Ilmavoimien entiset komentajat: Amerikkalaiskone sopisi hyvin Suomen seuraavaksikin hävittäjäksi – "Ruotsi on heikoimmilla matkassa"

Aseet ovat merkittävin osa koneen suorituskykyä. Aikoinaan Hornet-hankinnassa mukana olleet Ilmavoimien komentajat puntaroivat tässä jutussa Suomen mahdollista seuraavaa hävittäjää.

hävittäjät (lentokoneet)
Ilmavoimien Hornet-hävittäjä nousee Pirkkalan lentokentältä.
Ilmavoimien Hornet-hävittäjä nousee Pirkkalan lentokentältä. Hornetin seuraajan valinta kääntyy pian loppusuoralle. Kaikki ehdolla olevat koneet on testattu alkuvuoden aikana Suomessa. Testien tuloksia analysoidaan parhaillaan.Petteri Bülow / Yle

Suomi tekee ensi vuonna päätöksen kymmenen miljardin euron hävittäjäkaupasta mahdollisesti samanlaisissa tunnelmissa kuin yhdeksänkymmentäluvun alussa.

Silloin ostettiin nykyiset Hornetit kymmenellä miljardilla markalla laman kurittaessa maata.

Työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien hoito olisi ollut varsinkin vasemmiston mielestä tärkeämpiä kohteita kuin aseet.

Hävittäjäkauppa kuitenkin tehtiin.

Talouden syöksyn ei pidä antaa nytkään vaikuttaa hävittäjäkauppaan, sanovat entiset Ilmavoimien komentajat.

– Uskon valtiojohdon toimivan jälleen samalla tavoin eli turvaavan tämän puolustuskykymme kannalta ratkaisevan tärkeän hankkeen, vastaa sähköpostilla kenraaliluutnantti evp Heikki Nikunen.

IIlmavoimien entinen komentaja (1991–1995) Heikki Nikunen.
Ilmavoimien entinen komentaja (1991–1995) Heikki Nikunen.Petteri Bülow / Yle

Nikunen oli Ilmavoimien komentaja yhdeksänkymmentäluvun alussa eli silloin kun nykyinen Hornet-kalusto valittiin. Nikunen johti tuolloin Ilmavoimissa konetyypin valintaa.

Myös Nikusen seuraaja, kenraaliluutnantti evp Matti Ahola uskoo, että kauppa toteutuu nytkin. Myös Ahola oli mukana valitsemassa nykyistä Hornetia.

– Edellinen hävittäjäpäätös tehtiin vielä hankalammissa talousolosuhteissa. Dollareissa kauppa pysyi koko ajan sovitussa 3,1 miljardissa dollarissa loppusumman ollessa markoissa sitten kokonaan jotain muuta, noin 18 miljardia markkaa, vastaa kenraaliluutnantti evp Matti Ahola.

Ilmavoimien entinen komentaja (1995–1998) Matti Ahola.
Ilmavoimien entinen komentaja (1995–1998) Matti Ahola.Petteri Bülow / Yle

Koronakriisi joka tapauksessa viivästyttää hävittäjäkauppaa parilla kolmella kuukaudella, arvioi ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä. Lopulliset tarjouspyynnöt lähtevät silti syksyllä.

Asia selvä, mutta mikä kone sitten valitaan? Evp komentajien katse kääntyy jälleen Atlantin taakse.

Lockheed Martin vastaan Boeing

Entiset komentajat arvioivat, että amerikkalaisilla hävittäjillä on paljon etuja puolellaan, aivan kuten 1990-luvun alussa.

Yhdysvalloista on tarjolla Lockheed Martinin F-35 ja Boeingin Super Hornet.

Locheed Martin F-35 Pirkkalan kentällä.
Locheed Martinin F-35 Pirkkalan kentällä.Petteri Bülow / Yle

– F-35 on selvästi tulevaisuuden kone ja sillä on tiettyjä ominaisuuksia, joihin uhkaympäristöllä ei ole kykyjä, Heikki Nikunen arvioi.

Uhkaympäristöllä Nikunen tarkoittaa mahdollista vihollista Suomen lähialueilla.

Lisäksi Nikunen arvioi, että suuri valmistus- ja käyttäjämäärä pudottaa jatkossa kustannuksia. Myös F-35:n häiveominaisuuksilla on suuri merkitys.

– Häiveellä on ilmataistelussa suuri merkitys, koska silloin pystyy pääsemään erittäin hyviin toiminta-asemiin.

