1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viipuri

Valokuvamuistoja Neuvosto-Viipurista

Etelä-Karjalan museon valokuvanäyttelyä ei pääse katsomaan kukaan. Näyttely kertoo tarinaa Viipurin muutoksesta sotien jälkeen.

Viipuri jäi Neuvostoliitolle jatkosodan päätyttyä vuonna 1944. Kaupunki asutettiin uudestaan.

Alunperin komea keskiaikainen Viipuri oli sotien runtelema rauniokaupunki, jonka jälleenrakentaminen aloitettiin 40-luvulla.

Neuvosto-Viipurin ensimmäisistä vuosikymmenistä kertovan valokuvanäyttelyn piti avata ovensa Etelä-Karjalan museossa maaliskuussa.

Koronaviruksen vuoksi muutaman kuukauden mittainen näyttely jää museovierailta kokonaan näkemättä.

Tässä jutussa pääset kurkistamaan Valokuvamuistoihin Neuvosto-Viipurista.

Kuvat ovat yksityisistä perhearkistoista. Näyttelyn omistaa Viipurin Linnan museo.

Viipurin jälleenrakentamisen ja myöhemmin uudelleen rakentamisen myötä kaupunki säilytti paljon entistä ilmettä, mutta sai samalla uusia neuvostoelämän piirteitä.

Vielä 1950-luvun alussa kaupungissa oli paljon raunioita. Niitä kuitenkin korjattiin uutterasti. Kaikkein vanhimpia 1800-luvun lopun puutaloja sen sijaan jäi jäljelle hyvin vähän.

Viipurin uudet asukkaat eivät osanneet suhtautua arkkitehtuurisiin muistomerkkeihin, joiksi kutsuttiin linnoituksia ja keskiaikaisia rakennuksia.

Kaupungin arkkitehtuuri ja asemakaava tuntuivat vierailta. Sen vuoksi monen kohteen ei katsottu tarvitsevan suojelua.

Historiallisia kohteita tuhoutui. Yksi niistä oli tuomiokirkko.

Suomalaisen ajan jälkeen Viipurin patsaskanta koki monia muutoksia.

Osa patsaista katosi tai tuhoutui sodassa, jonka jälkeen niiden paikalle tuotiin toinen patsas.

Yksi mystisesti kadonneista patsaista oli Imatran neito -patsas V.I Leninin puistossa. Se korvattiin Kalapoika-patsaalla.

Nina Stepanovna Seregina istuu tyttövauva sylissään patsaan edessä. Kuva on vuodelta 1955.

Vielä vuonna 1944 Kalapoika seisoi Salakkalahden puistossa. Kuvassa poseeraa Polina Vasiljevna Akimova.

Sotien jälkeen Viipuriin pystyttiin myös paljon neuvostohenkisiä kipsipatsaita, joiden ei ollut tarkoituskaan kestää pitkään herkän materiaalinsa vuoksi.

1950-luvulla Viipurin rantakadut ja puistot muuttuivat, sillä niiden maisemointiin käytettiin paljon aikaa ja voimia.

Myös kulttuuriin panostettiin. Kaupungista löytyi elokuvateattereita, kirjasto, musiikki-iltoja ja teatteritaidetta.

Suomalaisten Viipuriin tuoma raitioliikenne lakkautettiin vuonna 1957, sillä raideleveys oli neuvostoliittolaisittain liian kapea.

Vuonna 1959 Viipurissa asui jo 51 000 henkilöä. Kaupunki kasvoi, sillä asuinrakentaminen oli vilkasta.

60-luvulla keskeisiä asioita olivat liikenteen ja turismin kehittäminen.

Yksi ikimuistoisimpia päiviä Neuvostoliiton Viipurissa oli 30. kesäkuuta vuonna 1961.

Helsinkiin matkannut Rauhan tehtävä -niminen juna pysähtyi Viipuriin.

Junan kyydissä oli maailman tunnetuin ihminen, ensimmäinen astronautti Jurij Aleksejevits Gagarin.

Gagarin näyttäytyi viipurilaisille puhujakorokkeelta, rautatieaseman edustalla.

Valokuvanäyttelyn oli määrä jatkua toukokuun lopulle saakka. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, kauanko valtioneuvoston asettamat rajoitukset kestävät.

Näyttely yritetään saada uudestaan Etelä-Karjalan museon ohjelmistoon. Seurava vapaa paikka on kuitenkin vasta parin vuoden päästä.

Tekijät

Silva Nieminen

Mikko Savolainen

Julkaistu 8.4.2020

Lue seuraavaksi