Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Eläin- ja ruokatorit ovat monelle kiinalaiselle varmin paikka saada varmasti tuoretta ruokaa. Nyt villieläinmyyntiä kitketään toreilla ja verkossa.

tartuntataudit
Nainen myi teurastettuja kanoja eteläisessä Guangzhoun kaupungissa helmikuussa.
Nainen myi teurastettuja kanoja eteläisessä Guangzhoun kaupungissa helmikuussa.Alex Plavevski / EPA

– Siellä on suuri määrä ihmisiä, ja eläimiä on ahtautunut samaan tilaan. Eläimiä on survottu epäinhimillisen pieniin häkkeihin päällekkäin. On käärmeitä, jyrsijöitä, lintuja ja lepakoita.

Näin kiinalaisen Wuhanin kaupungin ruokatoreja kuvailee suomalainen Petri Juuti.

Hän on perehtynyt vesihuoltojärjestelmien historiaan ja käy säännöllisesti vierailevana professorina luennoimassa Wuhanissa. Nyt Juuti vastaa puhelimeen kotonaan Kangasalla, sillä työ Kiinassa on koronaviruksen takia keskeytynyt.

Juuti kertoo, miten toreilla myydään vieri vieressä eläimiä, jotka eivät eläisi koskaan luonnossa lähekkäin. Eläinten teurastus tapahtuu usein torilla.

– Kutsuisin näitä toreja suoraan teurastustoreiksi, Juuti sanoo.

Guangzhoun kaupungin mereneläviin keskittynyt tori oli aikaisemmin tunnettu myös villieläinten kuten krokotiilien myyntipaikkana. Nykyisin useimmat villieläinkojuista on suljettu.
Guangzhoun kaupungin mereneläviin keskittynyt tori oli aikaisemmin tunnettu myös villieläinten kuten krokotiilien myyntipaikkana. Nykyisin useimmat villieläinkojuista on suljettu.Alex Plavevski / EPA

Kiinalaiset torit ovat koronapandemian myötäsaaneet synkän maineen, sillä Covid-19-taudin aiheuttajan uskotaan olevan lähtöisin wuhanilaiselta merenelävien tukkutorilta.

Kiinalaismedioiden mukaan torilla on ollut myynnissä muun muassa käärmeitä, murmeleita ja apinoita.

Samaan aikaan torit ovat Kiinassa ruokahuollon kannalta hyvin tärkeitä.

– Niillä myydään tietysti myös paljon kasviksia ja hedelmiä. Torit ovat monissa paikoissa suorastaan ruokahuollon perusta, sanoo maatalouden ja ruuan erityisasiantuntija Anna-Stiina Antola Suomen Pekingin suurlähetystöstä.

Kiinan villieläinbisneksen arvoksi on laskettu jopa yli 70 miljardia euroa. Noin neljäsosa tästä tulee syötävistä villieläimistä, arvioi Hongkongissa ilmestyvä South China Morning Post (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Myynnissä on ollut muun muassa käärmeitä, kilpikonnia, karhuja ja riikinkukkoja eri tarkoituksiin.

"Kiinalainen ei halua ostaa jäistä lihaa"

Lihakauppias odotti asiakkaita torilla Pekingissä maaliskuun alussa.
Lihakauppias odotti asiakkaita torilla Pekingissä maaliskuun alussa.Roman Pilipey / EPA

Ruokatorit ovat nyt joutuneet suurennuslasin alle, ja jopa niiden sulkemista kokonaan on vaadittu ainakin joissakin ulkomaissa medioissa.

Moni kiinalainen ajattelee toisin, käytännön syistä.

Paikan päällä teurastuksen ajatellaan takaavan sen, että liha on varmasti tuoretta. Syynä ovat osin myös maaseudun olot.

Kylissä ei aina ole supermarketteja eikä teurastamoja. Lihan hygieniatarkastuksia ei tehdä.

– Niinpä torilla olevat eläimet pidetään mahdollisimman pitkään hengissä ja teurastetaan vasta juuri ennen myyntiä. Tämä on tavallaan hygieniatoimenpide, sillä liha pilaantuisi, jos se kuljetettaisiin muualta ilman kylmäketjua, erityisasiantuntija Antola sanoo.

Perinteisistä tavoista on yritetty päästä eroon.

Elävien eläimien myyntiä toreilla on rajoitettu aiemminkin, muun muassa vuosien 2009 ja 2013 lintuinfluenssojen takia.

Kanojen myynti ainakin kaupunkien toreilla on yhä periaatteessa kielletty. Kieltoa ei kuitenkaan aina noudateta, sillä monet kiinalaiset haluavat edelleen ostaa kanansa juuri teurastettuna eikä kaupan kylmäaltaasta.

Koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen kaikki avoimet ruokatorit määrättiin suljettaviksi. Nyt niitä on alettu avata uudelleen, mutta villieläinten myyntikieltoja valvotaan aiempaa ankarammin.

Lihakauppias oli varustautunut suojamaskilla ruokatorilla Guangzhoussa helmikuussa.
Asiantuntijoiden mukaan parasta olisi puuttua villieläinten myyntiin toreilla ja parantaa yleistä hygienian tasoa epidemioiden ehkäisemiseksi. Kuva ruokatorilta Guangzhousta helmikuussa. Alex Plavevski / EPA

Covid-19-tautia aiheuttavan viruksen aivan tarkkaa tartuntaketjua ihmiseen ei vieläkään tiedetä.

Yleinen käsitys tutkijoiden keskuudessa on, että virus on siirtynyt lepakosta ihmiseen toisen eläimen, niin sanotun väli-isännän kautta.

– Lepakon tiedetään olevan säilömö monenlaisille koronaviruksille, joista osa liittyy läheisesti myös ihmisen taudinaiheuttajiin. Lepakosta virus on siirtynyt välittäjäeläimeen, jollaiseksi on useissa arvioissa esitetty muurahaiskäpy, tartuntatauteihin perehtynyt Saara Raulo Ruokavirastosta sanoo.

Raulo johtaa viraston zoonoosikeskusta, jossa tutkitaan zoonooseja eli tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.

Aivan varmasti ei voida sanoa sitäkään, onko itse siirtymä alkuperäeläimestä välittäjään tapahtunut juuri Wuhanin tukkutorilla. Paikalla kuitenkin uskotaan olleen ihmisiä, jotka ovat käsitelleet välittäjäeläimiä kuten muurahaiskäpyjä.

Myös Sars levisi ihmiseen todennäköisesti ruokatorilta

Myös 2000-luvun alussa etenkin Aasiassa levinnyt Sars oli mitä todennäköisimmin lepakosta peräisin oleva koronavirus, joka tarttui ihmiseen ilmeisesti sivettikissan välityksellä. Sivettikissa ei nimestään huolimatta ole kissaeläin.

– Lepakoita on usein torien katoissa asuvina haittaeläiminä. Sieltä niiden ulostetta voi tippua alhaalla häkeissä oleviin eläimiin. Lisäksi pienissä häkeissä pidettävät eläimet, kuten sivettikissat stressaantuvat, mikä voi edesauttaa niihin siirtyneiden virusten leviämistä edelleen, Raulo kuvailee.

Muitakin tapauksia on, Raulo kertoo.

Malesiassa taateliviljelmien tieltä on raivattu lepakoiden pesien lähellä olevaa maata. Viljelmien laajentumisen seurauksena lepakoista on levittynyt vakavaa tautia aiheuttavaa Nipa-virusta ihmiseen.

Joidenkin influenssojen alkuperä taas on voitu jäljittää toreilla olleeseen siipikarjaan. Tällainen on 1990-luvun lopulla levinnyt H5N1-lintuinfluenssa.

Honkongin tulli takavarikoi norsun syöksyhampaita ja muurahaiskävyn suomuja. Kuva helmikuulta 2019.
Honkongin tulli esitteli takavarikoimiaan norsun syöksyhampaita ja muurahaiskävyn suomuja helmikuussa 2019.Alex Hofford / EPA

Muurahaiskävyn himoitut suomut kaupan

Villieläinten syönnille on pitkät perinteet, mutta ne vahvistuivat 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, kun Kiinassa oli pitkälti Mao Zedongin politiikan seurauksena nälänhätä. Villeläimiä oli pakko syödä, ja tapa jäi monin paikoin pysyväksi.

Yksi syy villieläinkauppaan on kiinalainen perinteinen lääkintä. Se elää yhä voimakkaana, ja siihen liittyy joskus myös uhanalaisten eläinten käyttöä.

Lääketieteen mukaisesti ei ole todennettu, että esimerkiksi tiikerinluujauholla olisi terveydellisiä tai vaikkapa potenssia lisääviä vaikutuksia. Kyse on paljolti mielikuvista, samaan tapaan kuin poronsarvijauheeseen uskovien kohdalla.

Nyt leviävän uuden koronaviruksen välittäjäeläimeksi epäilty muurahaiskäpy on edelleen himoittu muun muassa siksi, että sen suomuista tehdään jauhetta perinteisen lääkinnän hoitoihin.

Näin siitä huolimatta, että muurahaiskäpy on ollut suojeltu uhanalaisena lajina jo useiden vuosien ajan.

