Mitä pitää tapahtua ennen kuin Suomi voi alkaa purkaa koronan vuoksi määrättyjä rajoituksia? Tässä 6 kohdan lista asiantuntijoilta

Suomi tarvitsee vielä tuloksia kamppailussa koronaa vastaan.

koronavirus
Kolmen sepän patsaan sepät takovat koronavirusta hengityssuojaimissa.
Kun Suomi on saanut tartuntamäärät laskuun, meidän on myös pystyttävä pitämään viruksen uusi tuleminen kurissa aina rokotteen valmistumiseen saakka.Esko Jämsä / AOP

Koronaviruspandemia lähestyy Euroopassa vaihetta, jossa ensimmäiset maat alkavat purkaa taudin leviämiseksi asetettuja liikkumisrajoituksia.

Esimerkiksi Itävalta kertoi maanantaina, että pienet kaupat saisivat avata ovensa ensi viikolla. Uusien tautitapausten määrä kääntyi maassa laskuun maaliskuun lopussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta arvioi puolestaan viikonloppuna Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että Suomi voisi siirtyä seuraavaan vaiheeseen taudin torjunnassa kesällä. Rajoituksia lievennettäisiin, mutta viruksen uusi leviäminen pidettäisiin kurissa testaamalla, eristämällä tartunnan saaneita ja tartuntaketjuja jäljittämällä.

Suomen toimet koronaviruksen leviämistä vastaan ovat purreet, eikä tauti leviä enää eksponentiaalisesti ainakaan vahvistettujen tartuntojen valossa. Kysyimme THL:n ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mitä heidän mielestään pitäisi tapahtua ennen kuin Suomi voi laskea suojausta.

Kysymykseen vastasivat virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta, epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta ja biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Heidän mukaansa ilmassa on vielä liikaa epävarmuuksia, jotta aikataulua rajoitusten lieventämiselle uskaltaisi luvata. Aikaisintaan se voisi tapahtua kesällä. Sitä ennen koronan vastaisissa toimissa tarvitaan kuitenkin tuloksia:

1. Uusien tartuntojen määrän on käännyttävä laskuun

Vaikka koronaviruksen leviäminen Suomessa on hidastunut, päivittäisten uusien tartuntojen määrä on ollut edelleen kasvussa. Ennen rajoitusten lieventämistä asiantuntijat näkisivät mielellään tilanteen, jossa tämä luku laskisi jatkuvasti ainakin kahden viikon ajan.

Uudenmaan karanteenin purkaminen tulee kysymykseen, kun ero muihin alueisiin pienenee. Tällä hetkellä vahvistettuja koronatartuntoja on Uudellamaalla väkilukuun suhteutettuna vähintään kolme kertaa niin paljon kuin naapurimaakunnissa.

2. Sairaaloiden pitää selviytyä potilaista

Vakavat koronaviruksen aiheuttamat sairaudet kestävät pitkään ja vaativat sairaaloilta paljon. Monissa maissa koronasta johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet, kun tehohoitopaikat ovat täyttyneet.

Suomessa sairaalat ovat toistaiseksi jaksaneet kantaa koronaviruksen tehohoidolle aiheuttaman kuormituksen. Vaikein tilanne on kuitenkin vasta edessä.

– Meillä pitää olla selvä käsitys siitä, että sairaaloiden kapasiteetti riittää kaikkien potilaiden hoitamiseen, epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo.

3. Tartuntaketjujen tulee olla tiedossa

Kun koronavirus levisi Suomessa maaliskuussa, viranomaiset eivät enää pystyneet selvittämään kaikista tartunnoista, mistä ne olivat saaneet alkunsa. Tämä merkitsi epidemian siirtymistä uuteen, vaarallisempaan vaiheeseen.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon mielestä tuntemattomien tartuntaketjujen määrä onkin tärkeä mittari siinä, miten hyvin koronavirus on hallinnassa. Niin kauan kun iso osa uusista tartunnoista tulee tuntemattomista lähteistä, rajoituksia on syytä jatkaa.

Hän ottaa esimerkiksi Singaporen, jossa siirryttiin kovempiin rajoituksiin, kun enää puolet tartuntaketjuista pystyttiin jäljittämään.

– Jos pystyisimme tavoittamaan vuorokauden sisällä esimerkiksi 80 prosenttia tartunnan saaneen henkilön kontakteista, se auttaisi jo aika paljon taudin hillitsemisessä, Aivelo arvioi.

Tiettävästi THL ei ole tähän asti kertonut julkisuuteen sitä, kuinka suuri osa uusista tartunnoista tulee tunnetuista ja kuinka suuri osa tuntemattomista ketjuista.

4. Jäljittämiseen on oltava työkalut ja tekijät

Tartunnan saaneen kontaktien jäljittäminen vaatii tekijöitä, eikä heitä ole tässä vaiheessa riittävästi. Toimiva järjestelmä tartuntaketjujen jäljittämiseen on asiantuntijoiden mukaan yksi edellytys rajoitusten purkamiselle.

Yksi mahdollinen työkalu on mobiilisovellus, joka selvittäisi, kenen kanssa tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa ennen sairastumistaan. Tällaista sovellusta kehitetään Suomessa parhaillaan.

5. Testaamiskapasiteettia on lisättävä edelleen

Tähän asti Suomi on testannut lähinnä vakavasti oirehtivia COVID-19-potilaita sekä terveydenhuollon henkilökuntaa. Testaamista on lisätty, mutta esimerkiksi Norja ja Islanti testaavat väkilukuun suhteutettuna selvästi Suomea enemmän.

Nuortin mukaan meillä tulisi olla kapasiteettia testata kaikki oireelliset tai ainakin suurin osa heistä. Se auttaisi löytämään tuntemattomat tartuntaketjut nykyistä paremmin.

– Viruksen pikatestit voisivat olla tässä game changer (käänteentekevä asia), hän miettii.

Virusopin professori Ilkka Julkunen puolestaan lisää, että positiivisten testitulosten riittävän alhainen osuus oireisilla potilailla on yksi merkki paremmasta.

Myös riittävän suuri vasta-ainetestien määrä on yksi etappi reitissä ulos liikkumisrajoituksista. Niillä voidaan löytää ihmisiä, jotka ovat jo saaneet koronaviruksen, mutta eivät ole saaneet oireita.

6. Suomalaisten on jaksettava noudattaa vapaaehtoisia rajoituksia

Kontaktien välttäminen, käsipesu, yskimisetiketti, oireisena kotiin jääminen. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, mitä yksittäisiltä suomalaisilta odotetaan taistelussa koronavirusta vastaan.

Liikkumisrajoitusten purkaminen vaatii meiltä kuitenkin sitä, että emme repsahda kesän tullen. Lomakausi auttaa todennäköisesti hidastamaan koronaviruksen leviämistä, mutta ei pysäytä sitä.

Miten Suomi "voittaa" koronan?

Tutkijatohtori Tuomas Aivelon mielestä Suomen toimissa koronaa vastaan on vallinnut viime viikkoina ristiriita sanojen ja tekojen välillä. THL:n suulla on julkisesti puhuttu taudin leviämisen hidastamisesta, mutta toimet ovat kielineet sen pysäyttämisestä.

Hän näkikin THL:n pääjohtaja Tervahaudan viikonloppuna antaman haastattelun merkkinä siitä, että Suomi on siirtynyt myös puheissa Etelä-Korean linjalle: testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen.

Professori Ilkka Julkusen mukaan Suomi on valinnut aktiivisen strategian koronaa vastaan, ja ainakin lukujen valossa se näyttää toimivan.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus