Rajat aukeavat kausityöntekijöille, mutta vain pieni osa pääsee tulemaan – nyt tiloilla mietitään, pitäisikö suomalaisille tarjota lyhyempää päivää ja parempaa palkkaa

Kausityöläisiä tarvitaan sesonkiaikana tuhansia. Homma on viime vuodet ollut ulkomaalaisten harteilla, mutta nyt pitäisi löytää sopivat suomalaiset.

maatalousyrittäjät
mansikka kypsyy valtarin tilalla, jarmo valtari raottaa verkkoa
Vaasalainen Jarmo Valtari viljelee mansikkaa ja uskoo pärjäävänsä, jos bulgarialaiset pääsevät apuun. Antti Haavisto / Yle

Ulkomaista kausityövoimaa voidaan vastaanottaa Suomeen siitä huolimatta, että rajat ovat kiinni. Työ- ja elinkeinoministeriön linjaus (siirryt toiseen palveluun) herättää sekä helpotusta että epävarmuutta viljelijöissä. Moni asia on vielä epäselvää.

Linjaus koskee ainakin aluksi 1500 kausityöntekijän vastaanottoa. Määrä kuulostaa pienelle. Ja sitä se onkin.

– Suomessa on tarve 16 000 kausityöntekijälle. Ymmärtääkseni alkuvaiheessa ulkomaalaisia työntekijöitä saavat ne, jotka tarvitsevat kiireellistä apua avomaan istutuksiin ja hoitoon, pohtii ruotsinkielisen tuottajajärjestön puutarha-asiamies Johanna Smith Närpiöstä.

Kotimaisen työvoiman saatavuuteen tähtääviä toimia valmistellaan ministeriössä myös. Tähän valmisteluun ovat jo viljelijätkin ryhtyneet. Se vaan ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään ajattelisi.

Lue myös: Kausityöntekijöiden maahantulosta valmistui linjaus

Pienelle tilalle huojentava tieto

Vaasalainen toimitusjohtaja Jarmo Valtari on huojentunut. Valtarin mansikkatilalle Vaasan Vähäänkyröön odotetaan 5 bulgarialaista ja muutamaa venäläistä kausityöntekijää. Heistä osa on ollut Valtarin palkkalistoilla jo vuodesta 2008.

– Tämä tulee ihan viime tinkaan, että saadaan istutussesonkiin vakioporukka töihin. Vielä on tietysti haastetta yhteyksien kanssa, mutta eiköhän se järjesty, sanoo Valtari.

Kevään ensimmäiset työt on tehty oman perheen voimin, mutta 35 000 uutta mansikantainta odottaa istutusta heti vapun jälkeen. Kokenutta porukkaa tarvitaan neljän viikon rupeamaan. Lisäksi työntekijöiden pitää osata paljon muutakin, kuten käyttää koneita, rakentaa muovipenkkejä ja sadetusjärjestelmiä.

Valtari on saanut jo hakemuksia suomalaisilta halukkailta työntekijöiltä, mutta hän tarvitsee sellaisia, jotka jo osaavat työn. Valtarilla on muutakin yritystoimintaa, eikä hän ole itse paikalla koko ajan.

– En voi olla siellä pellolla koko ajan kädestä pitäen näyttämässä. Olen aika paljon poissa, joten tämän takia kokemusta ja ammattitaitoa tarvitaan.

Valtari uskoo, että kaudesta silti selvitään.

– Sadonkorjuuta helpottaa se, että noin 80 prosenttia on itsepoimintaa eli pärjätään pienemmällä porukalla, vaikka jäisikin vähän vajaaksi, sanoo Valtari.

Lue seuraavaksi: Lähtisitkö sinä pätkätyön tarpeessa maatöihin? Ainakin 10 000 suomalaista pitäisi saada kiireesti töihin viljelmille, ja täkynä voi olla palkka työttömyystuen päälle

Ison tilan yrittäjä: Tekohengitystä

Salolainen marjanviljelijä Esa Rannikko ei ole yhtä luottavainen. Marjoja ja vihanneksia kasvattavan Rannikon tilalla työntekijöiden tarve on niin suuri, että hän on syystä huolissaan. Hänen mielestään TEM:n työryhmän linjaus on tekohengitystä, eikä ratkaise ongelmaa.

– Ydinosaajaporukasta parhaat tekijät jäävät ulos tästä. Tilanne on tosi vaikea, lataa Rannikko.

Rannikon tilalla työskenteli viime vuonna 550 kausityöntekijää ja tänä vuonna suunnitelmissa oli palkata jopa 750. Nyt Rannikko ei usko sen toteutuvan.

Viljelijän etu olisi palkata vuodesta toiseen samoja työntekijöitä, joilla on kokemusta, ammattitaitoa ja työtehoa.

On myös hyvä, jos työntekijät asuvat tilalla, sillä heitä voidaan tarvita yllättävissäkin tilanteissa.

– Esimerkiksi eilen tehtiin 80 hehtaaria hallasuojausta. Porukkaa pitää olla täällä majoituksessa, että semmoinen hoituu illalla tai yöllä.

Rannikon puutarhan viljelijä Esa Rannikko vesimelonipellolla.
Salolainen Esa Rannikko tarvitsisi satoja kausityöntekijöitä ja uskoo, että osa parhaista jää nyt rajan taa. Petra Ristola / Yle

Lyhyempiä työvuoroja suomalaisille?

Suomalaisiakin Rannikon tilalla aiotaan työllistää, mutta se ei ole ihan riskitöntä. Eniten pelottavat keskeytykset.

– Lomautetut ovat kysyneet töitä, mutta jos heillä alkavat omat työt, he lähtevät pois. Me tarvitsemme kesä-heinä-elokuuksi sitoutuneet työntekijät, sanoo Rannikko.

Monenlaisia suunnitelmia on toki tehty. Rannikko kertoo, että on pohdittu neljän tunnin työvuoroja, joihin esimerkiksi nuoret voisivat tulla. Jos tehdään lyhyttä päivää, se kuitenkin tarkoittaa työntekijämäärän kasvua, jopa tuplausta. Se voi Rannikon tilalla tarkoittaa yli kahtatuhatta työntekijää.

– Se on jo valtava ihmismäärä, jonka hallinta tulee vaikeaksi, tuskailee Rannikko.

Korkeampi palkka houkuttimeksi

Moni muukin viljelijä on pohtinut, pitäisikö suomalaisia työntekijöitä houkutella lyhyemmillä työpäivillä ja jopa paremmalla palkalla.

Koivistoisen Mansikkapaikka aikoo palkata satoja suomalaisia töihin Hollolaan, Lahteen ja Vantaalle kevääksi ja kesäksi. Yritys maksaa tänä vuonna hedelmän- ja marjanviljelijöiden liiton suositusta korkeampaa urakkapalkkaa.

Tavallisesti urakkahinta on ollut 1,05 senttiä kilogrammalta, mutta tänä vuonna Koivistoisella maksetaan kilosta 1,20 euroa. Keskivertopoimija kerää minimissään 10 kiloa mansikkaa tunnissa, jolloin tuntipalkaksi tulee 12 euroa.

– Monella on ihan väärä käsitys, että tästä maksettaisiin huonosti. Jos puhutaan ihan opiskelijasta, joka tienaa 12 euroa tunnilta, pitäisin sitä kesätyöstä ihan hyvänä palkkana, toteaa viljelijä Vesa Koivistoinen.

Jordgubbsåker som mår dåligt
Mansikkamaalla ansaitsee keskimäärin 12 euroa tunnilta. (Arkistokuva)Yle/ Stefan Paavola

Työ on fyysisesti kuormittavaa, sillä marjanpoimija työskentelee paljon hankalassa asennossa. Koivistoinen arvioikin, että 20–30 prosenttia töihin tulevista lopettaa kesken. Sen takia väkeä pestataan varmuuden vuoksi reilusti.

– Työ ei välttämättä sovellu kaikille. Se vaatii sisua ja urheilullista mieltä heiltä, jotka pystyvät tekemään sitä viikkokaupalla.

Myös Jarmo Valtarilla on kokemusta siitä, että työntekijä lopettaa työt jo heti alkuunsa.

– Ulkomaalaisten sesonkityöntekijöiden kanssa homma vaan toimii, sanoo Valtari.

Suomalaisia kiinnostaa

Viljelijät kertovat, että tällä hetkellä työ selvästi kiinnostaa suomalaisia. Moni on lomautettuna ja opiskelijat vailla kesätyötä. Hakemuksia ja yhteydenottoja on tullut runsaasti.

Kokkolalainen Hauhtosen marjatila on niin ikään varautunut siihen, että ulkomaista työväkeä ei tänä vuonna tule. Tilalla on ollut sesonkiaikana parisenkymmentä ukrainalaista kausityöntekijää. Vielä on epäselvää, voisiko osa heistä tulla. Siitä huolimatta kauden alkua valmistellaan kotimaisin voimin.

Kiinnostuneitakin on ollut.

– Toistakymmentä yhteydenottoa on tullut työhaluisilta nuorilta, eläkeläisiltä ja alueella asuvilta ulkomaalaisilta, kertoo Veli-Matti Jukkola.

Sama puhe toistuu. Tarvitaan työntekijöitä, jotka sitoutuvat. Jukkola uskoo, että kotimaisin voimin pärjätään, mikäli työntekijät ovat sitoutuneita.

Mansikkapelto
Riina Kasurinen/Yle

Huoli elintarvikkeiden riittävyydestä

Yhtälö on kinkkinen. Salolainen Esa Rannikko on huolissaan elintarviketuotannosta ja huoltovarmuudesta. Se, mitä pelloilla tehdään tänä vuonna, vaikuttaa vuosiksi eteenpäinkin.

– Kyse on sadoista miljoonista kiloista elintarvikkeita. Huomattava määrä voi jäädä tuotannosta pois tämän takia. Jos tänä vuonna ei saada hoidettua, ei ole myöskään kautta 2021.

Myös Keski-Euroopan hankala tilanne tulee heijastumaan suomalaisiin kauppoihin. Rannikko uskoo, että tuonti sakkaa tulevina kuukausina.

– Ei ole syksyllä nektariineja tarjouksessa, joten pitää olla kotimaista, jotta meillä on elintarvikkeita, mitä ostaa kaupasta, sanoo Rannikko.

Lue seuraavaksi: Osa ruuasta uhkaa loppua koronan vuoksi – Suomi suunnittelee tilauslentoja ukrainalaisille työntekijöille

Etelä-Savon ja Keski-Suomen marjatilat huolissaan työvoimasta koronatilanteen takia – "Sadonkorjuu on vielä täysin auki"

Närpiössä olisi töitä kymmenille vietnamilaisille, mutta he jumittavat kotimaassaan – Oleskelulupien käsittelyajat kaukana hallituksen tavoitteesta