Onko sinua "kytätty"? Yskäisystä julkisella paikalla on tullut paheksuttava teko, mutta tutkijan mukaan syyllistämisessä on myös hyviä puolia

Koronakriisi on tehnyt meistä kaikista yhteisen edun valvojia, niin hyvässä kuin pahassa.

koronavirus
Kävely kielletty -kyltti ulkoilualueella.
Kun kontrolloimaton riski kasvaa, seuraa pelko. Näin ollen lenkkipolkujen ihmismassat voivat niin sanotusti ketuttaa. Kuvituskuva.Nella Nuora / Yle

Toimintaasi seurataan. Hiplasitko hedelmiä kaupassa liian pitkään? Erehdyitkö yskäisemään junassa? Julkaisemaan kuvan kävelyretkestä ystävän kanssa?

Tämä tarkkailija ei ole poliisi tai valtiovalta. Se voi olla lähimmäisesi, entinen työkaverisi tai ex-kumppanisi.

Termi covidiot, vapaasti suomennettuna covidiootti, ilmestyi urbaaniin sanakirjaan (siirryt toiseen palveluun) maaliskuun puolen välin tienoilla. Sana viittaa esimerkiksi hamstraamisesta kärähtäneeseen tai muuten yleisistä ohjeistuksista piittaamattomiin.

Onko sosiaalisesta tuomitsemista hyötyä? Mistä halu toisten kyttäämiseen johtuu?

Paine sääntöjen ja ohjeistuksien noudattamiseen korostuu poikkeustilanteessa, jossa oma terveys on uhattuna, toteaa sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. Tutkimustyössään hän on perehtynyt muun muassa yhteiskunnan muutoksiin.

– Herkistymme tarkkailemaan muiden toimimista näiden normien ja sääntöjen mukaan.

Melin muistuttaa, että niin sanottuja naapuritarkkailijoita on ollut keskuudessamme aina.

– Normaalioloissakin he tarkkailevat, mitä muut tekevät ja pahoittavat mielensä, jos kanssaihmiset toimivat jollain tapaa kurittomasti tai luvattomasti heidän tulkintansa mukaan.

Nyt itsekkyydestä on tullut päivän sana, toisen teoista meidän mahdollinen tuomiomme.

– Myös moni vielä hetki sitten ajattelemattomasti toiminut on ehkä korjannut toimintaansa, kun tilanteen vakavuus on hiljalleen selvinnyt. Naapuria tai ystävää ei kannata nyt syyllistää, vaan tukea oikeanlaiseen toimintaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi tilannetta Twitterissä viime viikolla.

Syyllistäminen saa ihmisen välttämään kontakteja

Poikkeustilanteen myötä sosiaaliseen kontaktiin liittyvistä säännöistä on tullut häilyviä ja epäselviä: Onko parturissa käynti oikein vai väärin? Tekeekö naapuri moraalittomasti salliessa lastensa leikkiä muiden kanssa pihalla?

– Tässä tilanteessa käyttäytymistä koskevat sosiaaliset säännöt ovat vielä vakiintumattomia ja niitä tulkitaan niin eri tavoin, että se voi johtaa sosiaaliseen syyllistämiseen ja jopa vihaan toisten käyttäytymistä kohtaan, sosiaalipsykologi Jenni Savonen sanoo Helsingin yliopistosta.

Hän näkee sosiaalisessa syyllistämisessä myös hyviä puolia, vaikka raja kyttäämisen ja tarkkailun välillä on hiuksenhieno.

Syyllistämisen pelko voi pitää ihmisen neljän seinän sisällä. Näin ollen vältytään tekemästä mitään, joista voitaisiin yhteisen edun nimissä tuomita.

–Syyllisyyden voi ajatella myös myönteisenä tunteena, jos ihminen ajattelee toimineensa väärin ja korjaa käyttäytymistään. Jos hänet taas häpäistään sosiaalisessa mediassa tai julkisella paikalla, se voi johtaa vihamieliseen vastareaktioon.

Anonyymi nainen ruokakaupan hedelmäosastolla valitsemassa tuotteita.
Muun muassa S-ryhmä on ohjeistanut asiakkaitaan välttämään hedelmien ja vihannesten turhaa koskettelua. Myös kassakapuloiden käytöstä on luovuttu.Nella Nuora / Yle

Normien noudattamista valvotaan rangaistuksin, harvemmin palkkioin. Myös sosiologian professori Melinin mukaan myönteinen lähestymistapa on parempi kuin syyllistävä.

Esimerkiksi kassajonossa syyllistämisen sijaan voi omaan tilaan tungettelevalle ilmaista, että "terveytesi takia kannattaa pysyä kauempana".

"Isovanhemmat käskettiin sotaan, sinua pyydetään olemaan kotona"

Läpi historian ihmiset ovat tehneet erontekoja "meihin ja "noihin toisiin". Poikkeusaikana puhumme muun muassa "vastuullisista" ja "vastuuttomista".

Alkua tästä jaottelusta nähtiin jo vuoden alussa, kun aasialaistaustaisia alettiin nimittelemään koronavirukseksi (siirryt toiseen palveluun).

– Kun ihmisiä pyydetään tutkimuksissa arvioimaan omia suorituksiaan, he ovat taipuvaisia näkemään itsensä paremmassa valossa. Kun kysytään, minkälainen olen kuskina tai aviopuolisona, näemme itsemme parempana kuin muut. Tämä on strategia, joilla pärjäämme maailmassa, Melin sanoo.

"Nyt yritetään herätellä solidaarisuutta ja pyritään pois yksilöllisyyden kulttuurista, jossa oltaisiin vastuussa vain omasta itsestä."

Sosiaalipsykologi Jenni Savonen

Jos kriisi syvenee, kansalaispoliiseja voi syntyä. Dystopiassa on piirteitä pohjoiskorealaisesta järjestelmästä, jossa yksi naapuri vahtii muuta yhteisöä.

Melin ei kuitenkaan usko, että tähän päädytään.

– Suomessa on ihmisiä, jotka haluaisivat kansalaisten tarkkailun ja yleisen kontrollin lisääntyvän. Meillä on kuitenkin pitkä perinne esimerkiksi itsemääräämisoikeuden kunnioittamisessa, mikä on tyypillistä myös muille Pohjoismaille.

Melinin mukaan valtiolta tarvittaisiin napakka viesti, jossa kehotetaan ihmisiä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta muita kanssaeläjiä kunnioittaen.

Hallitus ja viranomaiset ovat painottaneet puhaltamista yhteen hiileen.

Ryhmähenkeä ja yhteisön vastuuta on korostettu myös sosiaalisessa mediassa. Vallitsevia oloja summaa muun muassa "isovanhemmat käskettiin sotaan, sinua pyydetään olemaan kotona" -lausahdus ja sen eri versiot.

– Nyt yritetään herätellä solidaarisuutta ja pyritään pois siitä yksilöllisyyden kulttuurista, että oltaisiin vastuussa vain omasta itsestä, sosiaalipsykologi Savonen toteaa.

Oletko kokenut syyllistämistä tai "kyttäämistä" poikkeusolojen aikana? Aiheesta voi keskustella 10.4 klo 23 asti.

Lue lisää:

Mistä kumpuaa kapina ja välinpitämättömyys koronarajoituksia vastaan? Näin terveyspsykologi ja kriisitutkija vastaavat

Robert Sundman: Koronavirus voi jakaa meidät leireihin, mutta se saattaa tehdä myös vihollisesta ystävän

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus