Yksi laiva toi 200 vuotta sitten Helsinkiin taudin, joka levisi aikansa pahimmaksi väestökatastrofiksi – voiko korona aiheuttaa saman tuhon Suomessa?

Venäläisiltä kaapatusta sotalaivasta levisi Helsinkiin niin kova tauti, että siihen kuoli vuodessa kymmenesosa kaupungin asukkaista.

Pilkkukuume
Elias Martinin maalaus Liggande sjuk gubbe i mössa.
Ruotsalaistaiteilija Elias Martinin työ on nimeltään Makaava sairas mies. 1700-luvun lopun kulkutauteihin liitetty teos on Ruotsin kansallismuseon kokoelmassa.Ruotsin kansallismuseo (Nationalmuseum)

Loppukesällä 1788 Suomenlinnan linnoitussaarelle Helsingin edustalla tuotiin suuri venäläinen sotalaiva. Ruotsin sotajoukot olivat onnistuneet kaappaamaan Vladislav-nimisen laivan venäläisjoukoilta, ja alus miehistöineen kuljetettiin sotasaaliina ruotsalaisten tukikohtaan.

Jos laivan vastaanottajat olisivat aavistaneet, miten hirveä kulkutauti aluksella jylläsi, olisivat he suurella varmuudella jättäneet köydet kiinnittämättä.

Tai keksineet ihan mitä tahansa, jotta saastuneesta laivasta olisi päästy eroon.

– Vladislav-laivan miehistöstä Viaporiin levinnyt pilkkukuume aiheutti yhden vakavimmista väestökatastrofeista 1700-luvun Suomessa, sanoo tautiepidemioihin perehtynyt väitöskirjatutkija Elina Maaniitty Helsingin yliopistosta.

Maaniitty tutkii väitöskirjassaan, millä keinoilla tautiepidemioita torjuttiin 1700-luvun pohjolassa. Kulkutautien tutkimuksessa hän ei lakkaa vaikuttumasta siitä, miten sinnikkäästi entisaikojen lääketieteilijät pyrkivät selvittämään tuntemattomien tautien aiheuttajia ja tuomaan helpotusta ihmisten kärsimykseen.

– 1700-luvun lopun pilkkukuume-epidemiassa ongelma oli se, että taudin aiheuttajaa ei vielä tunnettu. Bakteerien toiminta keksittiin vasta sata vuotta myöhemmin, Maaniitty kertoo.

Per Krafftin maalaus Hertig Karl (Karl XIII) i slaget vid Hogland.
Linjalaiva Vladislavin arvellaan näkyvän taustalla Per Krafft vanhemman teoksessa Kaarle-herttua Suursaaren taistelussa. Ruotsin kansallismuseo (Nationalmuseum)

Märkiviä haavoja ja tukoksia verisuonissa

Pilkkukuume on häijy tauti. Sairastaminen alkaa yleensä korkealla kuumeella ja päänsäryllä. Myös sekavuus kuuluu taudin kuvaan.

Sairauden edetessä potilaan iholle ilmestyy punaisia laikkuja. Taudin vaikeammassa muodossa ihon alle syntyy verenpurkaumia, ja tauti aiheuttaa verisuonten tulehduksia ja tukoksia. Elinvauriot voivat johtaa kuolemaan.

– Sairastuneiden iholla näkyi usein märkiviä haavaumia. Sen vuoksi pilkkukuumetta on kutsuttu myös nimellä mätäkuume, Maaniitty kertoo.

Sairastettu tauti antaa elinikäisen suojan uutta tartuntaa vastaan.

Vladislav-laivan kiinnittyessä Viaporin (nyk. Suomenlinna) satamaan yli kaksisataa vuotta sitten sen monisatapäinen miehistö oli karmeassa kunnossa. Itse asiassa iso osa miehistöstä oli Viaporiin tultaessa jo kuollut.

Eikä mitään ollut tehtävissä taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Koostimme tähän juttuun viisi asiaa, jotka tämänhetkisessä koronavirus-pandemiassa on mahdollista hoitaa tehokkaammin kuin 1700-luvun lopun Ruotsissa.

1. Taudin tartuntatapaa ei tunnettu

Pilkkukuume ei tartu suoraan ihmisestä toiseen vaan se leviää vaatetäin välityksellä. Taudinaiheuttajat siirtyvät vaatetäihin niiden imiessä sairastuneen ihmisen verta.

Sen jälkeen tautia aiheuttavat bakteerit elävät vaatetäin suolistossa ja päätyvät uuteen ihmisuhriin täin ulosteen mukana. Kutisevien puremakohtien raapiminen tietenkin entisestään helpottaa vaatetäin ulosteen pääsemistä ihmisen verenkiertoon. Tätä tartuntamekanismia Viaporin linnoitussaarella ei tunnettu.

– Sairastumisten arveltiin johtuvan esimerkiksi huonosta ilmasta, kertoo Kustaa III:n sodan vaiheita selvittävä tiedetoimittaja Jarno Forssell. Hän pitää aiheeseen liittyvää youtube-kanavaa (siirryt toiseen palveluun).

Viaporin kasarmit oli alunperin rakennettu sotilaiden asuinpaikaksi, mutta sinne oli päätynyt asumaan myös sotilaiden puolisoita ja lapsia. Vladislav-laivan ja Viaporin linnoituksen ahtaissa, epähygieenisissä asuintiloissa oli ihanteelliset olosuhteet vaatetäiden välityksellä leviävälle taudille.

Vaatetäitä kuhisevien kankaiden ja vaatteiden ei osattu epäillä olevan yhteydessä sairastumisiin. Epidemia pääsi etenemään nopeasti kaikkialle linnoituksessa.

Koronaviruksen tartuntatapa tunnetaan. Se tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Viranomaisten on mahdollista jakaa tietoa keinoista, joilla pisaratartuntana leviävää tautia voi pyrkiä välttämään. (siirryt toiseen palveluun)

Viaporissa kuolemaa niittäneestä taudista käytetään lähteestä riippuen nimitystä pilkkukuume tai toisintokuume. Sairaudet muistuttavat toisiaan, ja on mahdollista, että Viaporin epidemiassa esiintyi molempia muotoja.

Elias Martinin maalaus The Swedish “Archipelago-fleet” at Sveaborg.
Elias Martinin piirros Saaristolaivasto Viaporissa. Ruotsin kansallismuseon omistaman teoksen on arvioitu olevan 1760-luvulta.Ruotsin kansallismuseo (Nationalmuseum)

2. Sairaita ei voitu eristää terveistä

Vladislav-laiva oli avomeritaisteluihin soveltuva suuri purjelaiva, johon mahtui useita kymmeniä tykkejä. Venäjän sotajoukot menettivät sen ruotsalaisille itäisellä Suomenlahdella heinäkuun 17. päivä 1788 käydyssä Suursaaren meritaistelussa.

Ruotsin sotatoimia johti kuningas Kustaa III, joka oli hyökännyt serkkuaan Venäjän keisarinna Katariina II:ta vastaan. Vladislav oli yksi Venäjän taistelulinjassa kulkeneista vajaasta kahdestakymmenestä linjalaivasta.

Sotiminen merellä jatkui vielä kahtena myöhempänä kesänä. Mutta sitä ennen Viaporin asukkaat joutuivat kauhukseen huomaamaan, että Vladislavin miehistöä tappanut tauti alkoi levitä heidänkin keskuudessaan.

Lääketieteen historiassa karanteenit olivat pitkään ainoa keino kulkutautien leviämisen hidastamiseen. Väitöskirjatutkija Elina Maaniitty kertoo, että sota-aikoina taudit levisivät tavallista helpommin, kun sotilaat, muona, muut varusteet ja siviilitkin olivat jatkuvassa liikkeessä eikä karanteenien järjestäminen ollut mahdollista.

– Taisteluiden aikana ei tietenkään pystytty eristämään sairastuneita terveistä. Eikä se ollut mahdollista kasarmien asuinoloissakaan, Elina Maaniitty kertoo.

Historiantutkimuksissa on kuvattu, miten Vladislav-laivassa viruvia sairastuneita todennäköisesti siirrettiin hoitoon linnoituksen sairaalarakennukseen. Se edisti vaatetäin kulkeutumista muiden sairaalassa hoidettavien ja terveiden joukkoon.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi meneillään olevan koronaepidemian hidastuneen onnistuneiden eristämistoimien avulla. Kokoontumiskiellon lisäksi niihin kuuluvat muun muassa koululaisten siirtyminen etäopetukseen, työikäisten etätöihin ja yli 70-vuotiaiden kotikaranteeniin. Viimeisin toimi on ravintoloiden sulkeminen.

Vasta 1900-luvun puolella, esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana pilkkukuumetta osattiin torjua polttamalla sairastuneiden omaisuutta ja kuumentamalla vaatteita.

Augustin Ehrensvärdin ja Elias Martinin maalaus Rakennustöitä Suomenlinnassa, linnake Höpken Susisaarella.
Augustin Ehrensvärdin ja Elias Martinin nimissä olevaan öljyvärimaalaukseen on tallennettu työvaiheita Viaporin rakentamisen ajalta 1763-1765. Kansallisgalleria

3. Kova pula hoitajista ja lääkäreistä

Viaporista pilkkukuume levisi nopeasti mantereelle Helsinkiin. Talveksi kotiseuduilleen palaavat sotilaat kuljettivat taudin mukanaan myös muualle Suomeen.

Vladislav-laivan saapumista seuranneena vuonna 1789 Helsingissä kirjattiin kuolinsyyksi pilkkukuume noin 40 prosentissa kaikista kuolemantapauksista.

– Lääkäreillä ei ollut osaamista pilkkukuumeen hoidossa. Sodassa työskennelleet lääkärit osasivat alkeellista kirurgiaa ja pystyivät ompelemaan haavoja, mutta eivät pelastamaan pilkkukuumeen riivaamaa potilasta, tiedetoimittaja Jarno Forssell pohtii.

Iso ongelma oli lääkärien ja hoitajien puute. Forssell kertoo esimerkin Loviisan sotilassairaalasta, jossa Kustaa III:n meritaisteluissa haavoittuneita hoidettiin.

– Sairaalassa oli 370 potilaspaikkaa mutta sinne oli mahdutettu noin 2000 potilasta. Taisteluissa haavoittuneet ja kulkutautiset olivat tietenkin sekaisin samoissa tiloissa, Forssell kuvaa.

Konanaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti herättää eri puolilla maailmaa suurta huolta hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Suomessa on viime päivinä arvioitu, kuinka paljon sairaanhoitopiirit voivat lisätä paikkoja tehohoitoa tarvitseville potilaille.

Ylen kyselyn mukaan osa sairaanhoitopiireistä on jo tuplannut tehohoitopaikkojensa määrän. Esimerkiksi leikkaussaleista löytyvät lisähapet ja laitteet valmiina.

Sairaanhoitopiireissä koulutetaan nyt kovaa tahtia hoitohenkilökuntaa tehohoitoon. Esimerkiksi HUS lisäkoulutti pelkästään viime viikolla 500 työntekijäänsä toimimaan teho-osastolla.

Rokotetta koronavirusta vastaan ei kuitenkaan vielä ole.

4. Taudista selvinneetkään eivät olleet turvassa

Pahin oli edessä vuoden 1790 keväällä. Yhden vuoden aikana Helsingissä kuoli 11 prosenttia kaupungin runsaasta kolmesta tuhannesta asukkaasta. Väestökadosta kolmasosa oli suoraan seurausta pilkkukuumeesta.

– Välillisesti pilkkukuume on ollut kuolinsyynä todennäköisesti huomattavasti useammassa tapauksessa, arvioi tutkija Elina Maaniitty.

Hän kuvailee, miten heikkoon kuntoon taudista selvinneet menivät, ja miten hidasta toipuminen oli.

– Kuolintilastoista näkee, että kevät oli pahinta aikaa. Silloin ravinto oli muutenkin heikkolaatuista ja siitä oli pulaa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa vuosien 1789–1790 talvi oli aikalaiskuvausten mukaan poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen, kevät puolestaan kylmä. Vilja kypsyi tavallista hitaammin, ja sato jäi laihaksi.

2020-luvun Suomessakin on syytä olla huolissaan tulevan kesän sadosta. Liikkumisrajoitukset ovat sulkeneet maan rajat ulkomaisilta kausityöntekijöiltä. Marja- ja vihannestiloille tarvitaan arviolta 15 000–20 000 työntekijää, jotta ensi kesän sato saadaan tuotettua.

Huoltovarmuuskeskus (siirryt toiseen palveluun) pyrkii turvaamaan elintarvikkeiden saatavuuden kaikissa oloissa. Toistaiseksi ruoka on riittänyt hyvin.

5. Tauti pääsi jatkamaan kulkuaan

Viaporissa pilkkukuume kävi muutamassa vuodessa läpi koko epidemian kaaren eli käytännössä sen sairasti jokainen linnoituksen useasta tuhannesta asukkaasta.

– Epidemia päättyi Viaporissa vasta kun lähes kaikki olivat saaneet immuniteetin, Elina Maaniitty kertoo.

Linjalaiva Vladislav lähti uudelle merimatkalle vain muutama kuukausi Viaporiin saapumisen jälkeen. Marraskuussa 1788 Ruotsin avomerilaivasto ja sen mukana myös Vladislav siirtyi Itämeren toiselle laidalle Karlskronaan.

Vladislavin miehistössä oli moninkertainen määrä sairastuneita verrattuna laivaston muiden alusten miehistöihin. Aivan samoin kuin Viaporissa myös Karlskronassa tauti pääsi leviämään siviiliväestön keskuuteen.

– Keväällä 1789, kun tauti oli päässyt kunnolla leviämään Karlskronassa, raportoitiin siviilejä menehtyvän pilkkukuumeeseen 70–90 henkeä viikossa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa sairastuneita oli niin paljon, ettei kaikkia kuolleita saatu heti haudattua. Ruumiita löytyi esimerkiksi sairasvuoteista.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi Suomi on laittanut rajojaan kiinni. Se alkoi rajoittaa ulkomaille matkustamista maaliskuun puolivälissä. Suomi otti käyttöön rajatarkastukset Schengen-alueen sisärajalla. Sekä Venäjä että Suomi sulkivat maiden välisen rajan matkustajaliikenteeltä. Lentoliikenne tyrehtyi.

Kaikkien ulkomailta tulevien, Suomeen palaavien suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden on vältettävä liikkumista kodin ulkopuolella ja pysyttävä erillään muista ihmisistä kahden viikon ajan.

Suomessa eniten koronatartuntoja on Uudellamaalla. Se eristettiin muusta Suomesta maaliskuun lopussa. Näin pyritään ehkäisemään tartuntojen leviämistä muualle Suomeen.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 6.4. kello 23.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus