Hyppää sisältöön

Suojavälinepula hoivakotien koronatartuntojen taustalla – Hoitajaliitto: "Hoitaja on ainut, joka tartuttaa koronaa potilaisiin"

Lähi- ja perushoitajien liittoon tulee hoitajilta päivittäin jopa sata yhteydenottoa maskien ja suojavarusteiden puutteista hoitolaitoksissa.

Valmiussuunnitelmien mukaan kunnissa ja erilaisissa paikoissa tulee olla riittävä määrä välineistöä ja varmuusvarastoja. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tietää, mistä tuoreet koronatartunnat ja jopa muutamat kuolemat vanhusten hoivakodeissa pitkälti johtuvat: maskien, suojavarusteiden, käsidesien ja yleensä hygieniavarusteiden vähyydestä ja jopa vääristä ohjeistuksista ja virheellisestä ajattelumallista niiden käytössä.

– Tällä hetkellä on käytetty aivan liian vähän maskeja tai niitä ei ole ollut. Eikä ole ollut käsidesejä eikä muutakaan. Ennaltaehkäisy on jäänyt kokonaan hoitamatta. Ei se näin voi mennä, Paavola sanoo.

Ajattelu ympäri

Paavolan mukaan monessa paikassa on ohjeistettu käyttämään maskia vain korona- tai flunssapotilaan hoidossa. Muu käyttö on siis jäänyt vähälle ja ajatuksena on nimenomaan ollut suojella hoitajaa potilaan tartunnalta.

Paavolan mielestä taas koko suojautumisen normiajattelu pitäisi nyt kääntää toisinpäin vanhusten ja vammaisten ympärivuorokautisen hoidon laitoksissa: ei suojella hoitajia potilaiden koronatartunnoilta vaan toisin päin. Suojellaan potilaita hoitajien tuomilta tartunnoilta.

– Hoitaja on ainut, joka tartuttaa ympärivuorokautisessa palvelutalossa olevia ihmisiä. Kukaan muu ei voi tuoda koronaa sinne, koska asukkaat eivät käy kaupassa, eivät ulkoile eivätkä tee yleensä mitään muutakaan. Ja kun taloon ei pääse enää vierailijoitakaan, niin juuri hoitajat tuovat sen koronan ja sen takia hoitajilla pitää olla maski ja ylettömän hyvä hygienia: koko ajan ja kaikilla hoitajilla.

Silja Paavolan mielestä huonokuntoisia potilaita pitäisi nyt suojella hoitajien kantamilta tartunnoilta. Kuva: Elsa Vihmari-Henttonen / Super

Sata hätähuutoa päivässä

Paavolan mukaan liiton hoitajajäseniltä tulee päivittääin jopa sata soittoa, sähköpostia tai muuta viestiä välinepuutteista.

– Yhteydenottoa tulee ympäri Suomea, eniten isoista kaupungeista ja isoista maakuntien kuntayhtymistä.

Paavolan mukaan yhteydenottojen pääviesti on, että miksi hoitajilla ei ole suojavälineitä ja miksi ei ole maskeja.

– Tiedostamme kaikki, miten tärkeitä maskit nyt olisivat ja nimenomaan kertakäyttöiset maskit. Avainsana on kertakäyttöinen, Paavola tähdentää.

Miksi niitä maskeja ei ole ollut käytettävissä?

– Niitä ei varmaan ole ollut. Niitä lähti kolme miljoonaa kappaletta viime viikolla jakeluun, mutta ne menevät sairaanhoitopiireittäin. Yksityiset joutuvat hankkimaan niitä jostain muualta, niin niitä ei vaan ole heillä (tarpeeksi) .

Valtio ei ole varusteautomaatti

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että suojavarusteita tarvitsevien tulee hankkia varusteita esimerkiksi tukuista. Huoltovarmuuskeskus on tarkoitettu vain tämän yli menevään määrään ja sieltä tulevat varusteet jaetaan viidelle erikoissairaanhoidon vastuualueelle eli ervoille.

– Ervat puolestaan jakavat varusteita edelleen alueille. Yksityiset yritykset, joilla on kunnan kanssa järjestämisopimus, saavat niitä kunnan kautta ellei niillä ole omia hankintakanavia, Kumpulainen kertoo.

Kumpulaisen mukaan jakelussa on ollut ongelmia.

– Meillä on ollut selvästi jonkinasteinen logistinen haaste.

Valmiussuunnitelmien mukaan kunnissa ja erilaisissa paikoissa tulee olla riittävä määrä välineistöä ja varmuusvarastoja. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla.

– Osassa paikoista ne ovat hyvin pandemiasuunnitelmien mukaisia, osassa ei.

Kumpulaisen mukaan Huoltovarmuuskeskus, sairaanhoitopiirit ja yksityiset ovat käynnistäneet tilauksia omien kanaviensa kautta.

– Nyt selvitellään myös kotimaisen tuotannon mahdollisuus. Esimerkiksi sairaanhoidossa tarvittavia visiirejä aletaan valmistaa Suomessa.

Mehiläinen perää selkeyttä

Terveysjätti Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo sanoo, että myös yksityisten kuuluu saada suojavarusteita Huoltovarmuuskeskukselta.

– Huoltovarmuuskeskuksen varastot kuuluvat ministeriönkin mukaan sekä julkisille että yksityisille tuottajille.

Lahdensuon mukaan kuntien jakelujärjestelmien käytännöt ovat olleet valitettavan erilaisia ja selkeämpiä ohjeistuksia kaivataan monin paikoin.

– Yhteistyö on kunnissa käynnistynyt eriaikaisesti ja on valitettavasti vielä aika alkumetreillä.

Lue lisää: