Koronan seurausta tämäkin: Maapallo tärisee vähemmän

Yhtä vähän ihmisten aiheuttamaa seismologista tärinää on normaalisti vain joulupäivänä, kertoo belgialainen tutkija.

koronavirus
Liikenneruuhka kaupungin kadulla.
Liikenneruuhkaa Brysselin keskustassa normaalina iltana. Tällaiselta ei näytä tänään. Kuvituskuva.Jochen Tack / Alamy / AOP

Kotiin eristäytyminen ja etäpäivät ovat vähentäneet ihmisten liikkumista niin paljon, että se näkyy maapallon tärinässä, kertovat mittaukset eri puolilta maailmaa.

Tutkijat, jotka seuraavat maapallon vaipan liikehdintää maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten ennakoimiseksi, ovat havainneet seismisen aktiivisuuden vähentyneen, kun liikennevälineet eivät jyristä kaduilla, teillä ja raiteilla.

Muutos on havaittavissa seismiseksi meluksi kutsutussa pienessä värähtelyssä, jota aiheuttavat kaikki pallomme pinnan tapahtumat meren aalloista ihmisten liikkumiseen ja teollisuuden paukkeeseen. Oman osansa antaa jopa jokainen kävelijä.

Ihmisen vaikutukset ovat pieniä puroja, mutta niiden yhteisvaikutus on seismologeille harmillinen. Taustamelu häiritsee kaukaisten maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten heikkojen signaalien seuraamista.

Koronapandemian aikainen hiljaisuus voi nyt antaa tilaisuuden tarkastella ja parantaa seismometrien tarkkuutta.

Normaalisti emme pystyisi havaitsemaan maapallon toiselta puolelta päiväsaikaan edes niin voimakasta kuin 5,5:n maanjäristystä, koska hälyä on liikaa. Nyt signaalit ovat paljon parempia.

Lontoolainen seismologi Paula Koelemeijer The Atlantic -lehdessä

Belgian kuninkaallisen observatorion seismologin Thomas Lecocqin mukaan Brysselissä mitatusta seismologisen melusta on kadonnut 30–50 prosenttia sen jälkeen, kun Belgiassa pantiin koulut ja ravintolat kiinni ja rajoitettiin liikenne minimiin.

Käyrien vastaava notkahdus on Brysselissä yleensä havaittavissa vain joulupäivänä, Lecocq kertoo tiedelehti Naturessa. (siirryt toiseen palveluun)

Seismologisia mittauksia tehdään normaalisti kaukana kaupungeista ja usein myös syvällä maan sisällä, jotta ihmismelu vältettäisiin mahdollisimman hyvin. Brysselin mittausasema on kuitenkin yli sadan vuoden ikäinen. Sen rakentamisaikaan ympärillä ei ollut yli miljoonan asukkaan kaupunkia.

Yleensä asema on jokseenkin hyödytön, sanoo Lecocq. Nyt pienistä maanjäristyksistä ja kaivoksissa tehdyistä räjähdyksistä saadut lukemat ovat lähes yhtä luotettavia kuin ne, joita pystytään mittaamaan satametrisen porausreiän pohjalta.

Lecocq on jakanut analyysissään käyttämänsä koodin (siirryt toiseen palveluun) vapaaseen käyttöön. Hän kertoo myös tallettavansa tietoja siitä, miten ihmisten liikkumattomuus vaikuttaa muissa maissa.

Esimerkiksi Los Angelesissa vaikutus oli ollut huima, kertoi geofysiikan opiskelija Celeste Labedz Twitter-viestissä, kun eristystä oli kestänyt kolme viikkoa. Britanniassa suurin pudotus on ollut liike-elämän sydämessa Lontoon Cityssä.

Havaintoja brittiläiselle Independent-lehdelle (siirryt toiseen palveluun) kommentoinut Lecocq pitää niitä paitsi seismologialle hyödyllisinä niin myös sosiologisesti merkittävinä.

– Jokainen luulee olevansa ainoa, joka on kotona, ja syy on pelottava, mutta olemme tässä tilanteessa yhdessä ja voimme luultavasti myös oppia tästä jotakin ympäristön eduksi.

Ehkä tämän jälkeen olennainen määrä ihmisiä muuttaa tapojaan eikä enää aja töihin omalla autolla, Lecocq toivoo.

Siihen hän ei kuitenkaan usko, että maanjäristysten määrä vähenisi, vaikka me ihmiset emme palloamme nyt täristelekään.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus