1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kehysriihi

Hallitus julkisti tänään 8 tukipäätöstä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia – Lue tästä, mitä ne tarkoittavat

Hallitus ohjaa miljardikaupalla lisää rahaa koronalta suojautumiseen ja kriisistä selviämiseen. Seuraava jako on toukokuussa.

Kehysriihi
Kuvassa on käynnissä kehysriihi Säätytalossa.
Kehysriihi saatiin päätökseen keskiviikkona.Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Hallitus takoi kehysriihen päätökset kasaan nopeasti ja poikkeuksellisissa oloissa.

Kehysriihessä oli määrä käsitellä isoja tulevaisuuslinjauksia eli sitä, miten valtio käyttää rahaa tulevien neljän vuoden aikana. Koronakriisi muutti kehysriihen kuitenkin lähes yksinomaan akuutin talouskurimuksen hallinnaksi ja torjunnaksi.

Kehysriiheen oli varattu kaksi vuorokautta, mutta valmista tuli vähän yli vuorokaudessa. Tässä ovat merkittävimmät hallituksen julkistamat päätökset pähkinänkuoressa:

1) Koronavirusta vastaan suojaudutaan

600 miljoonan euron lisämäärärahan voimin. Tällä rahalla Huoltovarmuuskeskus hankkii suomalaisten käyttöön lisää suojavarusteita, lääkkeitä ja laitteistoa.

2) Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille

jotka ovat jääneet pois töistä ilman palkkaa ollakseen lastensa kanssa kotona, tulee uusi väliaikainen tuki toimeentulon turvaamiseksi. Tukea voi saada 723,50 euroa kuukaudessa, eli se on sama kuin vanhempainpäivärahan minimimäärä. Tähän valtio on varannut 94 miljoonaa euroa.

3) Yrittäjät ja yritykset

saavat yhteensä miljardin verran lisää tukea, mikä kasvattaa niiden tuen yhteensä 1,9 miljardiin euroon. Tästä lähes 1,5 miljardia euroa on suoraa tukea yrityksille – isoille yrityksille tuki kanavoidaan Business Finlandin kautta, enintään 5 hengen yrityksille ely-keskusten kautta ja yksinyrittäjille 2 000 euron kertatuki kuntien kautta.

4) Kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö

eli niiden parissa toimivat laitokset, seurat ja järjestöt saavat runsaat 60 miljoonaa euroa. Tästä 40 miljoonalla eurolla on tarkoitus korvata kultturintekijöille esimerkiksi pääsylipputulojen menetyksiä, ja noin 20 miljoonaa ohjataan urheilun ja liikunnan tukemiseen.

5) Sosiaaliturvamenojen kasvuun

varaudutaan yli miljardilla eurolla. Tämä koskee lähinnä työttömyysetuuksia, toimeentulotukea ja asumistukea.

6) Työttömyyskassat, Kela ja TE-toimistot

saavat yhteensä noin 80 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta ne pystyisivät käsittelemään hakemustulvaa.

7) Kuntien verotulojen menetyksiä

valtio korvaa 547 miljoonalla eurolla. Hallitus lupasi, että toukokuun seuraavassa lisätalousarviossa kunnille on tulossa vielä ainakin miljardi euroa lisäapua.

8) Poliisi ja rajavartiolaitos

saavat lisärahaa toimintamenojensa kasvun kattamiseksi. Lisäksi niille ja pelastustoimelle on tulossa osin pysyvää lisärahoitusta.

Tätä toimet tarkoittavat

Valtio hoitaa kriisiä isolla rahalla ja velaksi, kuten muutkin maat. Tänään julkistetun lisätalousarvion koko on historialliset 3,6 miljardia euroa, ja Suomi ottaa vuonna 2020 lisävelkaa ainakin 12,7 miljardia euroa.

Velka-arvio pohjaa oletukseen, että koronarajoitukset kestävät noin kolme kuukautta eli juhannuksen tienoille. Seuraavat toimet eli jo vuoden kolmas lisätalousarvio on vuorossa toukokuussa, ja silloin lienee luvassa lisärahaa yrityksille, kunnille ja työttömyysturvaan.

Olivatko tänään julkistetut toimet oikeita ja riittäviä? Yle kysyi tätä kolmelta talousasiantuntijalta:

Ilkka Kaukoranta, pääekonomisti, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK

– Mielestäni hallitus keskittyi nyt viisaasti akuutin kriisin ja terveydenhuollon hoitamiseen. Yksittäisten perheiden kannalta tärkein on uusi etuus, jolla tuetaan heitä, jotka joutuvat olemaan palkattomasti poissa töistä. Ilman muuta tarvitaan vielä esimerkiksi työttömyysturvan parannuksia, mutta luotan että ne päätökset tehdään toukokuun lisätalousarviossa.

Penna Urrila, pääekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

– Myönteistä on, että hallitus pystyi päättämään lisätoimista. Niitä todella tarvitaan tässä tilanteessa: yritysten tilanne on monilla toimialoilla tosi vaikea, kysyntä on monilta kadonnut kokonaan, ja tässä tulee jonkin verran lisää helpotusta. Toki summat eivät todennäköisesti riitä, jos koronakriisi yhtään pitkittyy.

Jukka Pirttilä, kansantaloustieteen professori, Helsingin yliopisto

– Toimet näyttävät minusta oikeansuuntaisilta ja järkeviltä. Viimeistään toukokuussa tarvitaan ehkä vielä tiettyjä toimialoja koskevia suoria tukitoimia. Ensimmäisenä tulee mieleen ravintola-ala, jota ei saa nyt harjoittaa normaalisti.

Korjaus 8.4. 2020 klo 19.30: Kohdassa 4 korjattu yhteissummaksi 60 miljoonaa euroa, josta kulttuurin osuus 40 miljoonaa euroa. Korjaus 9.4. 2020 klo 16.30: Lisätalousarvion suuruus korjattu 3,6 miljardiin euroon 4,1 miljardin euron sijaan. Alkuperäinen virheellinen tieto perustui valtiovarainministeri Kulmunin puheeseen lisäbudjetin tiedotustilaisuudessa.

Lue myös:

Analyysi: Valtion piikki on auki koronakriisissä, mutta kuka maksaa laskun ja milloin? Joku muu, sitten joskus?

Lue seuraavaksi