Synnytyspelkoiselle koronavirus on ylimääräinen stressitekijä – rovaniemeläisäiti: "Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun on pakko mennä sairaalaan eikä tiedä mikä koronatilanne silloin on"

Korona on lisännyt perheiden huolta, mutta samalla osa sairaaloista on joutunut karsimaan tukipalveluja odottaville äideille.

koronavirus
Maria Karnola, Henri Ljungkvist ja Nalle-koira joen jäällä Rovaniemellä
Maria Karnolan ja Henri Ljungkvistin perheeseen on tulossa vauva pääsiäisenä. Tilanne olisi jännittävä synnytyspelkoiselle jo muutenkin, mutta koronavirus lisää entisestään odottavan äidin huolia.Maija-Liisa Juntti / Yle

– Aluksi pelotti, kun itsellä on perussairaus ja jos koronan takia tulee joku komplikaatio ja lapset jää ilman äitiä. Kaikki vaihtoehdot tässä on käynyt mielessä, huokaa rovaniemeläinen Maria Karnola.

Karnolan ja hänen puolisonsa Henri Ljungkvistin perheeseen on tulossa vauva suunnitellulla sektiolla pääsiäisenä. Karnolaa huolettaa, miten koronavirustilanne ehtii siihen mennessä kehittyä. Lisähuolta tuo se, että hänen edellinen synnytyksensä oli monin tavoin vaikea ja Karnola kärsii synnytyspelosta.

– Varsinkin hiihtolomien aikaan, kun koronavirus alkoi yleistyä etelässä ja ihmisiä tuli Lappiin, niin kyllä siinä meinasi jo raivo puskea pintaan. Epäoikeudenmukaisuuden tunne, kun on itsellä pakko mennä sinne sairaalaan eikä tiedä mikä tilanne silloin on.

Karnola ei ole yksin. Koronavirus mietityttää monia odottavia äitejä ja kysymyksiä neuvoloihin ja synnytysosastoille tulee paljon. Samalla kun korona on lisännyt tukipalvelujen tarvetta, on osa sairaaloista joutunut karsimaan tai keventämään synnytykseen liittyvien palvelujen tarjontaa.

Pelkoklinikka muuttui puhelinpalveluksi

Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa synnytysvalmennukset on pantu kokonaan tauolle. Lisäksi synnytyspelkoisille tuiki tarpeellinen pelkopoliklinikka on siirretty toimimaan etäpalveluna.

Kätilö Tuula Tervosen mukaan etäklinikasta on tullut kahdenlaista palautetta: toiset ovat kokeneet saaneensa apua, mutta jotkut ovat jopa peruneet aikansa kokonaan, kun on käynyt ilmi ettei tapaamista voida järjestää kasvokkain.

– Viime viikolla etävastaanotolla ollut äiti kertoi saaneensa apua, mutta on myös tullut puhelu ihmiseltä, joka halusi perua vastaanottoaikansa etäpalvelun vuoksi. Hänelle järjestettiin sitten tilaisuus keskustella samalla, kun tulee lääkärin vastaanotolle, kertoo Tervonen.

Virallisten tukipalvelujen lisäksi esimerkiksi paikalliset vertaistukitapaamiset ovat nyt tauolla tai siirtyneet verkkoon.

– Kyselyitä tulee puhelimessa päivittäin, Tervonen sanoo.

Maria Karnola ehti käydä pelkoklinikalla jo ennen sen muuttumista etäpalveluksi. Siitä oli apua, mutta muuten tiedonpuute on lisännyt synnytykseen liittyvää epävarmuuden tunnetta.

– Jos ei olisi koronaa, niin menisin varmaankin ihan huolettomasti sinne sairaalaan. Mutta tuntuu näin odottavana äitinä, että tietoa ei oikein saa tarpeeksi mistään. Ja jos saakin niin se muuttuu kohta.

Maria Karnola kävelee joen jäällä Rovaniemellä
Maria Karnolan ensimmäinen synnytys oli vaikea: kesti päiväkausia ja useita käynnistysyrityksiä ennen kuin Maria lopulta pääsi keisarileikkaukseen ja lapsi syntyi.Maija-Liisa Juntti / Yle

Isän pääsy synnytykseen huoletti

Epätietoisuutta on aiheuttanut esimerkiksi se, kuka lopulta pääsee synnytykseen. Yliopistosairaaloiden pandemiaryhmä linjasi, että puoliso tai tukihenkilö pääsee vain synnytyssaliin, ei esimerkiksi sektioon tai osastolle.

Osa perheistä pelkäsi jo, että isät eivät pääse näkemään vastasyntyneitä lapsiaan ollenkaan. Tätä pohtivat myös Maria Karnola ja puoliso Henri Ljungkvist.

– Meilläkin oli se käsitys, että sairaalaan ei saisi mennä ollenkaan. Ja katsotaan nyt, mikä se tilanne sitten viikon päästä on, Ljungvist miettii.

Lapin keskussairaalan naistenklinikan vs. osastonhoitaja Sari Kartimo vakuuttaa, että huoli on turha: isällekin suodaan mahdollisuus tavata vastasyntynyttä.

– Synnytyssaliin voi tulla terve tukihenkilö mukaan. Leikkaussaliin ja osastolle emme valitettavasti enää päästä, Kartimo sanoo.

Kartimo ja kätilö Tuula Tervonen myöntävät, että tiedon tarve on iso. Lapin keskussairaalassa tähän on yritetty vastata tehostamalla viestintää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Kyselyitä tulee todella paljon esimerkiksi meidän naistenklinikan Instagram-tilille. Olemme yrittäneet vastailla siellä äitien tiedusteluihin parhaamme mukaan ja jakaa oikeaa tietoa.

Kuvakaappaus Lapin keskussairaalan naistenklinikan Instagram-tililtä.
Lapin keskussairaalan naistenklinikka on vastaillut perheiden kysymyksiin muun muassa Instagram-palvelussa.Antti Heikinmatti / Yle

Pandemiatilanne pelottaa ensisynnyttäjää

Mehiläinen Länsi-Pohjan keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Pia Vittaniemi muistuttaa, että meneillään oleva poikkeustilanne on hankala myös henkilökunnalle.

– On kaikille stressaavaa, kun tietoa tarvitaan, mutta tilanne elää ja ohjeet päivittyvät koko ajan nopeassa syklissä. On ymmärrettävää, että perheissä ollaan tässä tilanteessa huolissaan.

Kemiläisen Henna Lehtolan esikoisen on määrä syntyä syyskuussa. Aikaa on vielä, mutta koronapandemian kehittymistä on vaikea ennustaa. Tämä huolettaa Lehtolaa ja hänen läheisiään.

– Toivotaan, että siinä vaiheessa tilanne on jo parempi, mutta kyllä tämä monenlaisia ajatuksia herättää. Itse työskentelen hoitoalalla ja esimerkiksi altistuminen työssä mietityttää, sanoo Henna Lehtola.

Oma terveys perusterveenä nuorena ihmisenä ei niinkään huoleta Lehtolaa, mutta syntymättömän lapsen tilanne on mietityttänyt. Raskaana olevia ei tällä hetkellä lueta riskiryhmäksi koronan suhteen, mutta Lehtolan mielestä tutkimustietoa on vielä vähän saatavilla.

Ylilääkäri Pia Vittaniemen mukaan virusinfektiot ovat usein odottaville naisille vakavampia kuin samanikäisille naisille. Toistaiseksi koronavirusinfektio on vaikuttanut olevan raskaana oleville lievä tauti.

– Kiinassa koronavirusta on todettu vastasyntyneillä ja ne tapaukset ovat olleet lieviä.

Koronalomautus antaa aikaa perheelle

Tuoreiden perheiden kannalta koronassa on sentään yksi hyväkin puoli. Moni on virukseen varautumisen vuoksi etätöissä kotona tai lomautettuna, joten aikaa olla perheen kanssa on tavallista enemmän.

Maria Karnolan puoliso Henri Ljungkvist työskenteli Pyhällä ravintolatöissä. Normaalioloissa kevätsesongin kiireet olisivat pitäneet hänet pois perheen luota melko tiiviisti.

– Alun perin sektio oli suunniteltu 17.4., eli siinä olisi juuri ollut kiireisin pääsiäisaika päällä. Tämä jatkettu isyysloma on tietysti siinä mielessä hyvä. Ravintola olisi muutenkin ollut kiinni touko-kesäkuun, mutta nyt tuli muutama viikko lisäaikaa perheen kanssa, Ljungkvist sanoo.

11.4. kello 10.49 Korjattu Henna Lehtolan sukunimi oikein.

Lue myös:

Hallitus julkisti tänään 8 tukipäätöstä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia – Lue tästä, mitä ne tarkoittavat

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus