jos asiakas käy työtoiminnassa neljä kertaa viikossa, kulukorvaus on 36 euroa viikossa. Kuukauden ajalta jää siis pois 144 euroa.

– Se voi olla monelle iso raha. Suuressa roolissa ovat myös sosiaaliset vaikutukset, kuten päivärytmi ja yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteisöllä on iso merkitys, Isoviita sanoo.

Huittislainen Mika Rautavirta kertoo, että kulukorvauksen puuttuminen ei syökse häntä varsinaisesti taloudelliseen ahdinkoon, mutta eron huomaa silti.

– Perustarpeet pystyn hoitamaan, mutta kaikki ylimääräinen jää pois. Esimerkiksi lasten pienen ekstran saaminen vähenee.

Osa toiminnasta etänä?

Kankaanpäässä on yritetty nyt miettiä, voisiko edes osan kuntouttavasta työtoiminnasta järjestää etänä.

– Etäyhteyskontakteja kehitetään. Tällä hetkellä voimme ottaa mallia etäopiskelusta, Anna Isoviita sanoo.

Valtavasti etänäkään ei kuitenkaan ole tehtävissä, sillä kuntouttava työtoiminta on varsin kädet multaan -tyyppistä työtä.

– Koronatilanne on tuonut näkyväksi, että sähköisiä palveluita pitäisi entisestään kehittää. Heikoimmassa asemassa olevien palvelut pitää pystyä pitämään toiminnassa.

Juttua korjattu 4.4. klo 9.18: Kuntouttava työtoiminta ei ole työsuhde eikä siitä makseta palkkaa, vaan asiakas saa työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Juttua tarkennettu 5.4. klo 9.48: Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vajaatyökuntoisille.

Lue seuraavaksi