Afrikkalainen sikarutto on luonut lihapulan

Villieläinkauppaa on viime aikoina lisännyt myös se, että Kiinassa afrikkalaisen sikaruton seurauksena suuri määrä sikoja on hävinnyt tai hävitetty.

Anna-Stiina Antolan mukaan seurauksena on ollut jopa lihapula, mikä on lisännyt villieläinten pyyntiä ja kasvatusta.

Nyt uusimman epidemian puhjettua Kiinan viranomaiset ovat jälleen aloittaneet kampanjoita villieläinkaupan kitkemiseksi. Tämä näkyy television tietoiskuina, joissa kehotetaan olemaan käyttämättä muurahaiskäpyä ja muita villieläimiä.

Lehtitietojen mukaan epidemian puhkeamisen jälkeen viranomaiset ovat takavarikoineet 39 000 villieläintä. Torien lisäksi tarkastusiskuja on tehty villieläimiä kauppaaviin ravintoloihin.

Epidemian puhkeamisen jälkeen villieläinkauppa siirtyi osittain verkkoon, mutta myös sitä yritetään viranomaistoimin kitkeä.

Lisäksi Kiina pyrkii uusimaan lainsäädäntöään. Maa on mukana uhanalaisia eläimiä suojelevassa kansainvälisessä CITE-sopimuksessa, mutta esimerkiksi villieläinten kasvatusta ei ole selkeästi kielletty. Ei myöskään ole olemassa selviä luetteloita siitö, mikä on villieläin ja mikä ei.

Helmikuussa kansankongressi teki uuden päätöksen luonnonvaraisten eläinten kaupan kiellosta.

Koronaviruksen puhkeamisen jälkeen on korostunut myös, miten ongelmallista on, että Kiinassa eläinlääkintä- ja ihmislääkintäviranomaiset ovat erillään toisistaan.

Tämä on Anna-Stiina Antolan mukaan voinut vaikeuttaa viruksen tarkan tartuntaketjun selvittämistä.

On saattanut vaikuttaa jopa siltä, että Kiina on yrittänyt hämmentää sitä, mistä virus on peräisin. Joko siksi ettei haluta tai pystytä tarvittaviin toimenpiteisiin.

– Tulevaisuudessa on tärkeää tehdä koronavirusten leviämisestä riskinarviointia koskien myös teollista eläintuotantoa, ja nostaa yleistä ympäristöhygienian tasoa Kiinassa, Antola sanoo.

Ihmiset jonottivat Wuhanissa keskiviikkona pääsyä rautatieasemalle, kun kaupungin eristys purettiin kuukausien jälkeen.
Wuhanin kaupungin eristys purettiin keskiviikkona kuukausien jälkeen, ja ihmiset jonottivat pääsyä rautatieasemalle.Roman Pilipey / EPA

Yleisen tietoisuuden tasossa on myös toivon pilkahduksia. Ympäristöjärjestö WWF julkisti maaliskuussa tehdyn kyselytutkimuksen, (siirryt toiseen palveluun) jonka mukaan Kaakkois-Aasian maissa kansalaiset kannattavat laajasti laittomien villieläinmarkkinoiden sulkemista.

Kysely on tehty Myanmarissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Japanissa ja Hongkongissa, eli maissa joissa on perinteitä villieläinten käytölle. Lainsäädäntö niissä vaihtelee.

Maatalouden ja ruuan erityisasiantuntija Anna-Stiina Antola näkee jonkin verran myönteisiä asennemuutoksia myös Kiinassa.

– On esimerkiksi liikehdintää pois perinteisestä lääkinnästä. Ymmärretään, että osa siitä voi johtaa villieläinten hupenemiseen. Toisaalta uskomukset istuvat ihmisissä todella sitkeästi, sanoo Anna-Stiina Antola.

Kaikki tämän jutun haastateltavat ovat huolissaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta.

Kaupungistuminen ja kasvava maankäyttö rikkovat luonnon tasapainoa. Se on otollinen alusta uusien uusille viruksille ja pandemioille.

Voi syntyä uusia zoonoosikeskuksia eli epidemioille otollisia alueita, jollainen eteläisen Kiinan eläin- ja väestötiheä alue jo nyt on.

Myös professori Petri Juuti sanoo toisaalta ihailleensa 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kiihkeää kasvuvauhtia, toisaalta pohtineensa sitä, mihin liian nopea kehitys voi johtaa.

Hän siteeraa filosofi Georg Henrik von Wrightin 1980-luvulla esittämää ajatusta siitä, mitä seurauksia ihmisen toiminnalla voi olla.

Von Wright puhui luonnon reaktiosta siihen, että puuttumalla yksityiskohtiin ihminen järkyttää kokonaisuuden tasapainoa.

– Luonto iskee takaisin.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus