Työterveyslaitos: Suomalaisten korkea työtyytyväisyys saattaa olla laskussa

Käynnissä olevan tutkimusaineiston perusteella noin kolmannes työikäisistä kokee työssään tylsistymistä viikoittain.

työviihtyvyys
Yhdeksännen luokan oppilaita englannin kielen opetuksen tunnilla.
Työterveyslaitoksen testin mukaan työn imua koetaan usein opetusalalla.Jari Kovalainen / Yle

Suomalaisista noin 80-90 prosenttia kokee olevansa työhönsä melko tai erittäin tyytyväinen, alasta riippumatta. Työterveyslaitoksen tällä hetkellä käynnissä olevan ja vielä julkaisemattoman väestökyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että luku saattaa olla laskemassa.

– Moni suomalainen tunnistaa kyllä työssään epäkohtia ja epämukavuuksia, mutta ajattelee että asiat voisivat olla huonomminkin. Tällä perusteella suurin osa antaa perusmyönteisen arvion omasta työtyytyväisyydestään, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Hakasen mukaan työn imulla tarkoitetaan aidosti myönteistä tilaa, jossa ihminen viihtyy työssään ja kokee sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Työn imua kuvastaa energinen olo, omistautuminen, positiivinen asenne ja parhaimmillaan jopa tietynlaiseen flow-tilaan uppoutuminen.

Työn imua tai tylsistymistä

Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ollut noin kymmenen vuotta Työn imu -testi. Testiin on tähän mennessä vastannut noin 100 000 suomalaista, ja helmikuun lopulla valmistuneiden tulosten perusteella 60 prosenttia suomalaisista kokee työn imua vähintään joitakin kertoja viikossa.

40 prosenttia suomalaisista kokee työn imua kerran viikossa tai harvemmin. Tässä porukassa ovat mukana myös ne, jotka eivät koe työn imua juuri lainkaan.

Työn imun kääntöpuolelta löytyy Hakasen mukaan tylsistymistä, työuupumusta ja työholismia. Työterveyslaitoksen käynnissä olevan tutkimusaineiston perusteella 34 prosenttia työikäisistä kokee työssään tylsistymistä viikoittain.

– Tylsistymisellä tarkoitetaan, että henkilö ei pääse käyttämään vahvuuksiaan, työ ei motivoi, aika kuluu hitaasti tai siinä on muita elementtejä, jotka estävät työn imun toteutumisen, Hakanen kertoo.

Noin 4,5 prosenttia työikäisistä kärsii työholistisista piirteistä usein: ihminen haalii liikaa töitä, potee syyllisyyttä vapaa-ajalla tai lomilla sekä laiminlyö vapaa-ajan menojaan. Käynnissä olevan tutkimuksen alustavien tietojen perusteella lähes 4 prosenttia suomalaisista kokee työuupumusoireita usein.

Raskaassa hoitotyössä paljon työn imua

Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työn imua koetaan eniten opetusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

– Pidän tätä erityisen mielenkiintoisena, sillä näitä aloja pidetään yleensä myös hyvin raskaina ja kuormittavina. Työhyvinvointi ei ole mustavalkoinen asia. Työn imua on mahdollista kokea yhtä lailla, vaikka työ olisi henkisesti kuormittavaa, kunhan se koetaan myös tärkeäksi ja mielekkääksi.

Työn imun kokemukset ovat yleisempiä esimies- kuin työntekijäasemassa. Keskimääräistä vähemmän työn imua koetaan esimerkiksi teollisuusalalla.

– Kiinnostavaa on mielestäni myös se, että naiset kokevat työn imua miehiä useammin ja vanhemmat työntekijät enemmän kuin nuoret.

Jatkuva tyytymättömyys voi kuormittaa

Kun ihminen voi hyvin työssään, myös hänen työkykynsä säilyy parempana: työ sujuu tehokkaammin, paremmalla keskittymiskyvyllä ja työtä jaksaa myös kehittää, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen.

Työviihtyvyys on usein kytköksissä työilmapiiriin.

– Kiinnostava kysymys on, tuottaako työssä viihtyminen hyvää työilmapiiriä vai hyvä työilmapiiri työssä viihtymistä. Ajattelen, että kyseessä on tilanne, jossa molemmat vahvistavat toisiaan, Moilanen toteaa.

Pitkään jatkunut tyytymättömyys työhön saa helposti aikaan kielteisiä seurauksia. Kokemus työn kuormittavuudesta saattaa kasvaa, mieliala laskee myös työn ulkopuolella ja keho voi reagoida eri tavoin. Mielessä herää usein ajatuksia työtehtävän tai työpaikan vaihtamisesta.

Hyvä työporukka voi pitää työssä

Työyhteisössä työntekijöiden tyytymättömyys voi näkyä vastuuttomana työkäytöksenä, työtehon laskuna, yhteistyöongelmina tai lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Tyytymättömyys ei kuitenkaan läheskään aina johda työpaikan tai ammatin vaihtamiseen. Asiantuntija Seija Moilasen mukaan keskeinen syy tähän on turvallisuus tai vaihtoehtojen puuttuminen.

– Jos tiedossa ei ole uutta työtä, joka mahdollistaa riittävän taloudellisen toimeentulon, työpaikan vaihtamisen kynnys kasvaa. Syynä voi se, ettei omaa osaamista vastaavaa työtä yksinkertaisesti ole tarjolla tai se, ettei ihminen itse luota omiin mahdollisuuksiinsa löytää uutta työtä.

Toisaalta esimerkiksi työuupumuksesta kärsivän henkilön kaikki energia voi mennä päivästä toiseen selviytymiseen, jolloin hänellä ei välttämättä ole voimia etsiä vaihtoehtoja.

Joissakin tapauksissa hyvä työporukka voi olla syynä siihen, että henkilö pysyy työssä, joka ei vastaa omia odotuksia. Joskus voi olla myös päinvastoin: työ tuntuu mielekkäältä, mutta työyhteisöön liittyvät ongelmat saavat pohtimaan työpaikan vaihtoa.