1. yle.fi
  2. Uutiset

Osa ruuasta uhkaa loppua koronan vuoksi – Suomi suunnittelee tilauslentoja ukrainalaisille työntekijöille

Ruuan hinnat nousevat, kun maatilat eivät uskalla investoida kesän tuotantoon työvoimapulassa, ennustaa EU-viljelijöiden nokkamies Pekka Pesonen.

Ruoan hinnat
Kuvassa nainen poimii mansikoita.
Ukrainalainen opettaja Oksana Koshitska oli kesällä 2019 poimimassa mansikoita Pekkalan tilalla Päijät-Hämeen Kärkölässä. Viime vuosi oli Koshitskan seitsemäs kesä samalla tilalla.Mikko Koski / Yle

Koronaviruskriisi estää käytännössä kaikkien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden pääsyn Suomeen, kun rajoja on suljettu.

Se tarkoittaa, että monista elintarvikkeista voi tulla pulaa kesällä. Hinnat nousevat, mikä on koronakriisissä erityisen vaikea asia. Huonot talousajat, lomautukset ja työttömyys syövät muutenkin ihmisten toimeentuloa.

Pula kausityöntekijöistä uhkaa satoja koko Länsi-Euroopassa, kun maanviljelijät eivät saa esimerkiksi taimia istutetuiksi nyt huhtikuussa.

Aiheesta lisää: Hallitus yrittää pelastaa marjojen ja vihannesten satokauden – Työttömät ja opiskelijat pelloille sekä muutoksia ulkomaalaislakiin

Suomen eri ministeriöissä työskennellään nyt kuumeisesti, jotta työntekijäpulaa ruokatuotannossa saataisiin helpotetuksi. Lähiaikoina ministeriöt aloittavat muun muassa kampanjan, jolla houkutellaan nuoria, maahanmuuttajia ja lomautettuja tiloille kausitöihin.

Nyt on kiire, koska ensimmäisiä työntekijöitä tarvittaisiin jo tässä kuussa.

Tomaatteja kasvihuoneessa Närpiössä
Tomaattia käytetään monissa elintarvikkeissa. Jos sen toimitukset elintarviketeollisuuteen vähenevät, teollisuuden tuotanto supistuu ja ruokatuotteiden hinta nousee.Jarkko Heikkinen / Yle

Tuotannon turvaaminen on EU-viljelijöiden nokkamiehen Pekka Pesosen mielestä erityisen tärkeää, koska koronakriisin edetessä maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonti muista maista supistuu. Tuonnillakaan ei siis voi korvata kotimaan tuotantoa.

– On hyvin todennäköistä, että meillä jää osa elintarvikkeista ja nimenomaan vihanneksista ja hedelmistä tuottamatta. Osa pystytään korvaamaan EU:n ulkopuolisella tuonnilla, mutta hinnat todennäköisesti nousevat, Copa-Cogeca-järjestön pääsihteeri Pesonen sanoo.

Koko eurooppalaisen ruokaturvan idea on torjua nimenomaan hintojen heilahtelua.

– Jos elintarvikkeiden hinnat nousevat voimakkaasti, niin todennäköisesti myös inflaatio kiihtyy. Se lisää yhteiskunnan muita paineita ja näkyy myös muussa taloudessa, Pesonen varoittaa.

Esimerkiksi marjoja, vihanneksia ja juureksia voi olla kaupoissa selvästi aiempia vuosia vähemmän ensi kesänä. Sen lisäksi maatilat toimittavat paljon perunoita, porkkanaa ja tomaattia elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi.

– Kun näissä on hinnannousupaineita, niin se tuntuu läpi linjan koko elintarvikeketjussa. Myös teolliset elintarvikkeet kallistuvat todennäköisesti tämän vuoden aikana ja varsinkin ensi talvena, Pesonen sanoo.

Hänen mielestään nyt olisi tärkeä saada viestitetyksi viljelijöille, että työvoimapulaan löydetään vielä ratkaisu.

– Niin että "voitte investoida siihen kevään, kesän ja loppusyksyn satoon, apua on tulossa myöhemmin". Jos tätä ei ratkaista, niin investoinnit tämän kesän satoon jäävät tekemättä, Pesonen sanoo.

Skanskan mainosteksti rakennustyömaalla: "We build for a better society".
Ulkomaalaisia keikkatyöläisiä käytetään myös rakennuksilla. Rakennuksilla tilanne on maatiloja parempi, koska osa ulkomaalaisita päätti jäädä Suomeen rajojen sulkeuduttua.Ghadi Boustani / Yle

Ulkomaalaiset ovat avainasemassa juuri keväällä

Espoonkartanossa mansikkaa viljelevässä Kartanon Marjassa omistaja Yrjö Rossi on joutumassa pahaan pinteeseen, koska 20 vuotta tilalla työskennelleet ukrainalaiset peltotyöläiset eivät näytä pääsevän maahan.

Ukrainalaiset ovat tilalla olennaisessa asemassa, koska he osaavat tehdä kaikki työt: ajaa traktoria, rakentaa mansikkamaan, kitkeä, hoitaa taimia, johtaa työtä, jakautua tehokkaisiin ryhmiin.

– Meillä on 60–70 työntekijää, ja on selvä, että en minä jouda niitä kaikkia opastamaan [jos työntekijät ovat kaikki uusia]. Se on ihan mahdotonta, ja samalla pitäisi hoitaa yritystä muuten, Yrjö Rossi sanoo.

Rossi toivoo, että ennen kaikkea "perustyövoima" eli avainasemassa olevat ammattilaiset ja työnjohtajat pääsisivät vielä tulemaan Suomeen. Toukokuuksi Rossi on hakenut viisumeita 24 ukrainalaiselle.

– Sen jälkeen meidän olisi helpompi rakentaa jatkoa, Rossi sanoo. Näiden avainhenkilöiden lisäksi tila voisi etsiä työväkeä Suomesta.

Normaalikesinä Rossin tilalla työskentelee 60 ukrainalaista, ja heidän lisäkseen kymmenkunta suomalaista myynti- ja markkinointitehtävissä.

Kartanon marjan toimitusjohtaja Yrjö Rossi.
Yrjö Rossin Kartanon Marja -tilalla ei käytetä esimerkiksi rikkaruohon torjunta-aineita vaan mansikkapellot kitketään käsin. Ukrainalaiset osaavat tehdä kaiken mansikkamaan valmistelusta rivivälien hoitamiseen ja muovinlevitykseen, Rossi kertoo.Berislav Jurišić / Yle

Kuten monella muullakin suomalaisella tilalla, ukrainalaiset ovat Rossin vakityöntekijöitä: he ovat käyneet Espoossa 3–4 kuukauden mittaisilla keikkareissuilla jo 20 vuoden ajan.

– Ei ketä tahansa voi laittaa rakennuksillakaan tekemään kirvesmiehen työtä. Tässä on kyse samasta asiasta. Kuka tahansa ei voi tehdä näitä hommia, Rossi sanoo.

– Jos emme saa näitä vakiotyöntekijöitä, niin kyllä silloin uhkana on, että mansikan määrä vähenee ensi kesänä, Rossi sanoo.

1 500 ulkomaalaista tilauslennoilla Suomeen?

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö TEM sekä maa- ja metsätalousministeriö MMM aloittavat nyt yhdessä TE-keskusten kanssa nopealla aikataululla kampanjan, jolla houkutellaan nuoria, maahanmuuttajia ja lomautettuja tiloille kausitöihin.

Ministeriöissä pohditaan myös keinoja, joilla maatilojen kevättöiden perusammattilaiset saataisiin esimerkiksi Ukrainasta ja Venäjältä Suomeen.

viini
Myös Euroopan viinitiloilla käytetään paljon ulkomaalaista kausityövoimaa. Viinitilojen tuotanto voikin vähentyä tänä vuonna, jos kausityöntekijöitä ei saada enää rajojen yli. Kuva Ranskan Bordeaux'sta.Caroline Blumberg / EPA

Maatiloilta on tullut TEM:n eritysasiantuntija Laura Perheentuvan mukaan vahvaa viestiä siitä, että nyt on jo kiire. Viljelijät tekevät näinä päivinä päätöksiä siitä, mitä tuottavat ja mihin investoivat tänä kesänä.

– Tämä koskee kaikkia suomalaisia ja sitä, saammeko suomalaista ruokaa pöytään.

– Kriittisen tärkeää on, että tietty ydinjoukko saadaan tänne Suomeen eli noin 1 500 henkilöä. Teemme kaikkemme, että sitten suorittavaan, fyysiseen työhön – esimerkiksi sadonkorjuuseen – saadaan kampanjanomaisesti talkoohengessä ihmisiä houkutelluiksi tiloille töihin, Perheentupa sanoo.

Ukrainalaisia voitaisiin tuoda Suomeen tilauslennoilla. Niistä tarvitaan poliittinen päätös.

– Meillä on kova valmistelu päällä. Jos se 1 500 kriittisen tärkeää työntekijää saadaan tänne, niin silloin se tarkoittaa myös karanteenijärjestelyjä, Perheentupa sanoo.

Olkiluoto 3-ydinvoimala
Kausityöntekijöitä käytetään myös esimerkiksi huoltotehtävissä, kone- ja laiteasennuksissa, rakennuksilla ja tietöissä. Kuva Olkiluodon ydinvoimalasta, jonka rakennustöissä on käynyt paljon ulkomaalaisia.Henrietta Hassinen / Yle

Suurin tarve on Varsinais-Suomessa

MMM:n ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola kertoo, että etenkin avomaatiloilla ulkomaalaiset työntekijät muodostavat ydinporukan.

– He laittavat tyypillisesti tuotannon käyntiin, huoltavat ja testaavat koneet sekä käynnistävät istutustyöt, Reskola sanoo.

Kesällä työ muuttuu, kun istutuksista ja kylvöistä siirrytään sadonkorjuuseen. Se on teknisesti helpompaa, mutta fyysisesti raskasta.

– Kausityöntekijöiden tarvetta on kaikkialla Suomessa, mutta eniten heitä tarvitaan Varsinais-Suomessa, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla, Reskola sanoo.

Suomen kannalta on Reskolan mielestä ongelmallista myös se, että kun isojen EU-maiden maataloustuotanto supistuu, ensimmäisenä niiden maatalousviennissä karsitaan yleensä Suomen kaltaisista pienistä markkinoista.

Lue lisää:

Hädissään olevat marjatilat toivovat nyt suomalaisilta työntekijöiltä sitoutumista raskaaseen työhön

Lue seuraavaksi