Saksa on vihdoin valmis avaamaan kukkaron nyörit, euroryhmältä odotetaan isoja päätöksiä – mutta ei koronabondeja

Saksa on valmis osoittamaan solidaarisuutta ja avaamaan euromaiden kriisirahaston EVM:n jäsenmaiden avuksi ilman tiukkaa ehdollisuutta. Saksa lähtee tukemaan myös uutta työllisyysrahastoa SUREa.

Euroryhmä
Tyhjä ostoskeskus Essenissä, Saksassa 30. maaliskuuta.
Koronakriisi on tyhjentänyt muun muassa ostoskeskuksia ympäri Eurooppaa. Kuvassa Limbecker Platz Center Essenissä Saksassa koronaeristyksen astuttua voimaan.Friedemann Vogel / EPA

LONTOO Koronavirus on ajanut Euroopan ennen näkemättömään taloudelliseen kaaokseen.

Runsaassa kuukaudessa Euroopan unioni ja jäsenmaat ovat vapauttaneet koronan vastaisiin toimiin lähes 3 000 miljardia euroa. Mutta se ei riitä, tarvitaan lisää ja tarvitaan solidaarisuutta.

Kymmenen päivää sitten EU-johtajat antoivat euroryhmälle tehtäväksi löytää tehokkaat keinot EU-maiden talouksien suojaamiseksi.

Etelä-Euroopan maat, erityisesti Italia ja Espanja, mutta myös Ranska, jotka ovat koronapandemian suurimmat kärsijät, huutavat solidaarisuutta ja lisää rahaa tukitoimiin.

Euroopan pohjoisosissa huutoon on vastattu huonosti. Koronakriisiä on haluttu verrata eurokriisiin kymmenen vuotta sitten. Suomi, Saksa, Itävalta ja Hollanti vastustavat yhteisvastuullisia joukkovelkakirjoja, jotka kulkevat koronabondien nimellä.

Hollannin valtiovarainministeri Woepke Hoekstra jopa ehdotti euroryhmän edellisessä videokokouksessa, että komission tulisi tutkia, miten jäsenmaat ovat rakentaneet talouspuskureitaan eurokriisin jälkeen.

Tyhjä rantakatu
Koronakriisi iskee rajusti Espanjalle tärkeään turismiin. Kuvassa Barcelonan autioitunut rantakatu maaliskuun lopulla.Xavi Herrero / Alamy / AOP

Portugalin ministeri syytti Hoekstraa vastenmieliseksi ja uhkasi, että jos ei solidaarisuutta tule, se on euron loppu.

Saksa ottaa johtajuuden

Saksan ulkoministeri Heiko Maas ja valtiovarainministeri Olaf Scholtz kirjoittivat Saksan kannat ulkoministeriön sivustolle. (siirryt toiseen palveluun)

– Euroopan perustajat tiesivät, että solidaarisuus on mantereemme henkivakuutus.

Saksa on valmis ottamaan käyttöön euromaiden pysyvän kriisirahaston EVM:n ja antamaan sen tarvitsijoiden käyttöön väliaikaisesti ilman tarpeettomia ehdollisuuksia, kuten troikan valvontaa.

Kasvu- ja vakaussopimuksen vaatimasta velkakatosta ja alijäämästä sekä eurooppalaisesta ohjausjaksosta on jo tämän vuoden osalta luovuttu.

Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi maanantaina eduskunnassa, että ehdollisuutta halutaan edelleen, mutta se voi tässä tilanteessa olla erilaista, silti

– Loppu viimein jokaisella maalla on oma vastuu talouspolitiikastaan, sanoo Kulmuni.

Saksa haluaa välttää jäsenmaiden leimaamisen talousasioiden hoidossa. Nyt on kyse maailmanlaajuisesta terveysuhasta ja -kriisistä, ei finanssikriisistä.

Ei tykkiä, monta erillistä toimenpidettä

Meneillään oleva kriisi on talouden näkökulmasta pahin sitten toisen maailmansodan ja kriisirahaston käytössä olevat 410 miljardia euroa eivät pitkälle riitä, arvioi tutkimuslaitos Bruegelin johtaja Guntram Wolff.

– Meidän on lopulta lainattava markkinoilta todennäköisesti lähemmäs biljoona euroa. Jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin toimet eivät tule riittämään, arvioi Wolff.

Katunäkymä Pariisista. Kadulla näkyy vain yksi ihminen.
Etenkin palvelualat kärsivät, kun koronakriisin torjunta on autioittanut kaupunkien kadut. Kuvan näkymä Pariisista.AOP

Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen EPC:n tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis arvioi, että euromaat ovat menossa oikeaan suuntaan eli tarvitaan solidaarista finanssipolitiikkaa.

– Monet ekonomistit huutavat tykkiä apuun, mutta todennäköisesti luvassa on monien toimien yhteensovittaminen ja sekin on edistystä, sanoo Emmanouilidis.

Wolff arvioi, että jäsenmaat eivät ole vielä valmiit pysyviin ratkaisuihin kuten yhteisiin joukkovelkakirjoihin.

100 miljardin työllisyysrahasto SURE

Niin kutsutut koronabondit eivät virallisesti ole euroryhmän käsiteltävien ehdotusten listalla, mutta joku etelän maista todennäköisesti ottaa ne puheeksi kokouksessa.

– Jäsenmaiden täytyy sopia jostain väliaikaisesta ratkaisusta, joka on nimenomaan osoitettu taisteluun koronavirusta vastaan. Siinä tapauksessa Saksan liittokansleri Angela Merkelkin voisi asettua tukemaan sitä, sanoo Wolff.

Maas ja Scholtz sanovat kirjoituksessaan Saksan hyväksyvän komission ehdotuksen väliaikaisesta 100 miljardin euron työllisyysrahastosta nimeltä SURE. Siihen on tarkoitus pyytää jäsenmailta takaukset 25 miljardille eurolle vapaaehtoisesti.

Suomi on valtiovarainministeri Kulmunin mukaan valmis tutkimaan ehdotusta, mutta pääpaino on olemassa olevien mekanismien käytössä. Suomi on saanut Kulmunin mukaan rahaa oikein hyvin Euroopan investointipankin EIB:n kautta.

Suomen takausosuus 25 miljardista olisi noin 300 miljoonaa euroa. Uudet takaukset pitää hyväksyä eduskunnan kautta.

Osoittaako Hollanti solidaarisuutta, mutta Suomi ei

Hollanti on joutunut eurooppalaisen solidaarisuuden hampaisiin Hoekstran tölväisyn takia. Asenneilmapiiri maassa on kääntymässä hallitusta vastaan, eikä pääministeri Mark Rutte ole halunnut kommentoida ministerinsä sanomia.

– Vaikka Hollanti on ottanut Britannian roolin säästäväisenä maana, on selvää, että kyse oli suuren luokan pr-flopista. Ottaen huomioon, että pääministeri ja valtiovarainministeri edustavat eri puolueita, uskon, että Hollanti peräntyy asenteessaan, sanoo Wolff.

Jäsenmaiden puheet toissa viikon epäonnistuneen euroryhmän videokokouksen jälkeen ovat tuohtumuksesta jonkin verran laantuneet, mutta solidaarisuuden osoittaminen toiselle jäsenmaalle taloudellisin keinoin on EU-maille vaikeaa. Siitäkin huolimatta sopua etsitään jälleen tänään tiistaina.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus