Peppi Tyykilän puoliso ei saa jäädä synnytyssairaalaan koronaohjeiden vuoksi: "Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan päiviin tai viikkoihin"

Kätilöliiton mukaan sairaaloilla on nyt suuri vastuu varmistaa, että perheet saavat riittävästi tukea.

synnytys
Peppi Tyykilä ja Jukka Kärki
Joulukuussa Peppi Tyykilä ja Jukka Kärki kertoivat tuttavilleen odottavansa perheenlisäystä. Nyt odotusta kuitenkin varjostaa myös pelko. Peppi Tyykilä

– Rauhallinen odotusaika on muuttunut voimakkaiksi peloiksi, huokaa ensisynnyttäjä Peppi Tyykilä.

Tyykilän ja hänen miehensä Jukka Kärjen esikoisen on tarkoitus syntyä kuun lopussa. Nyt Tyykilää huolettaa erityisesti se, miten hän tulee selviämään synnytyksestä, kun lapsen isä saa olla sairaalassa vain synnytyksen ajan.

Maanantaista lähtien synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö pääsee mukaan sairaalaan vain synnytyksen ajaksi. Puoliso ei voi olla mukana synnytystä edeltävillä käynneillä tai vierailla äidin ja vauvan luona osastolla synnytyksen jälkeen. Perhehuoneet suljetaan. Näin pyritään estämään koronavirustartuntoja.

Vain terve tukihenkilö pääsee mukaan synnytykseen. Jo aiemmin tukihenkilöiden pääsy mukaan esimerkiksi raskauden ajan ultraäänitutkimuksiin kiellettiin.

Linjaus on tehty viiden yliopistosairaalan yhteisessä pandemiatyöryhmässä.

Suomessa on vuosikymmeniä tehty työtä perhekeskeisyyden, tasa-arvoisen vanhemmuuden ja imetyksen tuen hyväksi. On riski, että näissä asioissa tulee nyt notkahdus.

Katriina Bildjuschkin

Rajoitukset ovat herättäneet paljon keskustelua ja huolta odottavien äitien ryhmissä sosiaalisessa mediassa.

– Erityisesti minua pelottaa se, jos synnytys ei sujukaan normaalin kaavan mukaan. Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan useisiin päiviin tai viikkoihin ollenkaan, sanoo Satakunnan keskussairaalassa Satasairaalassa synnyttävä Tyykilä.

Myös tulevaa isää, Jukka Kärkeä, tilanne huolettaa.

– Kyllähän se kuulostaa siltä, että äiti on yksinäisessä tilanteessa, jos isää ei päästetä. Se on monelle ensisynnyttäjälle hankala tilanne. Äidille voi tulla jaksamisessa ongelmia, ja se taas tuo stressiä isälle sen äidin jaksamisesta.

Ottaako perhekeskeisyys askeleen taaksepäin?

Suomen Kätilöliitto on huolissaan perheiden saaman tuen heikkenemisestä.

– Suomessa on vuosikymmeniä tehty työtä perhekeskeisyyden, tasa-arvoisen vanhemmuuden ja imetyksen tuen hyväksi. On riski, että näissä asioissa tulee nyt notkahdus, sanoo Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin.

Monet synnytyssairaaloiden normaalit toiminnot ovat nyt jäissä. Synnytyssairaalat ovat kesketyttäneet synnytysvalmennukset ja tutustumiskäynnit sairaaloihin. Osassa kunnista myös neuvoloiden synnytysvalmennukset on peruttu. Synnyttäneitä äitejä imetyspulmissa palvelevat imetyspoliklinikat on suljettu.

– Ei ole millään tavalla perusteltua lopettaa esimerkiksi synnytysvalmennuksia kokonaan. Ne tulisi muuttaa yksilökäynneiksi tai ryhmävalmennukseksi etäyhteydellä, Bildjuschkin sanoo.

Hänen mukaansa etäyhteyksiä voidaan hyödyntää monenlaisessa toiminnassa. HUSin alueella esimerkiksi synnytyspelkovastaanottoja pidetään etänä.

5 päivän ikäinen tyttö imee rintaa imetystyynyn päällä.
Osa hyvää synnytyksen hoitoa on esimerkiksi imetyksen ja vauvanhoidon ohjaus synnytyksen jälkeen.Kristiina Lehto / Yle

Kätilöt kovilla aiemminkin

Koronaepidemia on lisännyt painetta kotiuttaa synnyttäjät ja vauvat sairaalasta mahdollisimman nopeasti. Moni uudelleensynnyttäjä myös toivoo polikliinista synnytystä, jossa kotiin pääsee 6–24 tunnin kuluttua syntymästä. Ensisynnyttäjille näin nopea kotiutuminen ei yleensä ole mahdollinen.

Ensisynnyttäjä Peppi Tyykilä sanoo synnytyksen jännittävän. Häntä huolettaa, miten yhteiskunta aikoo tukea äitejä, joille yksin jäämisestä syntyy mahdollisesti traumoja.

– Nyt olen jo kuullut kauhutarinoita, minkälaisia kohtaloita on ollut äideillä niissä sairaaloissa, joissa tiukennuksia on jo otettu voimaan etukäteen.

– Uskon, että tämä voi vaikuttaa myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Mielenterveysasiat tulevat vielä enemmän esille.

Moni tuore äiti tarvitsee synnytyksen jälkeen paljon apua vauvan hoidossa ja tukea imetyksessä. Kätilöliiton mukaan hoitohenkilöstön määrä on monissa sairaaloissa on vedetty niin tiukalle, että puolisoiden apu synnyttäneen äidin vierellä on ollut korvaamattoman tärkeää.

– Sairaaloilla on nyt valtava vastuu varmistaa, että työvoimaa on riittävästi. Kätilöt ovat nyt monessa sairaalassa erittäin tiukoilla, Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin sanoo.

HUS lupaa etäpalveluita perheiden tueksi

Tuleva isä Jukka Kärki sanoo, että tilanne on myös hieman eriarvoistava, kun lapsen isä ei pääse viettämään vastasyntyneen kanssa rauhassa aikaa.

– Se vaikeuttaa sitä ensihetkeä, kun ei pääse heti lapsen kanssa läheiseen kontaktiin, ja tuo epävarmuutta tilanteeseen, yhdessä perheenä olemisen alkuun. Ei se mukava tilanne tule olemaan.

HUSin alueen synnytyssairaaloissa perheet ovat ottaneet linjauksen vastaan kirjavin tuntein, kertoo ylihoitaja Katja Koskinen HUSista.

– Osa perheistä on ollut hyvin pettyneitä, ja sairaalassa on nähty pelokkaita ja itkuisia äitejä. Mutta paljon on tullut myös ymmärrystä linjauksia kohtaan, Koskinen sanoo.

Kun hoitoaikoja sairaalassa pyritään lyhentämään nyt entisestään, etäpalveluita koteihin lisätään, Katja Koskinen lupaa. Hänen mukaansa HUSin sairaaloihin saadaan ensi viikolla etäyhteyksiin sopivaa välineistöä, jonka avulla kätilö voi opastaa kotiutunutta perhettä.

Se vaikeuttaa sitä ensihetkeä, kun ei pääse heti lapsen kanssa läheiseen kontaktiin, ja tuo epävarmuutta tilanteeseen, yhdessä perheenä olemisen alkuun.

Jukka Kärki

32-vuotias Peppi Tyykilä kertoo, että hänen raskausaikansa on ollut haastavaa, ja Tyykilä on ollut todella kipeä.

– Miten yksin selviydyn perusasioista; lapsen sylissäpitämisessä, kantamisessa, nostamisessa? Puhumattakaan, jos joutuisin sektiotilanteeseen. Siinä kuka tahansa on hyvin kipeä ja kuntoutuminen kestää pitkään.

Keisarileikkauksella synnyttäneet äidit eivät pysty heti synnytyksen jälkeen hoitamaan vauvaa tai nostamaan tätä rinnalle imetettäväksi.

Yksi kätilöiden tärkeimmistä tehtävistä synnytyksen jälkeen on imetyksen tukeminen. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan koronavirus ei estä imetystä ja imetykseen tulisi kannustaa pandemiasta huolimatta.

Kätilöliiton, Terveydenhoitajaliiton sekä imetyksen tuen järjestöjen yhteinen huoli on (siirryt toiseen palveluun), että imetykseen tarjottava tuki vähenee koronalinjausten vuoksi. Imetyksen jatkon ja maidonerityksen kannalta ensimmäiset päivät ja viikot synnytyksen jälkeen ovat ratkaisevia.

Osallistu keskuteluun aiheesta. Keskutelu suljetaan 6.4. klo 23.

Lue myös:

"Synnytys on lapselle hänen elämänsä vaarallisin hetki" – Mikko Tarvonen on todennäköisesti maailman kokenein kätilö

Synnyttäjät kertovat huonosta kohtelusta ja hoitajien kiireestä Naistenklinikalla – Jatkuvan muuttorumban keskellä työskentelee kokemattomia kätilöitä