Ihmiset alkoivat torjua koronaa – kävikin niin, että influenssa hävisi lähes olemattomiin Suomessa

Syitä voivat olla ainakin ahkera käsien peseminen koronan aikaan sekä vähentyneet terveyskeskuskäynnit ja sen myötä testaukset.

influenssa
Person pumpar handdesinfektionsmedel ur en flaska
Influenssaan sairastuneiden määrä romahti. Yksi syy voi olla ahkera käsienpesu.Mostphotos

Influenssatapausten määrä on jatkanut rajua laskuaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan A-tyypin influenssan osalta on 5 000 vähemmän laboratoriovarmennettuja tapauksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Maaliskuun 13. päivä luku oli 3 000 vähemmän kuin viime vuonna, joten voimakas lasku on jatkunut.

Esimerkiksi viikolla 13 (siirryt toiseen palveluun)oli tänä vuonna A-tyypin influenssaa 44 tapausta, kun vuosi sitten luku oli vastaavana aikana 928.

– Selvästi on nähtävissä se, että influenssa-aallon osalta huippu on saavutettu. Tartuntatautirekisterissä laboratoriovarmennetut löydösmäärät laskevat koko ajan, kertoo THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen.

B-tyypin influenssaa on puolestaan todettu tänä talvena 2 000 tapausta enemmän kuin viime kautena.

– Siinä pitää ottaa huomioon se, että viime vuonna todettiin muutenkin poikkeuksellisen vähän B-tyypin influenssatapauksia, muistuttaa Ikonen.

Vielä helmikuussa influenssaa esiintyi lähes koko Suomessa, mutta ei merkittävän korkeana.

– Huhti-toukokuussa influenssatapausten määrä tyypillisesti vähenee, mutta yksittäisiä löydöksiä on toki senkin jälkeen. Tavanomaisesti epidemian huippuviikot ajoittuvat helmi-maaliskuulle.

Testeihin ei välttämättä mennä

Yksi syy influenssatapausten määrän laskuun voi olla siinä, että testejä ei välttämättä oteta niin kuin vuosi sitten. Myös terveyskeskuskäynnit ovat viime viikkoina vähentyneet voimakkaasti.

– Koronan aikaan ei hengitystieoireisten suositella hakeutumaan vastaanotolle ilman etukäteissoittoa. Tämä on osaltaan saattanut vähentää todettujen influenssatartuntojen määriä, Ikonen sanoo.

Mahdollisen testauksen ja terveyskeskuskäyntien vähenemisen lisäksi käsiä on pesty enemmän koronaepidemian takia ja se on osaltaan myös saattanut vaikuttaa influenssan tarttumiseen.

– Influenssa leviää pisara- ja kosketustartuntana niin kuin koronavirus ja muut hengitystievirukset. Siksi sen ehkäisyssä auttaa käsihygienia sekä hyvän yskimisen ja aivastustapojen noudattaminen.

Kun ei olla tiiviisti yhdessä vaan pienemmissä porukoissa, myöskään virukset eivät leviä samalla tavalla. Myös rokotuksen ottaminen ehkäisee influenssalta.

Kuolleisuus saattanut olla pienempää

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan influenssarokotuksia oli maaliskuun loppuun mennessä otettu reilu miljoona. Sen olisi ottanut siis noin viidesosa väestöstä.Nohynekin mukaan kaikki rokotukset eivät kuitenkaan todennäköisesti näy luvuissa tiedonsiirto-ongelmien vuoksi.

– Rokotuksia on otettu arviolta saman verran tai vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

THL:n infektiotautien tilastotutkija Oskari Luomala kertoo, että tarkkaa tilastotietoa influenssaan tänä kautena kuolleiden määrästä ei tällä aikataululla ole saatavissa.

Influenssakuolemia tutkittaessa verrataan epidemianaikaista ylikuolleisuutta epidemiakauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen. Ylikuolleisuusvertailussa kaikki ei johdu influenssasta, vaan siihen vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät, kuten lämpötilan vaihtelut ja influenssakauden voimakkuus.

– Sen verran voidaan sanoa, että ylikuolleisuus ei ole ollut merkittävää kuluneen influenssakauden osalta ja se on saattanut olla jopa pienempää kuin edellisenä influenssakautena.

Lue myös:

Korona opetti suomalaiset yskimään ja pesemään kätensä oikein – influenssaan sairastuneiden määrä rajussa laskussa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus