1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Kansanedustajat eivät usko kuntaliitosten pelastavan ahdinkoon joutuvia kuntia – valtio saa auttaa koronakriisissä

Keskisuomalaiset kansanedustajat eivät näe kuntaliitoksia ratkaisuksi koronakriisissä kasvaneisiin kuntien talousvaikeuksiin.

kuntatalous
Kansanedustajien vastauklset kysymykseen lisääkö koronakriisi tarvetta kuntaliitoksille.

Kansanedustajilta kysyttiin, että lisääkö koronan myötä kiristyvä kuntatalous tarvetta kuntaliitoksille Keski-Suomessa. Moni kansanedustaja vastasi, että nyt on liian aikaista arvioida koronan vaikutusta kuntaliitoksiin. Yleisesti korostettiin myös sitä, että kuntaliitoksista päättävät kunnat itse.

– Kuntaliitosten pitäisi syntyä aina vapaaehtoisesti, sillä pakkoliitokset eivät ole ikinä hyvä alku uudelle kunnalle, muistuttaa Vasemmistoliiton Juho Kautto.

Perussuomalaisten Jouni Kotiaho nostaa esimerkiksi pohjoisen Keski-Suomen ongelmakunnat, joille ei löydy järkevällä tavalla liitoskumppania.

Keski-Suomen kymmenestä kansanedustajasta kaksikko Anne Kalmari (kesk.) ja Riitta Mäkinen (sd.) arvioivat, että kuntaliitoksia ei tule lainkaan. Kalmarin mukaan kuntaliitosten tarve poistuu, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saadaan jaettua yhteisvastuullisesti. Kunnat voivat jatkossa keskittyä muun muassa koulutus-, kaavoitus-, elinvoima- ja yhteisöllisyysasioihin.

– Kuntaliitokset eivät tuo automaattisesti mitään ratkaisua. Se ei ole avain onneen, että useampi kriisikunta liitetään yhteen, miettii Riitta Mäkinen.

Perussuomalaisten Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi uskovat, että kuntaliitoksia on tulossa, vaikka se ei ratkaisekaan talousongelmia.

– Kuntien on tehostettava toimintojaan ja tehtävä yhteistyötä. On välttämätöntä, että ihmisten asuinkunnasta johtuva eriarvoisuus supistuu eikä kasva. Veroprosenttieroa pitää kaventaa, patistelee Kankaanniemi.

Kriisin syvyyttä vaikea ennustaa

Yli puolet maakunnan kansanedustajista eli kuusikko Juho Kautto (vas.), Piritta Rantanen (sd.) Bella Forsgrén (vihr.), Petri Honkonen (kesk.), Joonas Könttä (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ei osaa sanoa onko edessä kuntaliitoksia. Köntän mukaan kukaan ei voi ennustaa, miten pahaksi tilanne vielä menee.

– Päätökset mahdollisista kuntaliitoksista voidaan tehdä vasta, kun tämä kriittinen tilanne on ohi. Toki pohdintoja liitoksista on ollut ennen kriisiäkin, esimerkiksi Kyyjärvellä, muistuttaa Forgrén.

Riitta Mäkinen ja Piritta Rantanen muistuttavat, että kuntien talousnäkymät ovat olleet jo pitkään heikkoja ennen viruspandemiaa. Wallinheimon mukaan katastrofinainekset ovat kasassa, kun koko julkinen talous tulee velkaantumaan kymmenen, jopa 20 miljardia.

Perussuomalaisten Kotiaho löytää kuntien ahdinkoon yhdeksi syyksi keskustan aikanaan ajaman laajakaistahankkeen.

– Se on ollut jo aiemmin ajamassa lähes kymmentä Keski-Suomen kuntaa kriisikunniksi.

Ennen koronakriisiä esillä on ollut etenkin pienten kuntien talousvaikeudet. Kriisin edetessä vaikeudet leviävät myös isompiin kuntiin ja kasvukeskuksiin.

– Kotikaupungissani Jyväskylässä lukemat ovat jo suhteellisen murheellisia. Kuntakohtaista vaihtelua varmasti on, mutta joka tapauksessa luvassa on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia koko kuntakenttään, kertoo Jyväskylän kaupunginvaltuustossa puhetta johtava Riitta Mäkinen.

Taajamamerkki.
Koronakriisi ravistelee koko kuntakenttää.Petteri Bülow / Yle

Valtio apuun katastrofissa

Kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että valtion on tultava kuntien apuun monin eri keinoin. Jouni Kotiaho ehdottaa kuntakentän tukemiseen kokonaan uutta rahoituselementtiä. Anne Kalmari näkee kuntien tilanteen niin katastrofaalisena, että valtion on annettava taloudellista apua, jotta peruspalvelut säilyvät.

– Kuntien pelastamiseksi ei ole tullut vielä kriisipakettia ja sitä kunnat odottavat kuumeisesti. Hallitukselta pitää löytyä välineitä kuntien tukemiseen vaikeimpien aikojen yli, vaatii Sinuhe Wallinheimo.

Riitta Mäkinen rauhoittelee, että parhaillaan meneillään oleva valtion budjetin kehysriihi on luonteva askel viedä kuntapakettia eteenpäin. Valtionosuudet tulevat olemaan keskeinen työkalu, jota joudutaan käyttämään.

– Kuntakriisipaketti tulee olemaan jopa puolentoista miljardin luokkaa. Se voi pitää kuntia jonkin aikaa pinnalla, laskee Wallinheimo.

Bella Forsgren haluaa korostaa, että kriisistä huolimatta hallitus pyrkii yhä edistämään hallitusohjelmassa olevia pitkän aikavälin uudistuksia. Ne vaikuttavat myös kuntatalouteen.

– Esimerkiksi soteuudistus on juuri sellainen, joka läpi mennessään keventäisi juuri kuntien kuormaa.

Lue seuraavaksi