Ahola arvioi, että menee vielä viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin F-35 on täysin kunnossa. Hän pitää kuitenkin oleellisena sitä, että Suomi saisi kaiken tarvitsemansa tiedon koneen huollosta ja korjaamisesta.

– Me tarvitsemme selvästi korkeampitasoisen kyvyn kuin muilla käyttäjämailla.

Yhdysvaltain laivasto on alkanut jarruttaa toisen amerikkaiskoneen eli Super Hornetin ostamista, mikä on herättänyt epäilyksiä koneen elinkaaresta.

Ahola kuitenkin sanoo, että se ei vielä merkitse mitään.

Boeing F/A-18E/F Super Hornet Pirkkalan kentällä.
Boeingin Super Hornet Pirkkalan kentällä.Petteri Bülow / Yle

– Jos katsoo viisikymmentä vuotta taaksepäin, niin ei sellaista konetta olekaan, jonka tuotantolinjan ylläpitoa ei olisi jatkettu kerta toisensa jälkeen.

Ahola pitää Super Hornetin etuna sitä, että Suomella on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä sen valmistajan ja Yhdysvaltain merivoimien kanssa.

F-35 on sen sijaan Yhdysvaltain ilmavoimien isännöimä kone, ja sen valmistaja on Lockheed Martin, missä kulttuuri on aivan erilainen kuin Boeingilla.

Lopullinen valinta on kuitenkin monen tekijän summa mutta keskustelussa on jäänyt vähälle yksi merkittävä tekijä, Ahola sanoo.

Se voi ratkaista koko pelin.

Kone tarvitsee toimivat aseet

Aholan mukaan hävittäjissä käytettävät aseet muodostavat valtaosan eli kaksi kolmasosaa suorituskyvystä. Käytännössä siis aseiden merkitys on ratkaiseva.

JASSM-ohjus laukaistiin ilmavoimien yksipaikkaisesta F/A-18C Hornet -monitoimihävittäjästä.
JASSM-ohjus laukaistaan Ilmavoimien yksipaikkaisesta F/A-18C Hornet -monitoimihävittäjästä. Suomi oli Australian jälkeen toinen maa, jolle Yhdysvallat myi AGM-158 A JASSM -rynnäkköristeilyohjuksia.Ilmavoimat

– Hävittäjän suorituskyky perustuu sen asejärjestelmän uskottavuuteen eli vastapuolelle pitää olla iso riski, että aseet osuvat maaliinsa.

Syynä aseiden merkitykseen suorituskyvyssä on Aholan mukaan se, että ohjus ei yksin löydä maaliinsa vaan se tarvitse lähes koko lentomatkansa ajan ohjausta koneesta.

– Maalitietoja pitää päivittää koko ajan, sillä maali muuttaa lentoreittiään ja ohjuksella on rajallinen lentoaika.

Ohjuksen laukaisu tehdään yleensä kymmenien kilometrien päässä kohteesta. Aholan mukaan hävittäjä ohjaa ammusta kahdeksankymmentä prosenttia lentomatkasta ja vasta loppuvaiheessa ohjus avaa oman tutkansa.

– Pääosan ajasta ohjuksen tutka on sammutettu, koska kun ohjus avaa tutkansa maali havaitsee sen varmuudella.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä Amraam-, Sidewinder- ja JASSM-ohjuksia. Ne kaikki ovat amerikkalaisia. Aholan mukaan Suomessa on Euroopan paras aseistus eikä hänen mielestään ole mahdollista, että Suomi luopuu sekä Horneteista että nykyisistä aseistaan.

Ahola uskoo, että ohjusten tekninen asentaminen mihin tahansa koneeseen onnistuu jollakin tavalla, mutta käytännössä ne eivät toimi eurooppalaisissa koneissa.

Dassault Rafale Pirkkalan kentällä.
Dassaultin Rafale Pirkkalan kentällä.Petteri Bülow / Yle

– Amerikkalainen ohjus on integroitavissa vain amerikkalaiseen koneeseen.

Ahola muistuttaa, että pelkästää amerikkalaisen JASSM-ohjuksen integrointi amerikkalaiseen Hornetiin vei puolitoista vuotta.

Nykyiset ohjukset pitää uusia Aholan laskelmissa 2040-luvun alkupuoliskolla. Suomen on siis miettävä, mikä maa kykenee tuolloin toimittamaan parhaat aseet silloin käytössä oleviin koneisiin.

Ovatko siis eurooppalaiset koneet eli ruotsalainen Gripen E, ranskalainen Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter pois pelistä?

Nikunen ei ota suoraan kantaa eurooppalaisten mahdollisuuksiin. Hän kuitenkin uskoo, että ainakin toinen amerikkalainen kone on loppukahinoissa.

Aholan mielestä eurooppalaiset ovat nyt heikoilla.

Eurooppalaiset hajottavat voimansa

Heikki Nikunen arvioi, että yhteiseurooppalainen Eurofighter on torjuntahävittäjä, joka lentää kovaa ja korkealla.

– Ongelmana on lähinnä se, kuinka kauan se on tuotannossa.

Eurofighterin kehittämiseen saattaa vaikuttaa Britannian, Italian ja Ruotsin hanke kehittää kokonaan uuden sukupolven hävittäjä, Tempest.

Eurofighter Typhoon Pirkkalan lentokentällä.
Eurofighter Typhoon Pirkkalan kentällä.Petteri Bülow / Yle

Myös Saksa, Ranska ja Espanja suunnittelevat uutta hävittäjää, joka toistaiseksi kulkee lyhenteellä FCAS (Future Combat Air System).

Ahola pitää tätä mahdottomana yhdistelmänä, sillä hävittäjien kehittäminen on äärimmäisen kallista.

– Eurooppaan kehitetään kaksi toisiaan vastaan kilpailevaa konetta kun Euroopan resurssit eivät riittäisi yhteenkään.

Aholan arvion mukaan nyt Suomeen tarjolla olevista eurooppalaisista koneista jokaisen päivitys loppuu viimeistään 2035 eikä kellään ole varaa kehittää uusia ja pitää vanhoja ajan tasalla.

Entä sitten ruotsalainen Gripen E, jota Ruotsi markkinoi Suomeen hinnalla ja laajalla teollisella yhteistyöllä?

Nikunen muistelee tilannetta lähes kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin Gripen oli niin ikään ehdolla Suomeen.

– Silloinkin se oli vasta prototyyppivaiheessa, sama on nyt. Kone tietenkin tehdään ja siitä tulee toimiva väline.

Ahola arvioi ruotsalaisten mahdollisuuksia suorasukaisemmin. Hän ei usko, että Ruotsin rahkeet riittävät koneen kehittämiseen.

– Ruotsihan on näistä ylivoimaisesti heikoimmilla matkassa. Se on varmaa, että Ruotsilla ei riitä kansallisia resursseja Gripen E -mallin ylläpitämiseen.

Saab Gripen E Pirkkalan kentällä.
Saabin Gripen E Pirkkalan kentällä.Petteri Bülow / Yle

Ahola myös huomauttaa, että Gripeniä valmistava Saab on mukana valmistamassa Boeingin kanssa uutta suihkuharjoituskonetta. Toisin sanoen, Saab on mukana kolmessa lentokonehankkeessa. Se hajottaa resursseja entisestään.

Ahola uskoo, että Gripen E:n kehitys jäädytetään jonnekin vuoden 2035 tasolle.

Ranskalaista Rafalea pidetään epätodennäköisimpänä vaihtoehtona, osin siksi, että kone on räätälöity nimenomaan Ranskan tarpeisiin.

Näin onkin, Nikunen sanoo, mutta muistuttaa, että Suomella on ennenkin ollut ranskalaisia koneita ja ne ovat toimineet ihan hyvin.

Koneita ei tarvitse koota Suomessa

Kumpikaan entisistä komentajista ei pidä erityisen tärkeänä, että koneet koottaisiin Suomessa.

Nikusen mukaan tärkeintä on, että Suomessa koneet tunnetaan perinpohjin, varsinkin haastavan elektroniikan osalta.

– Esimerkiksi F-35 käyttäjämäärä on niin suuri, että varaosahuolto toimii maailmanlaajuisesti.

Myöskään Ahola ei pidä kokoonpanoa Suomessa oleellisena vaan tärkeämpää on tietotaito.

– Kone pitää tuntea läpikotaisin, jotta sitä voidaan huoltaa ja ylläpitää.

Ahola varoittaa luottamasta tukeen kriisiaikana, oli sitten kyse tietotaidosta tai jostain muusta.

Puolustusministeriö lähettää sitovat tarjouspyynnöt ensi syksynä, ja hallitus tekee lopullisen päätöksen ensi vuonna.

Lue myös:

Tutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin

Analyysi: Onko maan turvallisuus vaarassa jos poliitikot haluavatkin tilata vähemmän kuin 64 hävittäjää Suomeen?