"Akuutin kriisin yli ensin" – neuvottelut taloushaavojen paikkaamisesta käynnistyvät kehysriihessä huomenna

Hallitus kokoontuu huomenna kehysriiheen, jossa neuvotellaan valtiontalouden tasapainosta ja tulevien neljän vuoden talouslinjasta.

verotus
Sami Yläoutinen haastateltavana Senaatintorilla
– On selvää, että julkinen talous tulee ottamaan valtavan iskun tästä kriisistä, sanoo budjettipäällikkö Sami Yläoutinen. YLE / Antti Hacklin

Kaksipäiväisen kehysriihen odotetaan keskittyvän lähes täysin koronakriisin hoitamiseen. Akuutti tilanne hoidetaan ottamalla runsaasti velkaa, ja talouden tasapainoa mietitään vasta kun kriisi on ohi.

– Meidän alijäämä tulee tänä vuonna olemaan jokin matkaa toistakymmentä miljardia euroa. Luonnollisesti tällä tulee olemaan iso vaikutus valtion velkaan. Näihin tarkkoihin numeroihin palataan sitten julkisen talouden riihen yhteydessä, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Korona luo talouteen miljardipaineet
Samuli Huttunen / Yle

Hänen mukaansa kehysriihen keskustelujen polttopiste on selvä:

– Nyt fokus on tämän akuutin kriisin hoitamisessa. Tähän julkisen talouden tervehdyttämiseen ja niihin toimenpiteisiin palataan sitten myöhemmin.

Ykkössijalla resursseja kohdennettaessa on ihmisten terveys. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on todennut, että terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat toimet eivät varmasti rahoituksesta jää kiinni.

Kriisistä toipumisen kannalta on kuitenkin keskeistä myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen.

– Tässä ensivaiheessa painopiste on ollut yritysten rahoituksen turvaamisessa ja sen huolehtimisessa että elinkelpoiset yritykset selviäisivät tämän kuopan yli. Jatkossa lisäbudjeteissa tullaan tekemään toimenpiteitä sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista, Yläoutinen toteaa.

Virkamiehen roolissaan budjettipäällikkö Yläoutinen ei lähde arvioimaan sitä, pitäisikö koronakriisin aiheuttamien alijäämien kattamiseksi esimerkiksi laajentaa veropohjaa ottamalla käyttöön erityinen koronavero.

Myöskään Veronmaksajain keskusliitossa uudesta erityisverosta ei innostuta.

Teemu Lehtinen
Verokorotuksille on hyvin vähän tilaa, katsoo Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.Yle

– Käytetään niitä verotuksen instrumentteja joita meillä on. Välillisiä veroja ja tuloveroja ja koetetaan säätää ne kannustavalle ja hyvälle tasolle. Ja niin että valtiollakin rahat riittävät. Silloin on tärkeä purkaa työn verotuksen kiristyksiä, jotta työllisyydelle jää tilaa parantua, toteaa toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Hänen mukaansa veronkorotukset ovat muutenkin nyt huono vaihtoehto.

– Vanhastaanhan kulutusveroja ja erilaisia haittaveroja on kiristetty, mutta kyllä monet nekin aika tapissa alkavat olla. En usko että veronkiristykset siinä rahoituksessa ovat pääasia. Talous pitää saada kasvuun ja menoja katsoa kriittisesti, Lehtinen linjaa.

Rajoja veronkiristyksille asettaa muun muassa kansainvälinen kilpailu.

– Minusta on hyvin rajalliset mahdollisuudet kiristää, varsinkin tuloverotusta. Se koskee sekä yrityksiä, yrittäjiä että palkansaajia. Nämä verot ovat niin korkeat tänä päivänä, että en lähtisi niitä korottamaan. Enkä usko, että niistä löytyy lääkettä tässä tilanteessa.

Suomen valtionvelka 2010–2020
Samuli Huttunen / Yle

Lehtinen kuitenkin myöntää, että valtion taloutta on tasapainotettava.

Silloin pääpaino on hänen mukaansa menojen hillinnässä ja rakenteellisissa uudistuksissa. Jo ensi vuodesta on tulossa haastava.

– Verotuksessa ensi vuosi 2021 on kriittinen. Siitä päätetään elokuun budjettiriihessä. Sinne on tulossa korotuspaineita sosiaalivakuutusmaksuista, työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta. Kunnissa on paineita, luettelee Lehtinen.