3 yrittäjää rajakaupungista kertoo, kuinka korona ja venäläisten turistien katoaminen veivät tulot: "Myynti pyöreä nolla"

Imatran yrittäjät ja kaupunki keräävät nyt rahapottia kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville.

yrittäjyys
Optikko Ari Pärnänen.
Optikkoyrittäjä Ari Pärnäsen mukaan tonni tai kaksi ei pelasta yhtään yrittäjää.Kalle Purhonen / Yle

Koronakriisi on saanut monen yrittäjän mielen matalaksi ja kassan pohjan näkymään nopeasti.

— Suora tukeminen olisi tehokkainta. Rahaa tarvitaan ja vuokrat pitää kuitenkin joskus maksaa. Tonnilla tai kahdella ei ole hirveästi merkitystä pitkässä juoksussa. Se ei ketään pelasta, lataa imatralaisen Optikko Pärnänen -liikkeen yrittäjä Ari Pärnänen.

Pärnänen ei ole tuntemuksensa kanssa yksin. Myös Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja Markus Sainio tuntee tuskan. Kirjakauppaa pitävä mies vastaa viikossa kymmeniin puheluihin, jotka koskevat yrittäjien erilaisia huolia.

Kukkaroa rokottaa myös se, ettei venäläisiä asiakkaita rajan sulkeuduttua enää ole.

— Tilanne on äärimmäisen vakava. Liikenne ja asiakasvirta on monelta lakannut täysin. Se on kova paikka, Sainio kuvailee.

Ruokaseteleitä tai lahjakortti

Koska tilanne on raskas, Imatran seudun yrittäjät päättivät alkaa ideoida tukipakettia vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille koronakriisin keskellä. Paketti ei ole tarkoitettu pelkästään yrittäjille vaan muillekin heikossa asemassa oleville.

Se kuitenkin auttaisi joka tapauksessa paikallisia yrittäjiä. Käytännössä tukea voisi saada esimerkiksi lahjakorttien tai ruokaseteleiden muodossa. Niitä voisi käyttää paikallisten yrittäjien kaupoissa.

— Tarkoitus on tehdä tukipaketista mahdollisimman helppo ja vähällä byrokratialla toimiva malli, Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja Markus Sainio sanoo.

Ajatus on vasta hioutumassa varsinaiseen muotoonsa. Imatran kaupunki on sitoutunut avustamaan projektissa siitäkin huolimatta, että kaupungin oma talous oli pakkasella jo ennen koronakriisiä.

Nyt Etelä-Karjala menettää noin miljoona euroa päivässä ilman venäläisturisteja.

— Jos pystymme väistämään poikkeusajan niin, että mahdollisimman vähän yrityksiä kaatuu ja mahdollisimman moni työpaikka säilyy, se on taatusti kaiken panostuksen arvoinen, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino sanoo.

apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino
Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino tietää, että tärkeintä kriisissä on pyrkiä säilyttämään mahdollisimman monta työpaikkaa. Kare Lehtonen/Yle

Kulut juoksevat ja tulot nollassa

Toinen imatralainen optikkoyrittäjä Tuulikki Saharinen kertoo laskeskelleensa viime päivinä ahkerasti sitä, kuinka pitkään yritys voi pysyä pystyssä nykyisellä maailmanmenolla. Saharisella on oma Näön vuoksi -niminen yritys.

— Kulut juoksevat, mutta asiakasmäärät ovat vähentyneet. Olen laskenut kannattavuutta elo-syyskuulle, jonka jälkeen toivon, että tilanne on korjaantunut. Olen ollut juuri yhteydessä pankkiin, Saharinen kertoo.

Saharinen kehuu kuitenkin yrittäjille tarjottuja mahdollisuuksia. Pankissa hän on saanut hyvää kohtelua, Finnvera voi taata lainan ja jopa työttömyysturvaan on mahdollisuus.

— Vaikka olen yksin yrittäjänä, tuntuu, ettei ole ihan yksin, Saharinen sanoo.

Yrittäjäkollega Ari Pärnänen kertoo, että alkuvuosi lähti käyntiin hänen yrityksessään hyvin, mutta viimeiset viikot myynti on ollut pyöreä nolla.

— Nyt pidän viikon lomaa ja hiukan huilailen. Se tarkoittaa kolmatta nollaviikkoa. Sellaiset ovat olleet myynnit, Pärnänen kuvailee.

Pärnäsen liike on kaupungin vuokratiloissa. Kaupunki on luvannut, että vuokran voi toistaiseksi jättää maksamatta.

— Mutta kai se joskus pitää kuitenkin maksaa. Ja jos tämä kestää puoli vuotta, sitten se on piikki, josta kukaan ei selviä, Pärnänen ennustaa.

Vuokrataan -kyltti tyhjän liikehuoneiston ikkunassa Imatralla.
Tyhjiä liiketiloja Imatralla.Kalle Purhonen / Yle

Muualla vastaavia keräyksiä on vähän

Yritysrekisterin mukaan Imatralle kytkeytyy yli 2000 yritystä. Koko Suomessa yrityksiä on 286 042.

Vielä ei ole tietoa, kuinka paljon Imatran seudun yrittäjien keräyksellä on mahdollista saavuttaa. Imatran kaupunki on sitoutunut maksamaan tukimäärästä kolmanneksen. Kaupunki on päättänyt aikaistaa myös hankkeita, joilla voidaan työllistää paikallisia yrittäjiä. Sellaisia ovat Ukonniemeen suunnitellut kuntoportaat ja padelkenttä.

Vastaavia paikallisia keräyksiä ei Suomessa ainakaan toistaiseksi kovin paljon ole.

— Aika vähän on näitä, että lähdetään keräämään rahaa ahtaimmalle joutuneille yrittäjille. Olemme kannustaneet paikallisyhdistyksiä keskustelemaan seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kanssa, jos jollakin ei ole tulovirtaa eikä tukea saatavilla. Olisi joku viimeinen turva, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Myös valtio on luvannut tukipaketteja yksinyrittäjille. Juokseviin menoihin voisi hakea kertaluontoisesti 2000 euron avustuksen ja lisäksi yrittäjä voisi saada noin 700 euroa kuussa työttömyysturvaa. Pentikäinen muistuttaa myös, että myös henkistä apua on tarjolla esimerkiksi Mielenterveysseurassa.

— Kun epätoivo alkaa hallita, olisi tärkeää, että on joku, jolle sitä voisi purkaa. Oma puoliso on tutkimusten mukaan yrittäjälle tärkein tuki mutta yrittäjäkollega on toiseksi tärkein, Pentikäinen sanoo.

Kirjakauppias Markus Sainio.
Kirjakauppias Markus Sainio kertoo vastaavansa yrittäjäkollegoidensa kymmeniin puheluihin viikossa.Kalle Purhonen / Yle

Yhteydenotot Suomen yrittäjiin tuplaantuivat koronakriisin alkaessa. Viikossa puheluita tuli yli 2 000. Yrittäjä voi saada apua lisäksi esimerkiksi talousapuneuvonnasta ja Yritys-Suomesta.

— 90-luvun alussa moni yrittäjä joutui umpikujaan. Nyt tilanne on parempi, koska siitä otettiin oppia, Pentikäinen sanoo.