1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Etla ennustaa Suomen velkasuhteen nousevan 70 prosenttiin – Kangasharju: ”Tämä ei maata mullista, jos meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi”

Ylen tietojen mukaan hallitus suunnittelee kehysriiheä varten uutta miljardiluokan kriisipakettia yrityksille ja kunnille.

koronavirus
Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ei pidä Suomen velkaantumista vielä huolestuttavana.Mikko Ahmajärvi / Yle

Suomen julkinen talous velkaantuu nyt kovaa vauhtia koronakriisin aikana. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on ilmoittanut mittavista tukipaketeista, joilla pyritään estämään kannattavien yritysten konkurssit.

Samalla valtio joutuu käyttämään paljon rahaa myös juokseviin menoihin, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kulut kasvavat kriisin hoidossa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi Ylelle, että Suomen velkasuhde kasvaa tämän vuoden aikana joko hieman yli 68:aan tai yli 71 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ennen kriisiä velka oli hieman alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Velkasuhteella mitataan sitä, kuinka paljon julkisella taloudella on velkaa suhteuttuna talouden kokoon.

– Tämä ei maata mullista, jos meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

Suomen julkinen velka per bkt.
Ilkka Kemppinen / Yle

Suomi tarvitsee kriisin jälkeen talouden tasapainotusohjelmaa, jotta kansainvälisten rahoittajien usko maan takaisinmaksukykyyn säilyy.

Etlan eri arviot velkaantumisesta perustuvat erilaisiin lähtöoletuksiin siitä, kuinka pitkä koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä tulee.

Lievemmän velkaantumisen arviossa ajatellaan, että Suomi lähes menettää kaksi ensimmäistä vuosineljännestä ja juhannuksen jälkeen elämä alkaa vähitellen palautua entisen kaltaiseksi Suomessa ja maailmalla.

Toisessa skenaariossa toipuminen on hitaampaa sekä Suomessa että maailmalla.

Kangasharju ei usko, että Suomen valtiolainojen korot nousevat kriisin seurauksena. Siihen osaltaan vaikuttaa Euroopan keskuspankin voimakas elvytys ja muiden maiden velkaantuminen samalla tavalla.

Kun muutkin maat velkaantuvat, luottoluokittajien epäilys ei kohdennu pelkästään Suomen velanhoitokykyyn.

Hallitus tukee yrityksiä yli 16 miljardilla eurolla

Hallitus kokoontuu kehysriihen ensi viikon alussa. Kehysriihi keskittyy ennen kaikkea koronakriisin hoitamiseen.

Ylen tietojen mukaan hallitus suunnittelee kehysriihessä uutta miljardiluokan kriisipakettia sekä kunnille että yrityksille, mutta sen sisällöstä ei ole vielä poliittista päätöstä.

Kriisipaketti pitää myös sisällään jo tehtyjä päätöksiä esimerkiksi sosiaaliturvan laajentamisesta ja viranomaisten juoksevien menojen kattamisesta.

Hallituksesta arvioidaan, että Suomi velkaantuu kaksinumeroisen miljardiluvun verran tänä vuonna.

Laskelmat loppuluvusta ovat yhä kesken, mutta keskeinen kysymys kuuluu, alkaako luku numerolla yksi vai kaksi.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi Ylelle, että Suomen tähänastiset tukitoimet ovat olleet suuremmat kuin Ruotsin, jos asian suhteuttaa bruttokansantuotteeseen.

Tukipaketin koossa Suomi jää kuitenkin esimerkiksi Saksasta, Italiasta ja Britanniasta jälkeen.

– Suomen paketti kestää hyvin vertailun. Meno- ja verotoimien osuus on suurimpia. Takaukset ovat huomattavasti epämääräisempi erä ja niitä voidaan helposti lisätä, jos tarvetta ilmenee, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo.

Eri maiden kriisipaketit - graaffi
Riikka Tähtinen/ Yle

Maiden vertailu on kuitenkin hankalaa, koska niiden toimet ovat erilaisia. Lähes kaikkialla lainojen takaukset ovat suurin erä, koska ne ovat nopein ja helpoin toimenpide tehdä.

Huovarin mukaan Yhdysvaltojen tukipaketti eroaa muista siinä, että kotitalouksien ja sairaanhoidon menojen osuus on muita maita suurempi. Se johtuu heikosta työttömyys- ja sosiaaliturvasta sekä yksityisestä sairaanhoidosta.

Entä onko Suomen tukipaketti riittävä, jotta yritykset eivät laajassa mitassa kaatuisi ja kriisin jälkeinen nopea nousu olisi mahdollinen.

– Ilman muuta tarvitsemme lisäpaketteja. Akuutin kriisin jälkeen joudumme miettimään, millaisia velka-armahduksia joudumme tekemään, jotta yritykset voisivat työllistää ja investoida tulevaisuudessa, Etlan Kangasharju sanoo.

Samaa mieltä on myös Huovari. Hänen mielestään hallituksen ei kannata antaa kaikkea tukea heti, koska kriisi kestää vielä pitkään.

Nopea vai pitkittynyt kriisi?

Eri tutkimuslaitokset ovat antaneet arvioita siitä, kuinka paljon Suomen talous supistuu tämän vuoden aikana.

Etla arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Pellervon taloustutkimus on puolestaan haarukoinut talouden laskuluvuksi 3–6 prosenttia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen pitää arvioita uskottavina. Hän uskoo Kangasharjun tavoin V:n muotoiseen kriisiin, jossa jyrkkää pudotusta seuraa nopea kasvu.

– Ihmisten kulutustottumuksia ei voi näin lyhyessä ajassa muokata. Ajattelemme, että yritykset pääsääntöisesti lomauttavat ihmisiä, jotta ne saavat saman työvoiman tekemään samaa työtä takaisin, Pylkkänen sanoo.

johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan päättäjiltä vaaditaan rohkeutta, kun he alkavat poistaa koronaviruksen takia astettuja rajoitustoimia.Jari Kärkkäinen / Yle

Perinteisesti vientimarkkinat ovat tuoneet Suomeen suhdannevaihtelut, jolloin kotimarkkinat ovat kannatelleet taloutta.

Nyt tilanteessa erikoista on se, että myös kotimarkkinat sulavat alta. Kotimarkkinat muodostavat kuitenkin suurimman osan bruttokansantuotteesta.

Huovari ei ole yhtä toiveikas kuin kollegansa. Hän pitää todennäköisenä, että edessä on hitaan toipumisen tie Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Hidas toipuminen johtuisi siitä, että rajoitustoimia joudutaan pitämään yllä pitkään, koska viruksen leviämistä ei saada tarpeeksi tehokkaasti estettyä. Tämän takia talousvaikutuksetkin ovat laajoja.

Pylkkänen sanoo, että päätöksen tekeminen kovista rajoitustoimista vaatii rohkeutta hallitukselta, mutta niin vaatii myös niiden poistaminenkin.

– Milloin on uskallusta ja valmiutta luopua näistä rajoituksista. Mielestäni tämä on vielä uskaliaampi päätös kuin rajoitusten asettaminen, Pylkkänen sanoo.

Päätös rajoituksista luopumisesta edellyttää jonkinasteista varmuutta siitä, ettei virus lähde leviämään vauhdilla uudelleen.

Juttua muokattu 5.4. klo 19.36: Muutettu Aki Kangasharjun sitaatti ”tämä ei maata mullista, kun meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi” muotoon ”tämä ei maata mullista, jos meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi”.

Lue lisää:

Hallitus pelastaa taloutta uuden kriisiryhmän avulla: Ryhmän vetäjä Vesa Vihriälä lyö tiskiin kylmät faktat tilanteesta

VM:n budjettipäällikön mukaan valtiontalous painuu yli 10 miljardia alijäämälle tänä vuonna

Lue seuraavaksi