1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylen kysely: Savo-Karjalan kansanedustajat haluavat parantaa etäyhteyksiä, jotta poliittinen päätöksenteko turvataan

Valiokuntatyöskentely ja äänestäminen suuressa salissa on vielä mahdotonta etänä.

kansanedustajat
Ylen kansanedustajakyselyn tulokset Savo-Karjalassa.
Kyselyyn vastasi 13 Savo-Karjalan kansanedustajaa.Sami Takkinen / Yle

Useat Savo-Karjalan kansanedustajat näkevät etäyhteydet haasteena eduskuntatyössä poikkeusaikana. Yle kysyi, onko Suomella valmius turvata poliittinen päätöksenteko poikkeusaikana. Alueen 15:stä kansanedustajasta kyselyyn vastasi 13.

Vastanneista kahdeksan katsoi, että valmius on turvattu. Neljän mielestä valmiutta ei ole turvattu. Yksi kansanedustaja ei osannut sanoa.

Seppo Eskelinen (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Sari Essayah (kd.), Matti Semi (vas.), Minna Reijonen (ps.), Hannakaisa Heikkinen (kesk.) ja Hanna Huttunen (kesk.) vastasivat, että Suomen valmius poliittisen päätöksentekoon on turvattu.

Kielteisesti vastaisivat Marko Kilpi (kok.), Markku Eestilä (kok.), Jussi Wihonen (ps.) ja Anu Vehviläinen (kesk.).

Sanna Antikainen (ps.) ei osannut sanoa.

Ainoana hallituspuolueen jäsenenä kielteisesti vastasi joensuulainen kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.). Hän perustelee vastaustaan sillä, että eduskunta ei ole vielä valmiudessa tehdä päätöksiä etänä.

– Nyt vasta ensimmäistä kertaa tämän poikkeustilan aikana on ruvettu selvittämään sitä, että pystyisikö poikkeusolosuhteissa äänestämään valiokunnassa ja suuressa salissa etänä, Vehviläinen kommentoi.

Vastaukset kansanedustajakyselyyn puolueittain.
Kansanedustajakyselyn tulokset puolueittain. Kysymykseen positiivisesti vastanneet näkyvät vihreällä ja kielteisesti vastanneet punaisella. Keltainen merkitsee, että edustaja ei ole osannut sanoa vastausta kysymykseen.Sami Takkinen / Yle

Aiemmin eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Ylen Politiikkaradiossa, että etätöihin ei ole suurta halua. Useimmat Savo-Karjalan kansanedustajat kuitenkin nostavat esille etäyhteydet. Muun muassa Jussi Wihonen (ps.), Marko Kilpi (kok.) ja Hanna Huttunen (kesk.) näkevät kehitettävää yhteyksissä, koska äänestäminen suuressa salissa ja valiokuntatyöskentely vaativat fyysistä läsnäoloa.

– Kriisiaika on myös hyvä digiloikkaharjoitus ja testausalusta, Seppo Eskelinen (sd.) arvioi.

– Etäkokouksia on jo otettu käyttöön ja niiden toimivuus on todennettu. Silti vielä on kokouksia, missä on oltava paikalla ja niiden kehittämiseen on tarpeen panostaa, Matti Semi (vas.) toteaa.

– Kyllä olemme onnistuneet alun hapuilun jälkeen turvaamaan poliittisen päätöksenteon etäyhteyksien avulla. Kuitenkin on mielestäni tullut selkeästi esille tarve kehittää käyttäjäystävällisiä etäyhteyksiä, joissa on helpompi keskustella myös isompana ryhmänä. Jatkossa on syytä pohtia myös sähköisten kokousten päätösvaltaan liittyviä asioita uudelleen. Tarvitaanko lainsäädäntömuutoksia, kysyy Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

– Etätyö tekee tuloaan, mutta muutosvastarinta on vahvaa kunnes huomataan, että aika hyvinhän se onnistuu. Eduskunta on tässä suhteessa hyvin konservatiivinen eikä millään meinaa muuttaa työtapojaan. Tämän pandemian jälkeen on ehdottomasti kehitettävä eduskunnan sujuvaa valmiutta etätyöhön. Tosin on otettava huomioon, että mikään ei neuvotteluissa korvaa fyysistä läsnäoloa, Markku Eestilä (kok.) muistuttaa.

Poikkeustilanteessa tarvitaan nopeutta

Vaikka kansanedustajat nostavat esille etäyhteyksien parantamisen, monet asiat vaikuttavat olevan Suomessa hyvällä mallilla.

– Suomen varautuminen poikkeusoloihin on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tolalla, Hannakaisa Heikkinen (kesk.) uskoo.

– Erilaisia poikkeusoloja varten eduskunnassa on myös varauduttu päätöksenteon siirtämiseen väistötiloihin, Sari Essayah sanoo.

– Suomessa on jo pitkään varauduttu hyvin erilaisten poikkeusolojen varalle ja päätöksenteko ja toimintakyky on turvattu. Nyt kun näitä toimia on pitänyt ottaa käytäntöön, on se sujunut tyydyttävällä tavalla, Krista Mikkonen (vihr.) arvioi.

Kuten valtaosa Savo-Karjalan kansanedustajista myös Minna Reijonen (ps.) näkee valmiuden olevan turvattu.

– Poikkeusajan lait pitää kuitenkin hyvin nopeasti saada käyttöön. Toki on riski, kun nopeasti ja isoa määriä lakia viedään läpi, siellä voi sattua virheitä, mutta tärkeintä tässä on nopeus.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola on samaa mieltä Reijosen kanssa siitä, että eduskunta toimii nopeasti ja joustavasti.

– Eduskunta ei ole konservatiivinen laitos vaan erittäin joustava. Jos ajatellaan tätä tilannetta, niin eduskunta pystyy saman päivän aikana hyväksymään valtioneuvoston antamia soveltavia ohjeita ja asetuksia.

Lue seuraavaksi