Koronan positiivinen seuraus: suomalaisten kaatuilu vähentynyt selvästi

Hätäpuheluiden määrät ovat laskussa. Arkipäiväisiä onnettomuuksia, kuten kaatumisia, on ollut maaliskuussa selvästi vähemmän kuin aikaisemmin.

hätäkeskukset
Hätäkeskuksen työntekijän hiha
Yksi syy hätäpuheluiden määrän laskuun on siinä, että ihmiset eivät liiku samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Kuvituskuva. Toni Pitkänen / Yle

Hätäilmoitusten määrä on kääntynyt selvään laskuun. Vuositasolla Hätäkeskuslaitos käsittelee keskimäärin 7 700 hätäilmoitusta vuorokaudessa. Viimeisten viikkojen aikana hätäilmoituksia on käsitelty keskimäärin 6 900 kappaletta vuorokaudessa.

Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo, että laskua on tapahtunut maaliskuun alun jälkeen ja erityisesti 14. päivästä eteenpäin.

– Luonnollisestikin yhtenä tekijänä hätäilmoitusten kokonaismäärän laskussa on se, että ihmiset eivät liiku samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Esimerkiksi arkipäiväisiä pieniä onnettomuuksia, kuten kaatumisia, on ollut maaliskuussa selvästi vähemmän, Hopearuoho kertoo.

Vertailun vuoksi: Yleensä kaatumiseen liittyviä hätäilmoituksia tulee kuukaudessa keskimäärin 9 500 kappaletta, kun nyt maaliskuussa niitä tuli 8 800 kappaletta.

– Näiden yksittäisten tilanteiden lisäksi on havaittavissa, että ihmisten yleinen kynnys ottaa yhteyttä hätäpalveluihin on hiukan noussut. Vaikka koronaan liittyviä tiedusteluja tuleekin hätänumeroon, suurin osa ihmisistä osaa ottaa yhteyttä suoraan eri palvelunumeroihin, toteaa Hopearuoho.

Myös viikonloppuisin vähemmän hälytyksiä

Maaliskuun osalta on myös viikonloppuisin ollut selkeästi hiljaisempaa. Normaalisti hätäkeskus käsittelee perjantaina ja lauantaina 8 000–9 000 hätäilmoitusta vuorokaudessa.

– Nyt viimeisten viikonloppujen aikana on kyseisinä aikoina käsitelty keskimäärin 7 000-7 500 hätäilmoitusta. Esimerkiksi ravintoloihin liittyvät tehtävämäärät ovat olleet pienempiä viimeisinä viikonloppuina.

Ravintolat suljettiin perjantain ja launtain vastaisena yönä Suomessa. Koronaan liittyviä yhteydenottoja tulee edelleen noin 350 vuorokaudessa, mutta muut yhteydenotot ovat vähentyneet.

– Sama trendi näkyy myös viranomaisille välitetyissä tehtävissä, jotka ovat laskeneet viimeisten viikkojen aikana.

Poliisin kotihälytyksissä kasvua

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Jukka Lankinen kertoo, että Kaakkois-Suomen alueella poliisille tulevissa kotihälytyksissä on tapahtunut pientä kasvua maaliskuun 2. päivästä huhtikuun 5. päivään.

– Prosentuaalisesti on aika huomattavakin nousu verrattuna viime vuoteen vastaavaan ajanjaksoon, toteaa Lankinen.

Kotihälytysten määrä on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 353:sta 468:een eli reilulla sadalla.

Lankisen mukaan kotihälytyksiin liittyy lähes aina alkoholi. Yhden viikonlopun perusteella on kuitenkaan vaikea sanoa, millainen vaikutus ravintoloiden sulkemisella on ollut häiriökäyttäytymiseen.

Lankisen mukaan sen sijaan liikenneonnettomuudet ja liikenteessä tapahtuvat rattijuopumukset ovat vähentyneet Kaakkois-Suomessa Uudenmaan sulun myötä.

– Toisaalta Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen resurssit eivät ole tällä hetkellä valvonnassa niin vahvat kuin aikaisemmin.

Myös Helsingin poliisilaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)kotihälytystehtäviä on viime viikkoina tullut jonkin verran enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuosina Helsingissä.

Erityisesti niin kutsutut meteli- ja häiriökeikat ovat lisääntyneet eli poliisi on hälytetty paikalle häiritsevän metelin tai häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Hälytystehtäviä koskevien tilastojen mukaan on varsin tavallista, että tiettyihin kohteisiin tulee toistuvasti tehtäviä – toisinaan jopa useita saman päivän aikana.

Alkuvuotta koskevien alustavien tietojen mukaan noin kolmasosa Helsingin kotihälytystehtävistä on liittynyt lähisuhdeväkivaltaan.

Lue myös:

Pääsiäinen edessä, eikä Uudeltamaalta pääse mihinkään – ulkoilupaikkoihin odotetaan ryntäystä, poliisi varautunut purkamaan ruuhkia

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus