2 277 kilometriä pitkin Venäjän raiteita

Kirjeenvaihtaja lähti pohjoiseen ja eristäytyi yli 40 tunniksi.

Vorkuta on yksi monista venäläiskaupungeista, jonne ei ole ympärivuotista maantieyhteyttä, mutta sinne pääsee junalla.

Vaikeat sääolosuhteet peruuttavat usein viikon ainoan lentovuoron. Siksi varmin tapa päästä perille on juna.

Matkaa taitetaan joko "platskart"-vaunuissa eli avonaisissa makuuvaunuissa...

...tai 2–4-hengen makuuhyteissä.

Juna kulkee keskimäärin 64 kilometrin tuntivauhtia.

Vaunuisännät ja -emännät huolehtivat matkustajista.

Koska verkkoyhteys toimii vain harvoin...

...aikaa jää ajattelulle ja maisemien katselemiselle.

Maisemat vaihtuvat havumetsien taigasta kitukasvuiseen tundraan.

Pikanuudelit on venäläisjunien klassikkoruoka. Kuuma vesi saadaan vaunun perällä olevasta hiililämmitteisestä tankista.

Juna pysähtyy matkalla 24 kertaa, pisimmillään 52 minuutin ajaksi.

Silloin matkustajat poistuvat ulos tupakalle tai muuten vain jaloittelemaan.

Aikaa voi tappaa myös ravintolavaunussa.

Matkan viimeiset kilometrit tuntuvat pisimmiltä.

Yhden vuorokauden, 16 tunnin ja 11 minuutin päästä juna saapuu ajallaan Vorkutan asemalle.

Tekijät

Toimittaja

Erkka Mikkonen

Valokuvaaja

Grigori Vorobjov

Julkaistu 12.4.