Miksi arviot koronaviruksen leviämisestä muuttuvat? Nyt pitää kestää epävarmuutta ja välttää varmaa ennakointia, sanoo työelämäprofessori

Kirjailija, työelämäprofessori Tiina Raevaara ja Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi keskustelivat tiedetoimittamisesta Ylen Viimeisessä sanassa.

koronavirus
Mitä toimittaja voi tehdä, kun varmoja vastauksia ei ole?
Mitä toimittaja voi tehdä, kun varmoja vastauksia ei ole?

Avoimia kysymyksiä on paljon, varmaa tietoa vain vähän. Koronakriisi on pakottanut meidät kaikki elämään epävarmuuden keskellä.

Erityisen vaikeaa epävarmuus on toimittajille, joilta yleisö haluaa vastauksia, ja asiantuntijoille, joilta toimittajat niitä tivaavat. Esimerkiksi maaliskuun alussa annetut arviot siitä, että koronaepidemia sammuu omillaan kesään mennessä, tuntuvat vanhentuneen nopeasti.

– Asiantuntijan ei nyt pidä ryhtyä ennustamaan liikaa, sanoo kirjailija, Turun yliopiston työelämäprofessori Tiina Raevaara.

– Vaikka vaaditaan varmuutta, pitää uskaltaa sanoa varmana vain se, mikä on varmaa.

Raevaara on opettanut muun muassa tiedeviestintää ja pitää tiedeaiheista blogia Suomen Kuvalehden verkkosivuilla. Hän keskusteli Mediuutisten päätoimittajan Anne Lahnajärven kanssa koronakriisistä ja tiedetoimittamisesta Ylen media-aiheisessa Viimeisessä sanassa lauantaina.

Voit katsoa keskustelun klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

THL ja tutkijat ansaitsevat ymmärrystä

Erityisen paljon koronakriisin aikana ovat keskusteluttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n esittämät, vaihtelevat arviot viruksen vaarallisuudesta. Esimerkiksi tammikuun lopussa, kun turistilla todettiin koronavirustartunta Lapissa, THL:n pääjohtaja Mika Salminen totesi, että riski viruksen leviämisestä Suomessa on "edelleen hyvin pieni".

Päätoimittaja Anne Lahnajärven mukaan yleisöllä ja toimittajilla pitäisi kuitenkin olla armollisuutta viranomaisia ja tutkijoita kohtaan: tietoa on ollut todella vähän ja sitä on edelleen vähän.

Samaa korostaa Raevaara: tilanne muuttuu koko ajan, ja samalla muuttuu se, mikä on oikea tapa reagoida virukseen. Jälkiviisautta ja toisaalta varmaa ennakointia pitäisi välttää.

– Se, mitä tehtiin kuukausi sitten, oli ehkä täysin oikein, mutta siitä olisi voinut versota kymmenen erilaista tilannetta. Jotain niistä me nyt elämme, ja pitää tehdä toisia asioita, hän sanoo.

Lue lisää: Yksi epidemiologi ja viisi matemaatikkoa tuottavat nyt Suomen tärkeintä tietoa – “Olemme saaneet risuja, että ennusteemme ovat liian ruusuisia”

Asiantuntija, ole tavoitettavissa

Toimittajien puolestaan pitäisi entistä tarkemmin pitää kiinni tiedejournalismin hyvistä käytänteistä: pyrkiä tarkkuuteen, tarkistaa asiat alkuperäisistä lähteistä ja pyytää asiantuntijoilta kommentteja, Raevaara sanoo.

Asiantuntijat voivat auttaa tässä erityisesti yhdellä tavalla, lisää Lahnajärvi: olemalla tavoitettavissa.

– Tärkeää olisi, että asiantuntijat olisivat käytettävissä ja, jos on kiire, vastaisivat edes, milloin ovat. Toimittajat tekevät työtään ja haluavat välittää tietoa ihmisille, joilla on kova tarve kuulla viimeisimmät tiedot.

Katso täältä kaikki aiemmat Viimeinen sana -jaksot

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus