1. yle.fi
  2. Uutiset

Kellarista päivänvaloon – liminkalaismaalarin lakeusmaisemalla on kiehtova tarina siitä, kuinka unohdettu työ löysi tiensä julkisuuteen

Elämänsä Oulun Merikoskeen vuonna 1936 päättäneen Vilho Lammen merkittävä teos löytyi kuin vahingossa.

maalaustaide
Vilho Lampi panorama liminkalaisesta maisemasta.
Vilho Lammen panorama Liminka on pari metriä leveä työ, jonka Lampi maalasi säkkikankaalle. Teoksen voimakkaan ekspressiivisen maalaustyylin perusteella sen valmistumisajankohdaksi arvioidaan vuosia 1925–1927.Mika Friman

– Kyllä siinä pulssi kiihtyi ja melkein kädet rupesivat tärisemään, kun tajusin kellarikäytävän kalmeassa valossa, että melkoinen aarre on käsillä.

Näin Oulun Taidemuseon hankinnoista vastaava amanuenssi Tarja Kekäläinen kertoo hetkestä, kun näki ensimmäisen kerran Vilho Lammen unohdetun teoksen rakennusyhtiön kellarissa pari vuotta sitten.

Nyt Lammen ekspressiivisen kauden loppuun sijoittuva panorama liminkalaisesta lakeusmaisemasta on yksi merkittävistä Oulun taidemuseon yksittäisistä teoksista. Se on nyt ripustettu esille Helsingin taidemuseoon, jossa avattiin helmikuussa Lammen keskeisimmistä töistä koottu näyttely. Poikkeusolojen takia näyttely on kuitenkin toistaiseksi suljettu.

Aikanaan yritysjärjestelyjen yhteydessä Lammen panoraama oli siirtynyt rakennusliike NCC Suomen omistukseen. Ajan kuluessa huonoon kuntoon päässyt työ pysyi varaston kätköissä, kunnes yhtiö alkoi järjestellä toimitilojaan Oulussa ja pyysi Oulun taidemuseolta arviota taidekokoelmastaan.

Taidemuseon hankinnoista vastaava amanuenssi Tarja Kekäläinen sai silloin eteensä yhtiön teosluettelon ja löysi sieltä liminkalaismaiseman kuvan, jonka hän tunnisti pian Vilho Lammen työksi.

Säkkikankaalle maalattu työ oli paikoin niin huonossa kunnossa, että valo kuulsi sen läpi. Kun kangas konservoitaessa irrotettiin kehyksistä, konservaattorit huomasivat, että kankaasta oli myös jossakin vaiheessa leikattu saksilla pala pois sen oikeasta reunasta.

"Sankaraikauden ronskia tyyliä"

Vaikka teos oli signeeraamaton, se oli silti selvästi Vilho Lammen käsialaa.

– Se on sellaista sankarikauden ronskia maalaustyyliä, ja siinä erottaa ikään kuin siirtymävaiheen 20-luvun marraskuulaisesta linjasta isoihin sankarikauden töihin, jotka hän tavanomaisesti maalasi vanerille.

Nyt teos on kunnostettu, ja se on tärkeä osa Oulun taidemuseon Vilho Lammen töiden kokoelmaa. Teoksen tarkkaa maalausajankohtaa ei tiedetä, mutta tyylin perusteella se on ajoitettu vuosille 1925–1927.

Vanha viljamakasiini Limingan museoalueella.
Vilho lammen tyä Viljamaksiini taidenäyttelyn seinällä.
Vanha viljamakasiini Limingan museoalueen pihapiirissä keväällä 2020 ja Vilho Lammen vuonna 1929 maalaama taulu makasiinista kesäpäivänä. Voit verrata näkymiä liikuttamalla keskipalkkia. Kuvat Risto Degerman / Yle

NCC luovutti teoksen taidemuseolle vastineeksi siitä, että Oulun taidemuseo kävi läpi ja arvioi myös muut yhtiön omistuksessa olevat työt.

– Tämän yhteistyön seurauksena meillä on nyt aivan upea Lammen työ museon kokoelmissa, Tarja Kekäläinen sanoo.

Kekäläisen mukaan esimerkiksi Oulun taidemuseolle tarjotaan teoksia lähes viikoittain. Vain osa tarjouksista voidaan ottaa vastaan, koska myös lahjoitustyöt arvioidaan museon tarpeiden mukaan ja niistäkin aiheutuu museoilla säilytys- ja hoitokuluja.

Vilho Lammen työ Äidin haudalla Helsingin taidemuseon näyttelyssa 2020.
Vilho Lammen viimeiseksi jäänyt maalaus Äidin haudalla on iso vaneerille tehty työ, joka valmistui vuonna 1935. Se edustaa Lammen niin sanotun sankarikauden tyyliä. Kuva Helsingin taidemuseon näyttelystä.Risto Degerman / Yle
Vilho Lammen töien näyttely Helsingin taidemuseossa 2020. Etualalla teos Maakunnan portti
Maakunnan portti on maalaus, jonka Vilho Lampi lahjoitti aikanaan ystävälleen Heikki Kuusiselle. Tämä auttoi Lampea muun muassa ulkomaisten kirjeiden ja lehtiartikkeleiden kääntämisessä. Kuva Helsingin taidemuseon näyttelystä.Risto Degerman / Yle

Voit keskustella aiheesta 14. huhtikuuta kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi