1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pentti Linkola

Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut – Elämäkerturi: "Hänellä oli ymmärrystä ja herkkyyttä kuunnella toista ihmistä"

Luonnonsuojelija, ornitologi Pentti Linkola, 87, on kuollut.

Pentti Linkola
Pentti Linkola.
Pentti Linkola marraskuussa 2015.Juha Metso / AOP

Luonnonsuojelija, ornitologi Pentti Linkola, 87, on kuollut. Asian vahvistaa Ylelle Linkolan tytär Leena Linkola, mutta hän ei halua kommentoida asiaa enempää.

Pentti Linkola syntyi Helsingissä 7. joulukuuta 1932. Hän oli tunnettu syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja ja ammattikalastaja. Linkola perusti vuonna 1995 Luonnonperintösäätiön, joka ostaa Suomen vanhoja metsiä suojeltaviksi. Linkola asui Sääksmäen Ritvalassa.

Pentti Linkola.
Valokuvaaja Juha Metso kuvasi Pentti Linkolan marraskuussa 2015.Juha Metso / AOP

Linkola valmistui ylioppilaaksi vuonna 1950 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuoden eläin- ja kasvitiedettä. Vuosina 1952–1959 Linkola työskenteli vapaana luonnontutkijana. Vuonna 1959 hän ryhtyi ammattikalastajaksi ja kalasti sekä merellä että järvillä.

Linkolan ensimmäinen poliittinen julkaisu oli omakustannepamfletti Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960), jossa hän kehotti aseistakieltäytymiseen.

Linkola oli yksi Suomen lintutieteen pioneereista. Hänen ensimmäinen ornitologinen julkaisunsa oli Olavi Hildénin kanssa koottu Suuri Lintukirja (1955). Linkola oli myös yksi 1960-luvulla ilmestyneen Pohjolan linnut värikuvin -teoksen tekijöistä. Hän tutki lintuja pitkään ja hänet muun muassa palkittiin vuonna 1974 vuoden rengastajana.

Ensimmäinen kirjamuotoinen kannanotto luonnonsuojelun puolesta oli esseekokoelma Unelmat paremmasta maailmasta, joka ilmestyi vuonna 1971. Vuonna 1983 Linkola palkittiin Eino Leinon palkinnolla teoksestaan Toisinajattelijan päiväkirja (1979) ja vuonna 1990 Lauri Jäntin palkinnolla teoksesta Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989).

Linkola tunnettiin jyrkistä näkemyksistään ihmisen ja luonnon suhteesta. Hänen ajattelunsa ydinsanoma oli, että ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Keskeisintä hänen mielestään oli väestöräjähdyksen estäminen sekä luonnon kuormituksen vähentäminen. Linkola kertoi ihannoineensa muun muassa diktatuuria, kommunismia ja natsi-Saksaa.

Tiettävästi viimeisessä haastattelussaan Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisulle (siirryt toiseen palveluun) Linkola kommentoi ajankohtaista koronaviruspandemiaa näin:

– Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa. Niin kauan kuin taloudellinen edistys ja kehitys ovat ihmisen keskeisiä tavoitteita, on maapallon pelastaminen menetetty, Linkola sanoi.

Linkola oli naimisissa kerran, vuosina 1961–1975, ja hänellä oli tästä liitosta kaksi lasta.

Pentti Linkola.
Linkola tarkasti linnunpönttöä marraskuussa 2015.Juha Metso / AOP

"Hän inhosi vanhenemista"

Toimittaja ja tietokirjailija Riitta Kylänpää pääsi harvinaisen lähelle Pentti Linkolaa. Kylänpää kirjoitti Linkolasta elämäkerran ja työ palkittiin Tieto-Finlandialla vuonna 2017.

Riitta Kylänpää
Riitta Kylänpää kirjoitti teoksen Pentti Linkola – ihminen ja legenda.Ari Heinonen / Siltala

– Ensin tietysti vähän jännitin, kun en tiennyt, että mitä voi kysyä ja miten lähelle häntä voi mennä. Pikkuhiljaa suhde muuttui hyvin luottamukselliseksi. Hän oli hyvin avoin, mutta vanha mies, oman sukupolvensa kasvatti, arasteli hieman puhua naisasioistaan. Mutta puhui sitten niistäkin.

Kylänpää pitää Pentti Linkolaa poikkeuksellisena ihmisenä. Hän ei keksi ketään toista, joka seisoisi niin jykevästi kaikissa mahdollisissa tilanteissa omien mielipiteidensä takana.

Maailmankuva oli varma ja ehdoton. Kylänpää kertoo yllättyneensä, että julman miehen maineessa ollut Linkola oli kuitenkin äärettömän sydämellinen ihminen.

– Mietin jopa kerran, että jos minulle tulisi vaikeita hetkiä, niin kenelle uskoutuisin. Olisi hyvinkin voinut olla, että se olisi ollut Pentti Linkola. Hänellä oli sellaista ymmärrystä ja herkkyyttä kuunnella toista ihmistä. Samalla tavalla kuin hän kuunteli luontoa, niin sitä herkkyyttä oli hänessä eri suuntiin.

Riitta Kylänpää on kirjan julkaisemisen jälkeen ollut Linkolaan yhteydessä aina silloin tällöin. Viime aikoina Linkola oli jo huonossa kunnossa, mutta halusi säilyttää oman itsenäisyytensä.

– Hän inhosi vanhenemista, koska ruumiin voimat vähenivät ja hänelle se ruumiin kunto oli ollut se kaiken a ja o. Silloin kun hän vihreille laati ehdotustaan puolueohjelmaksi, niin siinäkin hän korosti ruumiillisen kunnon merkitystä. Ja ruumiilla tekemisen tärkeyttä.

Kylänpää sanoo Linkolan rakastaneen metsiä koko sydämestään, koko kehollaan.

– Luulen, että se työ minkä hän teki vanhojen metsien puolesta, niin siellä hänen perintönsä humisee honkien latvoissa.

Haavisto: "Luonnonsuojeluasioissa löytyi aina yksimielisyys"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo uutisen Linkolan poislähdöstä pysäyttäneen.

Haavisto sanoo saaneensa aikanaan ympäristöherätyksen lukemalla Linkolan kirjoittamaa Unelmat paremmasta maailmasta -kirjaa, joka on kannanotto luonnonsuojelun puolesta.

– Hän on vaikuttanut monen sukupolven ajatteluun ja ehkä se ehdottomuus luonnon puolesta on myöskin sellainen hänen perintönsä.

Poliitikko, Vihreän liiton kansanedustaja ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, Helsinki, 5.4.2020.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo uutisen Pentti Linkolan poislähdöstä pysäyttäneen.Jari Kovalainen / Yle

Haavisto tituleeraa Pentti Linkolaa suomalaisen luonnonsuojelun grand old maniksi, merkittäväksi henkilöksi. Vihreässä liikkeessä Linkola oli yksi alullepanijoita, mutta nopeasti syntyi myös linjaristiriitoja.

– Hän ei ollut kovin sosiaalinen, ihmisrakas tai ihmisoikeuksia puolustava. Hän näki pikemmin ihmisen kuormana maapallolle ja tässä tietysti näkyi myös linjaerimielisyydet.

Haavisto alleviivaa, että luonnonsuojeluasioissa kuitenkin löytyi aina yksimielisyys.

– Uskon, että hän jättää sen perinnön, että jokainen voi tehdä jotain luonnonsuojelun eteen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi Linkolan kuolemaa Twitterissä.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Lue myös:

Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

Pentti Linkola – suomalaisen luonnon suorapuheinen sankari on poissa

Sielun peili: Pentti Linkola

Persona non grata: Pentti Linkola

Lue seuraavaksi