1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Euromaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä – onko parempi taistella yksin vai yhdessä koronaa vastaan?

Euromaat ottivat aikalisän yrittäessään päättää, miten vastata koronaviruksen Euroopan taloudelle aiheuttamaan shokkiin.

Euroopan unioni
Eurotunnusta huolletaan.
Työntekijät kunnostivat heinäkuussa 2015 Frankfurtissa euroveistosta. Kuvituskuva.Frank Rumpenhorst / EPA

LONTOO Euroryhmän tiistain kokous venyi odotetusti. Nyt kokous on tauolla ja jatkaa näillä näkymin taistoa huomenna, kiirastorstain iltana.

19 maan yhteisvaluuttaryhmä yrittää sopia siitä, miten yhteisiä rahoitusinstrumentteja voidaan käyttää koronaviruksen taloudelle aiheuttamien ongelmien lieventämiseksi ja minkälaisia uusia mekanismeja pitää mahdollisesti perustaa.

Näkemyserot ja riidat ovat olleet syviä. Euroryhmän puheenjohtaja ja Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno vetosi kuitenkin jäsenmaiden selkärankaan.

– Nyt ei ole aika normaalipolitikointiin, vaan meidän tulee näyttää kansalaisillemme, että Eurooppa suojelee heitä, Centeno sanoi ennen kokousta.

Hänen tavoitteensa on kursia kasaan tässä vaiheessa runsaan 500 miljardin euron tukipaketti.

EU:n kriisirahaston EVM:n käyttö

Euroopan vakausmekanismi EVM on rahasto, jossa on käytettävissä noin 410 miljardia euroa. EVM:n johtaja Klaus Regling on esittänyt, että koronaviruksen vastaisiin toimiin vapautettaisi 240 miljardia euroa.

Nykysäännöillä rahastosta voi lainata vain kovia ehtoja vastaan. Niitä ovat troikan (komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF) valvonta, rakenneuudistukset ja valtiontalouden tervehdyttämistoimet. Jäsenmaa voi hakea rahastosta summaa, joka vastaa enimmillää kahta prosenttia maa bruttokansantuotteesta.

Eteläiset jäsenmaat vastustavat kovia ehtoja. Niitä pidetään eurokriisiin liittyen leimaavina ja niiden pelätään nostavan siitä syystä lainansaannin hintaa markkinoilla.

Wopke Hoekstra videokonferenssissaan EU: n valtiovarainministerien kanssa Haagissa, Hollannissa, 7. huhtikuuta 2020,
Hollannin valtiovarainministeri Woepke Hoekstra tiistaina euroryhmän videokonferenssissa.Bart Maat / EPA

Saksa taipui viikonloppuna luopumaan kovista ehdoista, mutta Suomi, Hollanti ja Itävalta pitävät niistä edelleen kiinni.

Keskiviikkoaamuna euroryhmän otettua aikalisän Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra tviittasi, että Hollantikin on valmis luopumaan ehdollisuudesta, jos lainalla katetaan terveyskuluja. Pidempiaikaiseen taloudelliseen tukeen ehdollisuus on edelleen tarpeen.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei keskiviikkoaamuna kehysriiheen saapuessaan antanut selvää vastausta Suomen kannasta.

Uusi 100 miljardin euron työllisyysturvarahasto

Komissio esitti viime viikolla 100 miljardin euron työllisyysturvarahaston perustamista. Se kulkee nimellä SURE.

Ajatuksena on, että takaajana käytetään EU:n budjettia sekä jäsenmaiden vapaaehtoisia takauksia 25 miljardin euron edestä. Suomen osuus olisi noin 300 miljoonaa euroa. Suomen hallitus tarvitsee uusiin takauksiin eduskunnan hyväksynnän.

Työllisyysturvarahastolla on tarkoitus tukea jäsenmaiden yrityksiä pitämään työvoimansa palkattuna ja välttää irtisanomiset sekä lomautukset. Komissio arvioi, että talouden kannalta hyödyllisintä on saada yritystoiminta pyörimään osaavalla henkilökunnalla heti, kun rajoitukset päättyvät.

200 miljardin euron lainatukea valmistellaan

Euroopan investointipankki EIB:ssä kaavaillaan 200 miljardin euron lainatukea. Se kohdennettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten lainoituksiin tilanteessa, jossa normaalit tulovirrat ovat ehtyneet.

Euromaiden valtiovarainministerien on oltava toimista yksimielisiä, ennen kuin ne etenevät EU-johtajien päätettäväksi.

Etelä-Euroopan maita linjassaan vastaan tullut Saksa oli pettynyt ensimmäisen kokouspäivän tulokseen.

Valtiovarainministeri Olaf Scholz tviittasi keskiviikkoaamuna, että Euroopan täytyy seisoa yhdessä tänä vaikeana aikana.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kehotti kaikkia jäsenmaita kunnianhimoisen sopimuksen taakse.

Mutta raja-aita sopuun Italian johtaman rahan tarvitsijoiden joukon ja Hollannin johtaman taloushaukkojen välillä on yhä suuri.

Taustalla kummittelee jatkuvasti Italian äänekäs vaatimus koronabondeista eli yhteisvastuullisista joukkovelkakirjoista. Näitä myös Saksa vastustaa yhdessä Hollannin, Suomen ja Itävallan kanssa.

Vaikka kyse ei vielä ole uudesta rahoituskriisistä, markkinat seuraavat tarkkaan, mitä euroryhmä saa aikaiseksi. Jäsenmaissa ei ole halukkuutta uuteen eurokriisiin. Se voi kuitenkin tulla, jos jäsenmaiden lainansaanti markkinoilla vaikeutuu korkojen nousun takia.

EKP turvaa selustaa

Euroryhmän neuvotellessa talouden koronaelevytyksestä Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti keskiviikkona lisäävänsä rahoitusta markkinoille (siirryt toiseen palveluun). EKP höllentää sisäisiä sääntöjään siitä, mitä velkakirjoja se voi ostaa.

Päätös on osoitus siitä, että EKP:llä on selkeä näkemys siitä, mitä se voi ja mitä sen täytyy valtuuksiensa rajoissa tehdä.

Euroryhmä kokoontuu videoneuvotteluun uudestaan torstaina.

Lue lisää:

Saksa on vihdoin valmis avaamaan kukkaron nyörit, euroryhmältä odotetaan isoja päätöksiä – mutta ei koronabondeja

Komissio julkisti esityksensä 100 miljardin euron tukipaketista EU:n laajuiseksi työllisyysturvaksi

Lue seuraavaksi