Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kuormittaa perheitä – haitallinen stressi voi siirtyä lapseen

Pitkittynyt voimakas stressi voi vaikuttaa haitallisesti koko perheen hyvinvointiin. Katso kuuden kohdan lista, miten selvitä stressaavissa tilanteissa lapsen kanssa.

koronavirus
Hirviöpäiksi maalattuja pääsiäismunia.
Hyvät ihmissuhteet stressijakson jälkeen suojaavat lasta stressin huonoilta vaikutuksilta. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Koronan aiheuttama poikkeustilanne aiheuttaa herkästi perheissä stressistilanteita. Stressi kuuluu elämään eikä se pienissä määrin ole vahingollista. Mutta pitkittynyt voimakas stressi voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti koko perheen ja lasten hvyinvointiin. Stressin haittoja voi kuitenkin torjua.

1. Tunnista oma stressisi

Toksinen stressi voi näkyä aikuisen puheissa ja teoissa ja kodin ilmapiirissä. Lapselle voi aiheutua tilanteesta stressiä, jos hän ei ymmärrä mistä aikuisen äkkipikaisuus tai huono tuuli johtuu.

Riitaisa koti on yksi pitkäaikaisen stressin aiheuttaja lapselle. Uhkaavassa ympäristössä kasvavilla lapsilla stressireaktiojärjestelmät voivat kehittyä yliherkiksi ja voimakkaasti reagoiviksi. Lapsessa se voi näkyä levottomuutena ja lyhytjännitteisyytenä. tai lamaantumisena. Stressillä on vaikutusta myös oppimiseen.

Pitkään kestänyt toksinen stressi voi vaikuttaa lapsen itsesäätelytaitoihin ja toiminnanohjauksen taitoihin, sanoo kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja Turun yliopistosta.

Toksisen stressin vaikutukset lapseen riippuvat paljon siitä, millainen lapsi on ja minkä ikäinen hän on. Aikuisen kyky säädellä ja hillitä omia tunteitaan auttaa lasta.

– Silloin vanhempi pystyy toimimaan lapsen kanssa riittävän herkästi ja lasta kuunnellen ja havainnoiden, Korja neuvoo.

2. Hengitä ennen kuin reagoit

Korja muistuttaa, että pystyäkseen aidosti rauhoittamaan lasta, on vanhemman ensin saatava itsensä rauhoittumaan. Itsestä ja omasta jaksamisesta on pidettävä riittävästi huolta, että omat tunteet eivät välittyisi lapselle impulssinomaisesti.

Lapsessa aikuisen arvaamattomuus, ennakoimattomuus ja äkilliset tunnereaktiot voivat herättää voimakasta stressiä. Kannattaa miettiä, mikä on se lähin apu, jota tässä tilanteessa pysyisi saamaan, ettei turhautuminen ja kiukku pääse niin voimakkaaksi, että aikuinen ei pysty säätelemään ja hallitsemaan niitä.

Ketuksi ja pääsiäisnoidaksi pukeutuneet lapset makaavat maassa ja huutavat.
Toksisen stressin vaikutukset lapseen riippuvat paljon siitä, millainen lapsi on ja minkä ikäinen hän on. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Jos kiukku nousee, on hyvä ottaa etäisyyttä ja hengittää, ennenkuin lähtee reagoimaan tunteella tilanteeseen. Lapsen kannalta on oleellista, että ymmärtää, mitä vanhemmassa on tapahtumassa.

– Siinä tilanteessa olisi hyvä pystyä sanoittamaan lapselle, että nyt olen hermostunut ja stressaantunut ja en meinaa jaksaa. Ja tästä syystä toimin näin. Nämä ovat tärkeitä asioita sanoa ääneen lapselle, muistuttaa Korja.

On hyvin inhmillistä, että nyt kun perheenjäsenet ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään myös perheen sisäisiä ristiriitatilanteita syntyy herkästi.

– Pienet riidat eivät ole vahingollisia. Oleellista on, että miten ne pystytään selvittämään jälkikäteen muistuttaa Korja.

3. Kuuntele ja auta lasta: jokainen lapsi reagoi omalla tavallaan

Poikkeusolot ovat myös lapselle stressaava elämäntilanne. Lapsi tarvitsee aikuiselta paineisessa tilanteessa erityisen paljon säätelyapua ja rauhallista vuorovaikutusta ja mukanaoloa.

Pitkittynyt stressi vaikuttaa siihen, miten lapsi säätelee omia tunteitaan ja käyttäytymistään, ja miten hän kykenee ohjaamaan omaa toimintaansa ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan. Jokainen lapsi reagoi stressiin omalla tavallaan.

Lapsi itse ei aina pysty tilaansa säätelemään, siksi aikuisen on tarjottava tavallista enemmän tukea ja ohjausta. Aikuisen oman suuttumuksen hillitsemisessä voi auttaa toisen näkökulmaan asettuminen.

– Esimerkiksi lapsi, joka tavallisesti on omatoiminen ja kykenee huolehtimaan omista asioistaan, saattaa olla paineen alla erilainen, sanoo Korja.

Eri ikäiset lapset reagoivat eri tavalla. Leikki-ikäisen käyttäytyminen voi olla uhmakasta ja hankalaa tai se voi olla vetäytyvää ja alakuloista käyttäytymistä. Stressi voi näkyä lapsella myös nukkumisessa tai syömisessä tai muissa psykosomaattisissa asioissa kuten päänsärkynä tai mahakipuna. Tärkeää onkin miettiä, miten juuri oma lapsi reagoi stressiin.

– Jos lapsi on sen tyyppinen, että stressi näkyy levottomuutena ja vaikeutena keskittyä ja yliaktiivisena käyttäytymisenä, niin vanhemmat voivat auttaa häntä rauhoittumaan. Vetäytyvää lasta puolestaan on yritettävä saamaan yhteyteen ja jakamaan kokemuksia.

Sisarustenkin välillä on eroja, muistuttaa psykologi.

– Oleellista on, mikä juuri tälle lapselle voisi olla avuksi tässä tilanteessa. Miten minä juuri tällä temperamentilla ja persoonallisuudella reagoin tähän tilanteeseen juuri tässä elämänvaiheessa.

Myös puoliso on oma yksilönsä ja reagoi yksilöllisellä tavalla kriisissä. Stressaavissa tilanteissa on hyvä miettiä, millaista tukea oma puoliso tarvitsee.

4. Puhu kunnioittavasti ja selitä mitä tapahtui

Jos itsehillintä kuitenkin pettää, on oleellista, että tilanne käsitellään yhdessä lapsen kanssa jälkeenpäin. Lapselle täytyy palauttaa tunne, että ei ole hätää ja että lapsi on turvassa. Tämä pitäisi tehdä jo saman päivän aikana.

Lapsi koristelee pääsiäismunia, aikuinen osoittaa sormellaan vieressä.
Lapsen kannalta kaikkien tärkeimmät suojaavat tekijät ovat laadukkaat ja hyvät ihmissuhteet, joihin kuuluvat myös yhteiset hetket. Kuvituskuva. Tiina Jutila / Yle

Tärkeintä tässäkin on, että vanhempi on jo pystynyt rauhoittamaan oman tunnekuohunsa. Ei pidä feikata, koska lapsi aistii sen, muistuttaa Korja. _ _

– Lapselle voi sanoa esimerkiksi että minulla meni hermot, kun minulla oli tässä kokous kesken ja sinä tulit niin yllättäen. Kun lapsi ymmärtää mitä tapahtui, niin lapsenkin stressi helpottaa, neuvoo Korja.

5. Muista ripotella päiviin hyviä hetkiä

Lasten ja nuorten aivot ovat erityisen alttiita toksisen stressin haitoille, mutta toisaalta lapsen voimakkaasti muovautuvat aivot myös palautuvat hyvin positiivisten kokemusten myötä.

Kaikkien tärkeimmät suojaavat tekijät ovat laadukkaat ja hyvät ihmissuhteet ja hyvät vuorovaikutuskokemukset vaativan arjen keskellä.

– Yhteiset pelihetket, yhteiset ulkoiluhetket ovat tärkeitä. Muita stressiltä suojaavia tekijöitä ovat säännöllinen ja ennakoitava arki: liikunta, uni, monipuolinen ravinto ja mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen, Korja listaa.

6. Hae herkästi apua

Tärkeää on, että vanhemmat eivät jää yksin rankkojen tilanteiden keskelle. Apu voi löytyä omilta läheisiltä, tai erilaisista ammatillisista vertaispalveluista tai tukipalveluista.

Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto on avannut chat-palvelun (siirryt toiseen palveluun)perheiden tukemiseksi. Apua saa myös Mannerheimin lastensuojeluliiton puhelinneuvonnasta ja sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Keinoja rauhoittumiseen tarjoaa myös Terveyskylä.fi:n Vanhemmuuden tuki -sivusto (siirryt toiseen palveluun). Myös oman kunnan sosiaalipäivystykseen kannattaa olla yhteydessä, etenkin jos tilanteet kotona kärjistyvät.

Rauhoittumisen työkalupakki aikuiselle:

  • Tunnista – ”nyt olen vihainen”
  • Huomaa – missä suuttumus tuntuu kehossasi
  • Hengitä – muutaman kerran sisään ja ulos
  • Kuule – mitä lapsi sanoo
  • Suhtaudu empaattisesti lapsen tunteisiin
  • Puhu kunnioittavasti
  • Katso tilannetta eri näkökulmista
  • Pidä huomio tässä hetkessä, ei menneissä ongelmissa

Lähde: Lasten mielenterveystalo (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Koronavirus on kohottanut ihmisten stressitasoa ja stressi taas heikentää vastustuskykyä – "Älä stressaa" -kehotus ei kuitenkaan auta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus