1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Oppositiojohtajat: Hallituksen on hylättävä ohjelmansa, koronan jälkeen Suomi on toinen

Oppositio kaipaa hallituksen kehysriiheltä myös suunnitelmaa siitä, miten Suomi saadaan jaloilleen koronaepidemian jälkeen.

koronavirus
Petteri Orpo, Jussi Halla-aho ja Sari Essayah.
Hallituksen on luovuttava aiemmin suunnittelemistaan menolisäyksistä, oppositiopuolueiden johtajat sanovat Ylen haastattelussa. Kuvassa vasemmalta Petteri Orpo, Jussi Halla-aho ja Sari Essayah.Mikko Ahmajärvi / Yle

Koronavirus on ajanut Suomen ja koko maailman ennen näkemättömään terveys- ja talouskriisiin. Oppositiopuolueet ovat poikkeuksellisesti pääosin tukeneet hallituksen ratkaisuja.

Perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat esittäneet myös lisävaatimuksia: parempaa tilanteiden johtamista, selkeämpi linja virustestien ja suojavarusteiden käytössä, enemmän tukia yrityksille ja kunnille.

Nyt kaikilla oppositiopuolueilla on yksi yhteinen vaatimus hallitukselle: Hallitusohjelma on vanhentunut. Se pitää hylätä ja kirjoittaa uusi.

– Hallitusohjelma on käytännössä rauennut. Tilanne on muuttunut täysin vajaan vuoden takaisesta, kun ohjelma neuvoteltiin. Sen taloudellinen pohja on romahtanut, kun koko maailma hallitusohjelman ympärillä on muuttunut, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perustelee.

Myös perussuomalaiset katsoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) Antti Rinteen (sd.) hallitukselta perimä ohjelma (siirryt toiseen palveluun) on nyt entinen.

– Hallitusohjelma tullaan ilman muuta kirjoittamaan uudelleen. On päivän selvää, että alkuperäisiä työllisyys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita ei voida tässä tilanteessa toteuttaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.

Kristillisdemokraatit odottaa hallituksen romuttavan vanhan ohjelmansa ja reagoivan jo ensi viikon kehysriihessä luopumalla käyttökelvottomiksi muuttuneista ideoista.

– Ilman koronaakin hallitusohjelma olisi ollut haasteiden edessä. Nyt se on käytännössä mahdoton toteuttaa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Mitä oppositio heittäisi yli laidan?

Opposition mielestä hallitusohjelmasta pitäisi heittää pois kaikki, mikä ei ole pakollista. Oppositiopuolueiden tutut teemat kuuluvat luopumiskohteissa.

– Meillä on tietysti omia tulokulmia: kehitysapumenot pitää jäädyttää kokonaan ja kansallinen pakolaiskiintiö pitää lakkauttaa, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaiset on arvostellut hallitusta tiukasti sitä, että Suomi pyrkii etulinjassa leikkaamaan hiilipäästöjään. Puolueen mielestä tämä haittaa suomalaista teollisuutta kilpailussa vähemmän kunnianhimoisten maiden teollisuutta vastaan.

Petteri Orpo
Hallituksen on nyt lapioitava julkisen talouden kuoppa umpeen velkarahalla, kokoomuksen Petteri Orpo sanoo.Mikko Ahmajärvi / Yle

Palveluiden ja kuluttajien kysynnän varassa kelluva talous on Halla-ahon mielestä osoittautunut haavoittuvaksi.

– Suomen täytyy luopua maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta. Suomen jälleenrakennus ja sen rahoitus tulee lepäämään pitkälti perinteisen vientiteollisuuden ja sen tuomien tulojen varassa, hän painottaa.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit taas haluavat hallituksen unohtavan oppivelvollisuusiän pidentämisen. Kokoomus on vastustanut vasemmiston tavoitetta jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksesta lähtien, ja nyt se muistuttaa asiasta taas.

– Se maksaa paljon ja lisäisi kuntien tehtäviä. Nyt ei ole oikea hetki viedä pidennystä eteenpäin, Orpo sanoo.

Myös opetusala on vastustanut pidennystä kriisitilanteessa ja uudistuksen tarpeellisuudesta on kiistelty.

Kristillisdemokraatit kehottaa hallitusta keskittymään koulujen sulkemisen aiheuttamien haavojen korjaamiseen.

– Kaikki voimavarat tarvitaan siihen, että lapset ja nuoret autetaan takaisin koulurutiineihin ja syntyneet oppimiserot kurotaan umpeen, Essayah.

Rinteen ja Marinin hallitukset kasvattivat valtion pysyviä menoja esimerkiksi nostamalla pienimpiä eläkkeitä. Menot oli tarkoitus kattaa lisäämällä työllisyyttä.

Tätä varten valtio on olemassa. Näissä tilanteissa se toimii: Ottaa velkaa, pitää pyörät pyörimässä, pitää huolta yhteiskunnan turvallisuudesta, ihmisten toimeentulosta ja palveluista

Petteri Orpo (kok.) valtion velanotosta

Lisää menolisäyksiä on ollut suunnitteilla, ja ne on ollut tarkoitus rahoittaa esimerkiksi valtion omaisuuden tuotoilla tai myynneillä.

– Nämä kaikki pitää tässä tilanteessa pistää jäihin, käyttää kaikki paukut, jokainen euro siihen, että hoidetaan kriisiä ja torjutaan koronaa, kokoomuksen Orpo sanoo.

Orpo: Kuoppa on nyt täytettävä velkarahalla

Suomen julkinen velka paisuu kriisissä. Arviot julkisen velan kasvusta vaihtelevat 15–20 miljardiin euroon.

Oppositiojohtajien mielestä muuta vaihtoehtoa ei ole: akuutin kriisinhoidon lisäksi hallituksen on estettävä kaikin keinoin yritysten ajautuminen konkurssiin.

Tällä tavoin pelastetaan suomalaisten työpaikat. Tämä vaikuttaa oleellisesti poikkeusolojen aiheuttaman talousnotkahduksen kestoon.

Tarkan talouspuolueen mainetta ylläpitävä kokoomus sanoo, että velkaa on otettava, koska talous on kuopassa.

– Se kuoppa pitää täyttää, eikä nyt ole muuta keinoa kuin täyttää se velkarahalla.

– Tätä varten valtio ja julkinen sektori ovat olemassa. Näissä tilanteissa se toimii: Ottaa velkaa, pitää pyörät pyörimässä, pitää huolta yhteiskunnan turvallisuudesta, ihmisten toimeentulosta ja palveluista, Petteri Orpo sanoo.

Orpo tietysti muistuttaa, että tuhlata ei saa, koska velka on maksettava myöhemmin aina takaisin.

Sari Essayah
Kristillisdemokraattien Sari Essayah haluaa hallituksen luopuvan oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja korjaavan sen sijaan ensin koronakriisin aikana tulleet oppimisongelmat. Mikko Ahmajärvi / Yle

Sari Essayah toivoo, että velkaa otetaan vain niin lyhyeksi ajaksi kuin mahdollista. Velkarahalla turvataan työpaikat ja terveydenhoito, mutta samalla menoja pitää karsia.

– Mieluummin syvä mutta lyhyt taantuma. Olisi hyvä, että lomautetut eivät muuttuisi työttömiksi, Essayah toteaa.

On tärkeää ajatella, että tämä on silta vaikean ajan yli

Sari Essayah (kd.) valtion velanotosta

Kun yrityksiä tuetaan riittävästi, valtio ei menetä niin paljon verotuloja ja joudu maksamaan yhtä paljon työttömyys- ja sosiaalietuuksia kuin jos yritykset ajautuvat konkurssiin ja ihmiset menettävät työnsä.

– On tärkeää ajatella, että tämä on silta vaikean ajan yli, Essayah sanoo.

Velan määrä ei ole yhdellekään oppositiopuolueelle kynnyskysymys.

– Olennaisempaa on, mihin velkarahaa käytetään. Käytetäänkö sitä tulevaisuusinvestointeihin, jotka maksavat itsensä pitkällä aikavälillä takaisin vai käytetäänkö sitä juokseviin menoihin, Jussi Halla-aho korostaa.

Onko hallitukselta jäänyt jotain pimentoon?

Hallituksen isoin tähän mennessä paljastunut virhe on ollut Helsinki-Vantaan lentokentän tilanteen ratkaiseminen.

Hallitus ei saanut ohjattua matkailijoita lentokentältä kotikaranteeniin, vaikka se luuli hoitaneensa asian. Oppositio nosti asiasta kovan metelin.

Hallitus on itsekin myöntänyt, että asia olisi pitänyt ratkaista nopeammin.

Oppositiossa on ollut taipumusta jälkiviisauteen. Sen mukaan moni hallituksen kriisin aikana tekemä päätös on ollut juuri sellainen, jota oppositio on jo aiemmin vaatinut.

Kristillisdemokraatit sanoo olleensa ensimmäisenä vaatimassa nopeaa reagointia talouskriisiin. Muut olivat vielä silloin eri mieltä, Sari Essayah muistuttaa.

– Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, että ihmiset odottavat työttömyyskorvauksiaan ja yritykset ovat erittäin vakavassa kassakriisitilanteessa, hän toteaa.

Perussuomalaiset ja kokoomus taas olisivat halunneet, että liikkumisrajoituksista olisi päätetty ripeämmin.

Kokoomus on myös vaatinut virustestauksen lisäämistä samaan aikaan, kun hallitus on etsinyt keinoja testausmäärien kasvattamiseksi.

Kriisin hoidossa on tehty virheitä matkan varrella. Niitä on tehty kaikissa maissa. Osaa virheistä ei olisi voinut kukaan nähdä ennalta.

Jussi Halla-aho (ps.)

Mutta onko edessä jotain, mitä hallitus ei ole vielä huomannut? Kristilliset varoittaa hallitusta taipumasta yhteiseurooppalaisiin velkajärjestelyihin.

– Täytyy luottaa, että Euroopan keskuspankin elvytyspolitiikka tuo likviditeettiä markkinoille, ja sitä voidaan viedä kansantalouteen. Missään nimessä ei kannata ottaa yhteistä velkaa ja yhteistä vastuuta, Essayah varoittaa.

Samaa saarnaa yhteisen velan turmiollisuudesta kristillisdemokraatit on kertonut Kreikan kriisistä lähtien. Yhteistä velkaa vastaan on ollut myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Hallituksen on muodostettava kantansa niin kutsuttuihin koronabondeihin ennen tiistaista euroryhmän valtiovarainministereiden kokousta.

Kokoomuksen Petteri Orpon mielestä kaikki “tarvittavat” henkilöt pitäisi testata. Vasta-ainetestausten avulla nähtäisiin, ketkä ovat jo sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin. Tätä kautta rajoituksista voitaisiin luopua pikkuhiljaa.

– Nämä ihmiset voisivat käydä kaupoissa, ravintoloissa ja töissä. Silloin vahingot jäisivät kriisin aikana paljon pienemmiksi.

– Puhun testauksista paljon siksi, että ne ovat reitti ulos tästä kriisistä. Koska jokainen viikko, kun Suomi on kiinni maksaa – ja paljon, Orpo vetoaa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ymmärtää hallitusta tilanteessa, jossa ennakointi on vaikeaa. Kaikki maat ovat todennäköisesti tehneet virheitä. Halla-ahon mielestä osaa niistä kukaan ei olisi pystynyt ajattelemaan ennalta.

Puutteita paljastuu vähä vähältä, kun eri tahoilta tulee poliitikoille yhteydenottoja ongelmista.

Jussi Halla-aho
Suomi tulee koronakriisistä ulos toisena kuin siihen joutui, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arvioi.Mikko Ahmajärvi / Yle

– Tuskin mikään hallitus olisi varmuuden vuoksi lähtenyt viime vuonna katsomaan päiväyksiä huoltovarmuusvarastossa olevista tuotteista. Tällaiseen jälkiviisasteluun ei edes opposition kannata ryhtyä, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mielestä myös rajoitusten purkamisen oikeaa ajankohtaa on mahdotonta ennakoida. Se tulee tapahtumaan yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kriisin jälkeinen Suomi tuntematon

Kun liikkumisrajoitukset joskus puretaan ja ainakin taudin ensimmäisestä aallosta päästään yli, Suomi alkaa tunnustella, missä kunnossa toipilas on.

Oppositiojohtajat kaipaavatkin hallituksen kehysriihestä suunnitelmaa, niin sanottua exit-strategiaa, joka katsoo aikaan koronaepidemian jälkeen.

Syöksykierrettä on oikaistava kaikin keinoin: karsimalla menoja ja lisäämällä veroja sekä velalla, kristillisten Essayah arvioi. Ja se tuntuu.

– Tämä ei ratkea budjettisiirroilla vaan on todettava, että kriisin jälkeen ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa, Essayah sanoo.

Uutta toimintatapaa on hänen mielestään haettava esimerkiksi paikallisesta sopimisesta niin, että työmarkkinat ovat ratkaisuissa mukana.

Kokoomus uskoo, että pöydällä on samoja asioita kuin ennen kriisiä.

– Uudistuksia tarvitaan työmarkkinoille ja julkiselle sektorille, sosiaali- ja terveyspalveluihin, verotukseen – moniin, moniin asioihin, Orpo ennakoi.

Perussuomalaisten Halla-aho näkee Suomen tulevan poikkeusoloista ulos jonain aivan muuna kuin se siihen joutui. Toimet on tehtävä sen mukaan.

Kriisi esimerkiksi muuttaa ihmisten rutiineja, kun palvelusektorin liikkeet voivat joutua olemaan kiinni kuukausikaupalla.

– Tämä voi muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä jopa pysyvästi. Verkkokaupan rooli tulee varmasti nousemaan, mikä voi vähentää työpaikkoja. Myös ravintolassakäymistottumukset voivat muuttua, Halla-aho sanoo.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 5.4 kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta.

VM:n budjettipäällikön mukaan valtiontalous painuu yli 10 miljardia alijäämälle tänä vuonna

Pitääkö hallitus kiinni kovista ilmastotavoitteistaan koronakriisin keskellä? Ministeri: “Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu”

Kysyimme asiantuntijoilta, miten poikkeusoloista päästään takaisin arkeen – "Maailma ei palaudu normaaliksi ainakaan vuoteen tai kahteen"

Koronaan sairastui muutamassa kuukaudessa miljoona ihmistä

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen 7 päivässä

Lue seuraavaksi