Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan

Yli viisi vuotta pidempi elinikä lisää naisilla vain vähän terveitä elinvuosia miehiin verrattuna.

kansanterveys
Ruotsalaisten ja suomalaisten odotettavissa olevat terveet elinvuodet
Samuli Huttunen / Yle

Suomalaisella miehellä on alle 60 tervettä elinvuotta, kun taas listan huipulla olevalla ruotsalaisella miehellä niitä on lähes 74.

Naisilla ero on vielä tylympi: suomalaisella naisella terveyttä riittää vajaa 56 vuotta, kun ruotsalaisella kanssasisarella niitä on yli 73.

Luvut perustuvat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin (siirryt toiseen palveluun) vuosittain julkaisemaan kyselyyn, jossa verrataan eri maiden kansalaisten arviota omasta terveydestään.

Tänään tiistaina julkaistun tilaston mukaan terveiden elinvuosien keskiarvoksi tulee EU-maissa 63,7 vuotta miehille ja 64,2 vuotta naisille. Suomalaiset jäävät listalla häntäpäähän ja useita vuosia keskiarvoa heikompaan asemaan.

Miesten odotettavissa olevat terveet elinvuodet
Samuli Huttunen / Yle

Tutkimuksella pyritään selvittämään sitä hyvinvoinnin keskeistä kysymystä, tuoko pitkä elinikä samassa suhteessa terveitä elinvuosia. Tavoitteena on siis selvittää määrän lisäksi laatua. Kyselytutkimuksen tiedot on kerätty vuonna 2018.

Tilaston mukaan naisten elinikä on 5,5 vuotta pidempi kuin miehillä, mutta heikentyvä terveys rajoittaa aktiivisuutta suurimpana osana näistä lisävuosista. Naisiin verrattuna miesten lyhyemmästä elämästä suurempi osuus vietetään siis ilman aktiivisuuden rajoituksia.

Naisten odotettavissa olevat terveet elinvuodet
Samuli Huttunen / Yle

Kuolleisuus on varma mittari

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tutkimusohjelmajohtaja Seppo Koskinen pitää Eurostatin vertailua suorastaan epäluotettavana.

– Kyselyn mukaan suomalaisilla naisilla olisi elämässään 29 sairasta elinvuotta, kun taas esimerkiksi ruotsalaisilla, bulgarialaisilla ja maltalaisilla naisilla niitä olisi 11–12 vuotta. Mikään muu sairastavuutta kuvaava tieto ei tue tätä havaintoa, Koskinen sanoo.

Tutkimuksessa kysytään kuinka paljon terveysongelmat ovat rajoittaneet vastaajan aktiivisutta tavallisissa asioissa kuluneiden kuuden kuukauden aikana.

Koskisen mukaan vertailua vaikeuttaa se, että kysymyksen sanamuodoissa on eroja eri kielissä ja maissa. Myös vastauksiin vaikuttavat kieli- ja kulttuurierot.

– Vastaajilla on kulttuurisia eroja siinä, miten positiivisesti halutaan vastata ja nähdä oma tilanne ja maailma.

Pitkä elinikä kertoo vasta osatotuuden elämän laadusta

Terveiden elinvuosien vertailuun liittyvä keskustelu ei ole uutta.

Koskinen oli yhtenä kirjoittajana muutama vuosi sitten Lääkärilehden artikkelissa. Siinä todettiin että, "toimintakykyisten vuosien erot maiden välillä voivat aiheutua eroista sairauksien ilmaantuvuudessa, hoidossa ja kuntoutuksessa".

Koskinen pitää selkeimpänä mittaria kokonaiselinajanodotetta. Kuolleisuutta koskevat tilastot ovat tarkkoja ja melkoisen kiistattomia kansainvälisessä vertailussa. Niiden epäkohtana on taas se, että ne eivät kerro elämää rajoittavista tekijöistä, esimerkiksi mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

– Moni sairaus rajoittaa toimintakykyä, mutta ei johda ainakaan nopeasti kuolemaan. Kuolleisuustilastokaan ei siis ole täydellinen mittari, mutta se on harhaton, Koskinen sanoo.

Koskinen pitää Eurostatin tilastoa huonosti vertailtavana ja toivoo, että päättäjät eivät liiaksi tekisi päätöksiä sen perusteella. Hänen mukaansa oman terveyden kokeminen on aihe, joka soveltuu huonosti kyselytutkimuksen aiheeksi.

Koskinen ennakoi että, jos kysely tehtäisiin nyt, se antaisi koronaepidemian takia varsin heikot tulokset esimerkiksi Italiassa. Hän arvelee, että epidemian vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus