Lapissa suurtulvan riski – Palopäällikkö: "Tämä lumimäärä ja kevään pitkittyminen tuo ikävän tunteen, että yllätyksiä saattaa olla tulossa"

Lämpimät päivät ja kylmät yöt olisivat paras yhdistelmä tulvavesien pitämiseksi aisoissa.

tulvat
Ounasjoki Kittilässä
Ounasjoki virtaa Sodankyläntien alitse Kittilän terveyskeskuksen lähellä.Antti Mikkola / Yle

Pallastunturin alueella lunta on vielä yli metrin paksuudelta ja Kittilän kirkonkylälläkin yli 80 senttiä. Lapissa mietitään nyt, mahtuuko lumi sulaessaan Ounasjoen äyräiden sisäpuolelle.

– Kittilässä on hankala tilanne, siellä keskiennustekin näyttää vahinkorajalla olevaa tulvaa. Kittilän alueella on siis mahdollisuudet todella isoon tulvaan, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta.

Suomen ympäristökeskus tekee päivittäin kaikille havaintopisteille uudet vesistöennusteet, joissa käytetään yli 50:n aiemman vuoden kevätsäätä. Näistä ennusteista parikymmentä yltää vuoden 2005 tulvan tasoon ja muutamat ylikin.

Pitkä kevät pakkasöineen pitäisi sulavedet aisoissa.

– Mutta jos tulee lämpöaalto ja vielä vähän vettä päälle niin vesimäärä tuplaantuu verrattuna kylmempään vaihtoehtoon, Alaraudanjoki tiivistää.

Tulvapengertä odotettu 15 vuotta

Kittilän pahin tulva miesmuistiin oli vuonna 2005, jolloin vesimassat tuhosivat taloja asuinkelvottomiksi. Sen jälkeen päätettiin suojata Ounasjoen varrella sijaitseva kirkonkylä tulvapenkereellä. Maanomistajat vastustivat suunnitelmaa, eikä pysyvää tulvapengertä ole kirkonkylällä vieläkään.

Suunnitelma onkin kutistunut pysyvän tulvapenkereen rakentamiseen kunnan maalle terveyskeskuksen suojaksi. Rakennustöihin on tarkoitus päästä kesällä.

palotarkastaja Kari Kuosmanen
"Tämä lumimäärä ja kevään pitkittyminen tuo ikävän tunteen, että yllätyksiä saattaa olla tulossa" sanoo palopäällikön viransijaisena Kittilässä toimiva palotarkastaja Kari Kuosmanen. Tulvatilanne selviää vasta toukokuussa.Annu Passoja / Yle

Kunta ja pelastuslaitos rakentavat tarpeen vaatiessa väliaikaiset suojaukset esimerkiksi terveyskeskuksen ja vanhainkodin ympärille. Vuoden 2005 suurtulvan kanssa paininut vs. palopäällikkö Kari Kuosmanen vakuuttaa, että suunnitelmat ovat käyttövalmiina.

– Ei se ole kuin ottaa hyllystä se paperi ja katsoa, mihin aletaan laittaa suojauksia. Se on vuorokausi niin siinä on sellainen valli, että kestää tulvan nousta. Laitetaan pumppuja ja annetaan miehiä siihen avuksi, Kuosmanen kertoo.

Myös Jääkäriprikaatin varusmiehiä saadaan tilanteen vaatiessa täyttämään hiekkasäkkejä ja auttamaan muussa tulvantorjunnassa.

Palokuntalaiset koronasuojassa

Pelastuslaitos suojaa kunnan tärkeimpiä rakennuksia, mutta asuintalojen suojaus on omistajien vastuulla. Vielä Kuosmanen ei ole ottanut asiaa puheeksi, koska tulvahuippuun on yli kuukausi aikaa ja ennusteet voivat muuttua.

Kittilässä hermostuttaa nyt epidemiaksi edennyt koronavirus, eikä lisämurheita kaivata.

– Koronahomman sekaan ei ihan vielä haluta sekoittaa tulvaa, se saattaa aiheuttaa jo pientä paniikkia. Kuun loppupuolella kun nähdään mihin tulvatilanne on menossa, niin kyllä siitä sitten täytyy mainita, Kuosmanen toteaa.

Tarvittaessa Kuosmanen ajaa rannan taloja läpi ja käy täsmävalistamassa.

Kittilän vapaapalokuntalaisia yritetään suojella koronavirukselta niin että päivystys ja pienemmät tehtävät hoidetaan neljän hengen kokoonpanolla. Muita hälytetään vasta, jos on pakko. Toistaiseksi VPK on säästynyt tartunnoilta.

"Kellaria kuivateltiin koko kesä"

Riskialueisiin kuuluu Kittilän lisäksi Ivalo, Tornio, Kemijärvi ja Rovaniemi. ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo, että Aluehallintovirastolta haetaan lupaa nostaa Kemijärven vedenkorkeutta tarvittaessa 75 senttiä yli säännöstelyn ylärajan.

– Tarkoitus on, että Kemijoen ja Ounasjoen maksimivirtaamat eivät satu samaan aikaan Rovaniemelle, Alaraudanjoki sanoo. Lupaa on haettu aiemminkin, mutta sitä ei ole tarvinnut koskaan täysimääräisenä käyttää.

tulvakorkeuden näyttävä mittatikku Kittilän kirkonkylällä
Mittatikku kertoo yhä, minne vesi nousi vuonna 2005 Kittilän vanhainkodin lähettyvillä.Annu Passoja / Yle

Riskialueiden viranomaiset ovat pitäneet kokouksia ja kaivaneet esiin valmiussuunnitelmia. Alaraudanjoki kehottaa jokivarsilla asuvia tarkistamaan tulvavakuutuksensa ja miettimään varautumista muutenkin.

– Omakotitalo on aika helppo suojata muovilla, siihen on hyviä ohjeita. Samoin penkereen tekeminen ja viemäreiden sekä hulevesikaivojen sulkeminen auttaa.

Kittilän kirkonkylällä asuvan Pasi Seppälän koti ei ole pahimmassakaan tulvassa vaaravyöhykkeellä, mutta työpaikka Metsätalo on. Viidentoista vuoden takaiset muistot palautuvat helposti mieleen.

– Tie oli poikki ja armeija kuljetti porukkaa yli. Vettä oli Metsätalon kellarissa puoli metriä, sitä kesä kuivateltiin ja tehtiin remonttia.

Seppäläkin kertoo miettivänsä, millä voimalla kevät Lappiin tulee kun se viimein tulee. Tänä keväänä tulva ei kuitenkaan ole suurin huoli.